Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: A32773

Projektin nimi: Pohjois-Karjalan materiaalivirrat ja resurssitehokkuus

Ohjelma: Itä-Suomi

Toimintalinja: 2: Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen

Projektityyppi: Kehittämisprojekti

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2014 ja päättyy 31.12.2014

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajan nimi: Suomen ympäristökeskus

Toteuttajatyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 0996189-5

Osoite: Yliopistokatu 7 (Natura-rakennus),80100 Joensuu

Puhelinnumero: 0295 251 000

Toteuttajaorganisaation Web-osoite:

Projektin kotisivun osoite: www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/PohjoisKarja

Vastuuhenkilön nimi: Pekka Leskinen

Asema: tutkimusprofessori

Sähköposti: pekka.leskinen(at)ymparisto.fi

Puhelinnumero: +358 295 251 370

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Pielisen, Karjalan, Keski-Karjalan, Joensuun

Kunnat: Nurmes, Juuka, Kitee, Rääkkylä, Liperi, Valtimo, Kesälahti, Lieksa, Joensuu, Ilomantsi, Outokumpu, Tohmajärvi, Kontiolahti, Polvijärvi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki Pohjois-Karjalan maakunnassa toimivat julkisyhteisöt ja yksityisen sektorin toimijat. Hankkeen tuloksien toivotaan kiinnostavan erityisesti maakunnan yhteistyöryhmää, jossa on mukana muun muassa Itä-Suomen aluehallintoviraston, Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen ja Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen edustajat.

Hanke tuottaa koko maakuntaa koskevaa tietoa resurssivirroista ja niiden ympäristövaikutuksista, jota voidaan hyödyntää työllisyyden parantamisessa, innovaatiotoiminnassa sekä uusien vähähiilisten ja ympäristövaikutuksiltaan haitattomampien toimintojen kehittämisessä.

Alueellisen metsäenergian lisäämistarpeen mukaisesti hankkeen toivotaan tukevan alueen metsä- ja metsäbionergia-alan toimijoita tukien heidän resurssitehokkuuspotentiaalien tunnistamista, ympäristövaikutusten arviointia ja keinoja niiden kustannustehokkaaseen parantamiseen. Myös muut maakunnan energia-alan yritykset, pk-yritykset sekä matkailuyritykset voivat hyötyä resurssitehokkuuspotentiaaleista, ympäristövaikutusten tunnistamisesta sekä niiden kasvua ja kilpailukykyä parantavista vaikutuksista.

Case-tyyppisenä tarkasteluna projektissa selvitetään Fortum Joensuun resurssitehokkuuspotentiaali.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projekti tuottaa keinovalikoiman haitallisten resurssivirtojen ja toimialojen selvittämiseen yhdistämällä aluetilinpitotiedoista ja koko Suomen ja tuonnin kattavasta ENVIMAT-mallista maakuntakohtaisen panos-tuotosmallin; ENVIMATmaakunnan.

Projektissa käytetään myös päätöstukianalyysimenetelmää ja indikaattorijoukkoa haitallisimpien resurssivirtojen ja toimialojen tunnistamiseen. Samoja menetelmiä voidaan suoraan soveltaa muiden maakuntien tai seutukuntien resurssitehokkuuspotentiaalien tunnistamiseen. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää myös muiden ympäristö- ja elinkeinopoliittisten ohjelmien ja suunnitelmien laadinnassa sekä päätöksenteossa.

3.4. Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1

3.5. Osallistuvien muiden organisaatioiden lukumäärä

Suunniteltu: 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa selvitetään Pohjois-Karjalan maakunnan talouden tuotantorakenne ja tuotevirrat rahamääräisenä ja tuotetaan Pohjois-Karjalan ympäristölaajennettu panos-tuotosmalli. Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-Karjalan maakunnassa toimivat julkisyhteisöt ja yksityissektorin toimijat.

