Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: A30952

Projektin nimi: LAPVERK - Lapin verkostoituneet kaivospalvelut

Ohjelma: Pohjois-Suomi

Toimintalinja: 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen

Projektityyppi: Kehittämisprojekti

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2009 ja päättyy 31.12.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Lapin liitto

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajan nimi: Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä

Toteuttajatyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 1510651-0

Osoite: PL 60

Puhelinnumero: +358405254292

Toteuttajaorganisaation Web-osoite:

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Timo Lohi

Asema: kehittämispäällikkö

Sähköposti: timo.lohi(at)sodankyla.inet.fi

Puhelinnumero: +358405254292

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Tunturi-Lapin, Torniolaakson, Pohjois-Lapin

Kunnat: Kittilä, Enontekiö, Kemi, Pello, Utsjoki, Tornio, Savukoski, Muonio, Inari, Tervola, Kemijärvi, Keminmaa, Sodankylä, Ylitornio, Kolari, Simo

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Lapin yritykset. Kaivokset ovat tiedossa, mutta alihankkijoille on avoin.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Pohjois-Suomen koulutusorganisaatiot ja tutkimuslaitokset

3.4. Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

3.5. Osallistuvien muiden organisaatioiden lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa selvitetään Lapin kaivosteollisuuden alihankintatarpeet kaivostoiminnan eri elinkaarivaiheissa:

- minkälaisilla yrityksillä liiketoimintamahdollisuuksia missäkin vaiheessa
- vertailu Lapin nykyiseen yrityskantaan: mitä on, mitä puuttuu
- minkälaisessa vaiheessa alihankintatarpeet leikkaavat ICT-palveluja, teollisuuden palveluja, kylmä- ja talviteknologian sovelluksia ja osaamista, erityisesti kylmärakentamista

Analyysin perusteella hahmotetaan puutteet ja ongelmat sekä haasteet: miten Lapissa pystytään vastaamaan, mitä toimenpiteitä vaatii.

Verkostoidaan keskeiset toimijat, markkinoidaan verkostoja ja kootaan toimenpide-esityksiä kaivostoiminnan palvelujen ja alihankintaprosessien parantamiseksi.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeesta järjestetään tulosten esittelytilaisuus, johon osallistuu mm. nykyisten kaivosten johtajat sekä ulkomaiset omistajatahot. Projektipäällikkö ja ulkopuolinen asiantuntija tiedottavat hankkeesta yritysvierailujen yhteydessä henkilökohtaisesti.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Esittely pidetään syyskuussa 2010. Tiedottamista hankkeesta tehdään heti projektipäällikön rekrytoinnin tapahduttua elinkeinoelämän ja yritysten edustajille.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 189 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 158 793

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 270 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 226 847

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Ympäristö: Ympäristöneutraali projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

TAUSTA
Kaivostoiminta on nopeasti kasvamassa yhdeksi Lapin keskeisimmistä toimialoista pääosin ulkomaisten yhtiöiden toimiessa vetureina. Kaivokset tarvitsevat erilaisia alihankinta- ja urakointipalveluja. Osa alihankinnoista kyetään tekemään lappilaisin voimin, osaan urakoijat tulevat muualta. Systemaattista toimintaa ei ole vielä syntynyt.

Kaivosten elinkaariajattelu on nousemassa tärkeäksi asiaksi. Alussa on etsintäasiat, analysoinnit, mittaaminen. Näitä seuraa investoinnit ja asennukset. Jatkossa huolto- ja kunnossapito, logistiikka, energiahuolto, ruokahuolto, jätehuolto ja moninainen palvelutoiminta. Laajennushankkeissa tarvitaan näitä kaikkia. Sulkemisvaihe on oma prosessinsa.

Lapin yritystoiminnan kannalta on tärkeää, että tänne kehittyy kaivosten tarvitsemia alihankintapalveluja. Sen kehittymistä edistäisi se, että on selkeästi tiedossa, mitä alihankintapalveluja eri kaivokset tarvitsevat elinkaarensa eri vaiheissa.

Erilaisten yritysverkostojen syntyminen on edellytys sille, että Lapin pienet yritykset voivat osallistua vahvasti kaivosten alihankintoihin eri elinkaarivaiheissa. Syntyneistä verkostoista ja yhteistoimintamuodoista on tiedotettava kansainvälisestikin.

Kaivoshankkeet ovat usein luonteeltaan vientihankkeita, vaikka kauppa tehtäisiinkin Suomeen. Tämä edesauttaa syntyneiden verkostojen osallistumismahdollisuuksia muihinkin suuriin hankkeisiin, kuten ydinvoimaloihin, biodiesellaitokseen tai Barentsin alueen hankkeisiin.

TAVOITTEET
Tavoitteena on selvittää kaivostoiminnan alihankintatarpeet ja yritysten liiketoimintamahdollisuudet kaivostoiminnan eri elinkaarivaiheissa, tehdä toimenpide-esitykset ja luoda yritysverkostoja.

Tuloksena on asiantuntijatyö Lapin eri kaivosten sekä Talvivaaran alihankintatarpeista.

Lisäksi tuloksena on noin kymmenen toimenpide-esitystä, joiden perusteella valmistellaan noin viisi yhteistyökonsortiota.

Syntyneitä verkostoja voidaan hyödyntää myös muissakin vastaavantyyppisissä hankkeissa, kuten Vapon biodiesellaitos, Fennovoiman ydinvoimala, Barentsin suurhankkeet.

TOTEUMA
Projektissa toteutettiin asiantuntijatyönä selvitys kaivostoiminnan alihankintatarpeista ja palveluyritysten tarjonnasta. Lisäksi valmistui luettelo malminetsinnän ja kaivosten tyypillisistä palvelutarpeista. Selvitykset antavat hyvän kuvan tyypillisen kaivoshankkeen moninaisista alihankinnoista. Tärkeää on myös tieto kaivoshankkeiden ylläpitokustannuksista, sillä ylläpito tarjoaa työmahdollisuuksia paikallisille yrityksille.

Hankkeessa tuotettiin Lapin kaivososaamista markkinoiva esite, video ja Power Point -pohja. Yritykset ja muut toimijat voivat hyödyntää niitä. Videota on katsottu You Tubessa 5 700 kertaa.

Hankevalmistelua on tehty Pahtavaaran kaivoksen veden kierrätysjärjestelmän kanssa. Sen pohjalta on syntynyt hankehakemus Green Mining -ohjelmaan.

Hankkeessa on tavattu paljon kaivosten edustajia, alihankintayrityksiä ja muita kaivostoimintaan liittyviä sidosryhmiä. Yritykset ja kehittäjäorganisaatiot ovat saaneet ajankohtaista ja osin suoraan kaivoksilta tulevaa informaatiota niiden tarpeista ja lähiajan toimenpiteistä.

Hanke onnistui erityisesti tiedonvälittämisessä. Suunnitelmallinen tai johdonmukainen toimialakohtaisten yritysverkostojen luominen ei onnistunut tavoitteiden mukaisesti. Osittain tämä korvattiin Partnerbookin kanssa tehdyllä yhteistyöllä.

HALLINTO
Projektia on hallinnoinut Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymä. Hankkeen toteutukseen osallistuivat Digipolis Oy, Tornionlaakson Kehitys Oy, Kittilän kunta, Savukosken kunta, Kemijärven kaupunki ja Rovaniemen Kehitys Oy.