Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: A31400

Projektin nimi: Lapin luontokasvatus- ja tiedotushanke

Ohjelma: Pohjois-Suomi

Toimintalinja: 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen

Projektityyppi: Kehittämisprojekti

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2010 ja päättyy 31.8.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajan nimi: Lapin elinkeino-, ympäristö- ja liikennekeskus

Toteuttajatyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Osoite: Rantavitikantie 33

Puhelinnumero: 020 636 0010

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: http://www.ely-keskus.fi/lappi

Projektin kotisivun osoite: www.peda.net/veraja/rovaniemi/luontokasvatus ja www.peda.net/en/portal/pelkosenniemi/peruskou

Vastuuhenkilön nimi: Ari Neuvonen

Asema: Luonnonsuojelupäällikkö

Sähköposti: ari.neuvonen(at)ely-keskus.fi

Puhelinnumero: 040 8242727

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Itä-Lapin, Rovaniemen

Kunnat: Pelkosenniemi, Rovaniemi, Kemijärvi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat päiväkoti- ja peruskouluikäiset lapset sekä heidän opettajat ja ohjaajat pilottikunnissa, jotka ovat Rovaniemi, Pelkosenniemi ja Kemijärvi. Hankkeessa tuotetut opetuspaketit ja luontokasvatuksen kehittämissuunnitelmat koekäytetään kyseisissä kunnissa. Hankkeen tuotoksia on mahdollista hyödyntää jatkossa myös muissa Lapin maakunnan päiväkodeissa ja kouluissa oppimis- ja opetusmateriaalina. Muihin kuntiin on myös mahdollista toteuttaa myöhemmin omat luontokasvatushankkeet. Hankkeen kohdekouluja ja -päiväkoteja ovat ennalta sovitusti Ounasvaaran ylä-aste (yhdyshenkilö Jouko Koskelainen, Virpi Maunuvaara) ja Korkalovaaran peruskoulu sekä Pelkosenniemen koulu (Anita Leppiniemi-Järvinen )ja päiväkoti (Pasi Kuusela).

3.3 Välilliset kohderyhmät

Kaikki lappilaiset päiväkoti- ja peruskouluikäiset lapset, opettajat ja koulutusorganisaatioiden ulkopuolella luontokasvatustyötä tekevät voivat halutessaan hyödyntää luontokasvatusmateriaalia kuntien verkkosivujen kautta. Projektiin hankittava oppimisvälineistö jää kuntiin luontokasvattajien käytettäväksi projektin päättyessä.

3.4. Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

3.5. Osallistuvien muiden organisaatioiden lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 20

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on lisätä lappilaisten lasten ja nuorten tietämystä luonnosta, omasta kotiseudusta, luonnon monimuotoisuudesta ja sen kestävästä käytöstä kehittämällä oppimisympäristöjä, -välineitä ja -materiaalia sekä lisätä yhteistyötä paikallisella tasolla oppilaiden, opettajien ja koulutusorganisaatioiden ulkopuolisten tahojen välillä. Tavoitteena on edistää kestävän kehityksen mukaista toimintaa päiväkodeissa ja kouluissa.

Hankkeessa tehdään luontokasvatuksen verkkosivut, jotka toimivat tiedonvälityskanavana sekä informaation lähteenä. Sivustolle kerätään olemassa olevaa materiaalia ja tuotetaan uutta lappilaisesta ja paikallisesta näkökulmasta.

Hankkeessa järjestetään kansainvälinen seminaari ja työpajamuotoiset info- ja koulutustilaisuudet luontokasvatuksesta vastaaville tahoille. Tilaisuuksissa levitetään luontokasvatuksen hyviä käytäntöjä (esim. luontopedagogiikan menetelmiä, luonnon monimuotoisuus, kestävän kehityksen mukainen toiminta jne.) sekä edistetään alueellista yhteistyötä ja verkostoitumista. Lisäksi kouluissa ja päiväkodeissa järjestetään tietoiskuja ja koulutusta kestävän kehityksen työkalujen käyttöönotossa.

Hankkeessa muodostetaan paikallisen tason luontokasvatuksen yhteistyöryhmät Rovaniemen ja Pelkosenniemen kuntiin. Paikallisen tason yhteistyöryhmistä valitaan edustajat toimimaan osana myös hankkeessa luotavaa alueellista yhteistyöverkostoa, johon kuuluu laajemmalti luonto-, ympäristö- ja kasvatusalan ammattilaisia ja osaajia. Yhteistyöryhmät ovat pysyviä ja jatkavat toimintaansa hankkeen päättymisen jälkeen. Kunnat kutsuvat vuosittain koolle omat paikalliset yhteistyöryhmät ja ELY-keskus alueellisen yhteistyöverkoston edustajat.