Hankkeen lähtötietoina käytetään tilastokeskuksen aluetilinpitoa sekä resurssi- ja ympäristövaikutustietoja, jotka saadaan koko Suomen ympäristölaajennetusta panos-tuotosmallista (ENVIMAT). ENVIMAT-mallilla pystytään arvioimaan Suomen luonnosta otettujen ja suomeen tuotujen materiaalien käsittelystä aiheutuvat ympäristövaikutukset ja arvonlisäykset toimialoittain. Aluetilinpidosta saataviin maakuntakohtaisiin tietoihin liitetään arvolisäyksien suhteessa ENVIMAT:sta saatavat toimialojen luonnonvaravirrat ja niiden liittyvät ympäristönäkökohdat. Näin saadaan luotua Pohjois-Karjalan ENVIMATmaakunta-malli, jonka avulla tunnistetaan kriittiset materiaali- ja resurssivirrat, toimialat ja niiden tuottamat arvonlisäykset sekä selvitetään alueen kulutuksen merkitys resurssien käytössä Pohjois-Karjalassa.

Eri toimialoihin liittyvien haitallisten materiaalivirtojen arviointiin kehitetään päätösanalyysimalli, joka huomioi subjektiivisten arvottamisnäkökohtien lisäksi faktapohjaiset tiedot resurssivirtojen määrästä ja niiden liittyvistä haitoista sekä taloudellisista hyödyistä. Projektiryhmä valitsee sidosryhmän alueen asiantuntijoista. Valittujen asiantuntijoiden tehtävänä on määrittää eri kriteerien keskinäistä tärkeyttä päätösanalyysissä käytettävän arvottamismenetelmän avulla. Päätösanalyysin jälkeen malli tulostaa lähtötietojen perusteella priorisoitavat materiaalivirrat haitallisuuden suhteen. Tuloksille tehdään herkkyystarkastelu ja lopuksi merkittävimmät resurssivirrat luokitellaan haitallisuuden perusteella ja arvioidaan niiden kytkennät eri teollisuus- ja kulutussektoreihin.

Analyysin perusteella saadaan selville toimialat, joilla on alueellista merkitystä joko taloudellisesti tai ympäristöllisesti ja joihin resurssitehokkuuskeinot tulisi kohdentaa. Hankkeessa saadaan siis kokonaiskuva Pohjois-Karjalan resurssitehokkuuspotentiaalista ja millä toimialoilla voidaan resurssitehokkuutta parantaa vaarantamatta niiden taloudellista toimintaa. Hankkeessa pohditaan kustannustehokkaita keinoja resurssien käytön ja niiden haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Keinovalikoimat luokitellaan ryhmiin ja ne täsmentyvät työn edetessä.

Hankkeen avulla voidaan edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, lisätä tuotteiden arvoa ja vahvistaa ympäristökilpailukykyä. Resurssitehokkuus tukee maakunnalle tärkeiden alojen kuten maa- ja metsätalouden sekä matkailun taloudellista toimintakykyä sekä parantaa myös pitkän aikavälin taloudellista kilpailukykyä.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeen aikana tuloksista tiedotetaan maakunnan sidosryhmille ja yksityisen sektorin toimijoille mm. metsä-ja metsäbioenergia-alan toimijoille.

Yksi tärkeimmistä hankkeen tehtävistä on päätösanalyysimenetelmän taloudellisten, luonnonvarojen kulutusta ja ympäristön kuormittumista koskevien sekä sosiaalis-kultturisten indikaattorien arvottaminen niiden haitallisuuden suhteen.Tähän tehtävään tarvitaan sidosryhmistä joukko asiantuntijoita, joten sidosryhmille on aloitettava tiedotus jo heti hankkeen alkuvaiheessa, jotta saamme koottua tarpeeksi laajan ja edustajan asiantuntijajoukon ilmaisemaan prioriteettinsa indikaattoreiden haitallisuuden suhteen. Heidät on myös perehdytettävä ENVIMATmaakuntaan ja päätösanalyysimenetelmään mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Hankkeelle laaditaan web-sivu, jossa hankkeessa tiedotetaan.

Hankkeessa järjestetään joulukuussa loppuseminaari hankkeesta kiinnostuneille toimijoille.

Hankkeesta laaditaan loppuraportti ja päätuloksista PowerPoint-kalvosarja sidosryhmien käyttöön.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Huhtikuu- toukokuu 2014: Hankkeessa tiedotetaan sidosryhmille/asiantuntijoille mahdollisimman pian projektin alkaessa, jotta sitoutettua laajan ja kiinnostuneen asiantuntijaryhmän hankkeen taloudellisten, luonnonvarojen kulutusta ja ympäristön kuormittumista koskevien sekä sosiaalis-kultturisten indikaattorien arvottamistehtävään päätöstukimenetelmässä.

Syyskuu-lokakuu: Asiantuntija-arviot päätöstukimenetelmään vaikutusten suuruudesta.

Joulukuu 2014: Loppuseminaari, projektin tulosten esittely mukana olleille sidosryhmille ja asiantuntijoille sekä laajemmalle joukolle kiinnostuneita toimijoita. Hyvien käytäntöjen esittely.

Joulukuu 2014: Lopuuraportti sekä PowerPoint-kalvosarja sidosryhmien käyttöön

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 69 888

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 69 888

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 99 960

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 99 960

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Ympäristö: Ympäristöpositiivinen projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tarkoituksena oli selvittää Pohjois-Karjalan maakunnan resurssivirrat, työllisyystiedot, arvonlisäykset ja ympäristönäkökohdat. Tämän tuotannosta ja kulutuksesta luodun kokonaiskuvan avulla pyrittiin tunnistamaan kriittisimmät resurssivirrat koko maakunnan tasolla sekä toimialoittain. Keinoina resurssien ja niiden ympäristövaikutusten kartoittamiseen oli panos-tuotosanalyysi sekä materiaalivirta-analyysi. Hankkeen johtavana ajatuksena oli, että raaka-aineita vähentämällä, korvaamalla, kierrättämällä ja käyttöä tehostamalla voidaan pyrkiä minimoimaan taloudellisesta toiminnasta aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia samalla parantaen P-K:n ja sen talouden toimijoiden taloutta ja kilpailukykyä sekä P-K:n väestön hyvinvointia ja alueen vetovoimaisuutta.

Oman raaka-aineoton osuus oli erittäin suuri rakennusmineraalien eli soran, hiekan ja murskeen sekä puun osalta. P-K:n tuonnin käytetty otto muodostui metallien sekä fossiilisten polttoaineiden tuonnista. Asukaslukuun suhteutettuna P-K:n raaka-ainekäyttö oli noin 7 % koko Suomen keskimääräistä tuotantolähtöistä raaka-ainekäyttöä suurempi. Kulutuslähtöinen raaka-ainekäyttö, josta on vähennetty viennin osuus, oli Pohjois-Karjalassa asukaslukuun suhteutettuna 20 % suurempi kuin koko maan vastaava. Julkiseen kulutuksen osalta julkinen hallinto- ja sosiaalivakuutus, maa- ja vesirakentaminen, terveys ja sosiaalipalvelut sekä koulutus olivat raaka-aineiden käytöltään erittäin suuria toimialoja. Pohjois-Karjalassa nouseekin erittäin tärkeäksi kiertotalous ja uudistuvan jätehuollon hierarkia etenkin maa-ainesten, tuotannon sivutuotteiden ja rakennus- ja purkujätteen hyödyntäminen. Maa-ainesten kierrätys jo helpoimmin kierrätettävien ainesten osalta pienensi huomattavasti soran, hiekan ja murskeen käyttöä. Elintarvikejätteen määrää tulisi vähentää 30 % vuoteen 2025 mennessä. Ruokataloudella ja ruokahävikin vähentämisellä julkisella sektorilla sekä alueen oman tuotannon ja kasvisruoan suosimisella näkyikin vaikutuksia niin alueen omien tuottajien tuotoksen paranemisessa että julkisissa palveluissa kuten terveydenhuollossa ja koulutuksessa, joissa ravitsemistoiminnan kysyntä on suurta. Kierrättämällä maa-aineksia, poistamalla fossiilisten polttoaineiden käytön energiantuotannossa ja lisäämällä uusiutuvien käyttöä sekä ruokatalouden muutoksilla raaka-aineiden käytössä P-K:n oma otto lisääntyi 5.9 %, mutta nousu tapahtui kasveissa ja puussa. Maakunnan oma tuotteiden loppukäytön raaka-ainekäyttö väheni kokonaisuudessaan 11.4 %. Vientituotteiden kasvoi 15.9 % muun muassa pelletin ja pyrolyysiöljyn viennin johdosta. Julkisen kulutuksen raaka-ainekäyttö väheni kokonaisuudessaan 12 %.