Hankkeessa laaditaan opetuspaketit päiväkoti- ja peruskouluikäisille lapsille. Paketteja voidaan soveltaa opetuksessa niin koulujen ja päiväkotien lähiympäristössä kuin kauempana luonnonsuojelualueillakin. Projektiin hankitaan molempiin kuntiin gps-laitteet, mikroskoopit ja kiikareita avuksi luontokasvatukseen ja luonnon havannointiin. Laitteet jäävät kuntiin projektin päätyttyä.

Projektissa tehdään yhteinen luontokasvatuksen kehittämissuunnitelma, joka on helppo päivittää lvuosittain. Oppimispaketteihin liittyvä materiaali on saatavissa verkkosivuilta. Kun oppimisympäristö laajenee koulun ulkopuolelle, tukee tämä sekä kansallisten ohjelmien että kunta- ja koulukohtaisten opetussuunnitelmien tavoitteiden toteutumista. Yksittäisen kasvattajan näkökulmasta hanke helpottaa opetuksen suunnittelua ja käytäntöä, kun tarjolla on opetusmateriaalia ja tukea opetukseen. Verkkosivujen kautta tieto löytyy helposti yhdestä osoitteesta. Tätä kautta tiedon ja hyvien luontokasvatuksen käytäntöjen jakaminen on helppoa.

Hankkeen tulokset hyödyttävät laajaa toimijakuntaa; ensisijaisesti lapsia, nuoria, opettajia ja päiväkotien henkilökuntaa, myös matkailuyrittäjät ja yhdistykset voivat hyödyntää tuotettua opetusmateriaalia lähinnä lapsille suunnatussa ohjelmatarjonnassa.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Pääasialliset tiedotuskanavat ovat maakunnalliset ja paikalliset lehdet sekä hankkeen omat (pilottikuntien verkkosivujen yhteydessä) ja ELY-keskuksen verkkosivut. Lapin radioon ja TV:n Pohjois-Suomen uutisiin pyritään saamaan juttu kv-seminaarista tai työpajapäivistä.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

2010 syksy: Hankkeen käynnistyminen ja tavoitteet. Ohjausryhmän kokoaminen. Toimintamalli luontokasvatusyhteistyölle. Aloitetaan oppimisympäristöjen inventoinnit (koulujen ja päiväkotien lähiluonto). Tiedotetaan hankkeen tavoitelluista päämääristä mediassa.

2011: Luontokasvatuksen yhteistyöryhmän työskentely, kehittämissuunitelma. Luontokasvatuksen verkkosivujen valmistuminen. Opetuspakettien kasaaminen ja pilotointi. Hanke-esite. Kv-seminaari ja maakunnallinen työpaja. Tiedotetaan aiheista ja jo saavutetuista tuloksista mediassa sekä verkkosivuilla.

2012: Päätöstyöpaja: syntyneet tulokset ja opetuspaketeista saadut kokemukset. Päätöstyöpaja ja tuloksista tiedottaminen verkkosivujen lisäksi laajalti myös mediassa aloitetaan. Luontokasvatuksen yhteistyöryhmät jäävät pysyviksi ja jatkavat toimintaansa ja tulosten hyödyntämistä jatkossakin. Opetuspaketteihin tuotettu materiaali on pysyvää, ja päiväkotien ja koulujen käytössä hankkeen jälkeenkin.

2013: Hanke päättyy. Tiedottaminen maakunnallisessa mediassa jatkuu hankkeen päättymiseen saakka.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 198 352

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 191 673

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 239 355

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 232 676

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Ympäristö: Ympäristöpositiivinen projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hanke vastasi tarpeeseen. Loppuarvioinnin mukaan (ks. maksatushakemuksen liite) luontokasvatus lisääntyi yhteistyökouluissamme ja - päiväkodeissamme. Projektissa hankittu välineistö sai kiitosta ja pääsääntöisesti opetusmateriaaliinkin (mm. pedanet-sivuihin ja hankkeessa työstettyyn oppimateriaaliin) oltiin tyytyväisiä. Pohjoiseen luontoon ja ympäristöön liittyvää luonto- ja ympäristökasvatusmateriaali kaivattiin edelleen lisää. Kouluissa yhteistyö oli lisääntynyt ulkopuolisten tahojen kanssa. Päiväkodeissa yhteistyö ei ollut lisääntynyt, mutta sille ei katsottu myöskään olevan tarvetta. Hankkeessa toteutetusta toiminnasta lapsille mieluisinta olivat luontoretket mm. metsään, erilaiset tutkimusprojektit ja tutkiminen.Hankkeen koettiin vastanneen odotuksia suurilta osin. Opettajille suunnattuja koulutuksia pidettiin antoisina ja lapset nauttivat ulkopuolisten asinatuntijoiden vierailuista.