Pohjois-Karjalalan KHK-päästöt ovat jo nyt asukaslukuun suhteutettuna noin puolet koko maan keskimääräisistä asukaslukuun suhteutetuista päästöistä. Suorilta KHK-päästöiltään maatalous oli energianhuollon kanssa selvästi suurimmat toimialat. Alueen omat loppukäytön KHK-päästöt olivat 63% ja viennistä johtuvat 37%. Vienti mukaan lukien P-K:n tuotteiden loppukäytön mukaan suurimmat KHK-päästöjä aiheuttavat toimialat olivat öljynjalostus, muu kiinteistötoiminta, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus sekä maitotaloustuotteiden valmistus. Öljynjalostuksen KHK-päästöt johtuvat energiaöljyjen, lähinnä raskaan polttoöljyn tuonnista. Ilmasto- ja energiaohjelman 2020 tavoitteiden mukainen energialajien käyttö vähensi maakunnan omasta otosta johtuvia KHK-päästöjä 6.1% ja raaka-aineiden kulutuksesta johtuvia 20.7% . Maakunnan omat tuotteiden loppukäytön KHK-päästöt vähenivät kokonaisuudessaan 21%. Energianhuollon toimialalla vähennys oli 46%, muun kiinteistötoiminnan sekä asuntojen vuokrauksen ja hallinnan 42%, öljynjalostuksen 35% ja koulutuksen 26%.

Pohjois-Karjalan suurimmat toimialat raaka-aineiden käytöltään olivat kokonaisuudessaan maa- ja vesirakentaminen, metsänhoito, muu kaivostoiminta ja louhinta, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus, talonrakentaminen sekä puun sahaus, höyläys ja kyllästys. Pohjois-Karjalan oma otto oli suurinta metsänhoidon, muun kaivostoiminnan ja louhinnan, maa- ja vesirakentamisen ja turpeen noston toimialoilla. Oman raaka-aineoton osuus oli erittäin suuri rakennusmineraalien eli soran, hiekan ja murskeen sekä puun osalta. Pohjois-Karjalan tuonnin käytetty otto muodostui metallien sekä fossiilisten polttoaineiden tuonnista. Pohjois-Karjalan raaka-ainekäyttö oli asukaslukuun suhteutettuna noin 7 % koko Suomen keskimääräistä tuotantolähtöistä raaka-ainekäyttöä suurempi. Kulutuslähtöinen raaka-ainekäyttö, josta on vähennetty viennin osuus, oli Pohjois-Karjalassa asukaslukuun suhteutettuna 20 % suurempi kuin koko maan vastaava. Pohjois-Karjalan raaka-ainekäyttö oli suurempaa kaikissa loppukäytön ryhmissä kuin koko maassa keskimäärin.