Hankkeen aikana parhaimmaksi käytännöiksi toteuttaa luontokasvatusta päiväkodeissa ja kouluissa on yhteistyö eri toimijoiden kesken, satuihin, leikkeihin ja lauluihin perustuva Metsämörri-toiminta, tutkiva oppiminen ja kätkösuunnistus/kätköily. Yhteistyöllä saavutettiin enemmän lapsia ja nuoria sekä ammattikasvattajia. Lisäksi yhteistyö toi esille erilaisia näkökulmia. Metsämörri-koulutusten kautta päiväkotihenkilöstö (pääasiass) sai hyviksi koettuja vinkkejä lauluihin, satuihin ja leikkeihin perustuvaan luontokasvatukseen. Lapsilähtöisessä tutkivassa oppimisessa tuetaan lapsen omaa kiinnostusta ja halua tutkia. Kätkösuunnistuksessa/kätköilyssä kätköä etsitään joko kartalle merkitystä paikasta tai rajatulta alueelta vihjeiden perusteella. Kätkössä voi olla erilaisia tehtäviä, toiminnallisia tai tavanomaisia. Tehtävät voivat liittyä eri oppiaineisiin.

Hankkeessa luotiin paikalliset luontokasvatuksen yhteistyöryhmät ja maakunnallinen, Lapin luonto- ja ympäristökasvatuksen yhteistyöryhmä LYHTY. Kaikki yhteistyöryhmät ovat tehneet luontokasvatuksen kehittämissuunnitelmat, maakunnallinen yhteistyöryhmä teki Lapin luonto- ja ympäristökasvatuksen kehittämissuunnitelman. Pilottikuntien yhteistyökouluille ja - päiväkodeille on hankittu jonkin verran välineistöä heidän omien tarpeiden mukaan. Päiväkodeille koottiin tutkimusreput, jotka sisälsivät mm. luuppeja, pinsettejä, kompassin, mittanauhan, lamppuja, haavin yms. Lisäksi päiväkodit saivat luontokasvatusmateriaalia tulostettuna valmiiksi kansioihin. Rovaniemen koulut saivat varustepankin. Varustepankki sisältää luontoretkeilyä edistäviä varusteita mm. kairoja, laavuja, lumikenkiä ja otsalamppuja. Pelkosenniemen koulu sai kaukoputken loistavien lintujen tarkkailumahdollisuuksiensa takia ja Kemijärven Hillatien koulu pyysi ja sai kaksi kotalaavua. Varusteiden tarkoituksena on mahdollistaa ja innostaa kouluja ja päiväkoteja retkeilemään lähiluonnossa ja luonnontutkimukseen heidän omien tarpeiden mukaan.

Pilottikuntien pedanet-sivuille kerättiin oppimateriaalia koulujen omien tarpeiden mukaisesti. Hankkeessa tehtiin myös omaa oppimateriaalia, tehtäviä liittyen luonnonsuojeluun, kansallispuistoihin, petoeläimiin, fenologiaan (fenologia-kalenteri) ja tuntureihin.

Hankkeessa järjestettiin hankkeessa alussa (21.1.11), keskivaiheilla (28-30.9.11) ja lopussa työpaja (23.1.13). Pääasiallisesti hankkeen järjestämiä koulutuksia järjestettiin noin 16 (työpajojen lisäksi). Lisäksi hanke myös avusti mm. tiedottamalla erilaisista koulutuksista kuten Case Forest -tutkiva oppimisen kurssista yhteistyökouluille- ja päiväkodeille. Hanke oli mukana järjestämässä noin 95 retkejä kouluille ja päiväkodeille. Myös retkien tarkoituksena oli ammattikasvattajien koulutus ja rohkaiseminen retkeilyyn lähiluonnossa. Lisäksi hanke osallistui eri tapahtumien järjestelyihin.

Hanke osallistui myös ideoimalla ja kehittämällä kestävän kehityksen työpajojen kouluille. Lisäksi Ounasvaaran yläkoululle pilotointiin kestävän kehityksen ohjelma. Tietoa hankkeen toimenpiteistä löytyy toistaiseksi sivuilta:http://lapinluontokasvatus.wikispaces.com/.

Hankkeesta ja luontokasvatuksesta on lähetetty tiedotteita noin yksi kuukaudessa. Lisäksi asiaan liittyen on pidetty esityksiä eri tilaisuuksissa.