Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10073

Projektin nimi: Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -projekti

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2008 ja päättyy 31.12.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Kainuun maakunta -kuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 1905652-2

Osoite: PL 400

Puhelinnumero: (08) 615 541

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: http://maakunta.kainuu.fi

Projektin kotisivun osoite: maakunta.kainuu.fi/kaito_hanke

Vastuuhenkilön nimi: Marita Pikkarainen

Asema: kehittämisjohtaja

Sähköposti: marita.pikkarainen(at)kainuu.fi

Puhelinnumero: 044 710 0862

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kehys-Kainuun, Kajaanin

Kunnat: Kajaani, Ristijärvi, Puolanka, Paltamo, Suomussalmi, Sotkamo, Hyrynsalmi, Kuhmo

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Kainuulaiset työttömät työnhakijat, joiden työttömyys on pitkittynyt tai heillä on riski työttömyyden pitkittymiseen.

Työttömien työnhakijoiden kanssa työskentelevät viranomaistoimijat sekä 3. sektorin toimijat.
Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon, Kainuun alueen työ- ja elinkeinotoimistojen, Kainuun työvoiman palvelukeskuksen, Kelan, työllisyyden edistämiseen liittyvät yhdistykset ja toimijat (esim. alueelliset työllisyyshankkeet).

3.3 Välilliset kohderyhmät

Kainuun alueen elinkeinoelämä, yritykset ja työnantajat. Hankkeen toiminnalla edistetään työkykyisen työvoiman saatavuutta Kainuussa.

Muita hankkeeseen välillisesti liittyviä toimijoita ja yhteistyökumppaneita ovat koulutusorganisaatiot Kainuussa. Tällaisia ovat esimerkiksi Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kainuun ammattiopisto, Kainuun kesäyliopisto ja kansalaisopistot.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 2780, joista naisia 1425

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2764, joista naisia 1316

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen keskeisenä tavoitteena on kytkeä Kainuun maakunta -kuntayhtymän terveydenhuollon palvelut aikaisempaa tiiviimmin työllistämisen ja aktivoinnin prosesseihin Kainuun alueella. Hankkeessa kehitetään sairauksia ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistäviä työmenetelmiä ja -tapoja, joilla pyritään konkreettisesti edistämään haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden terveyttä, toiminta- ja työkykyä.

Hankkeen konkreettisina tehtävinä on kehittää ja juurruttaa työnhakijoiden terveyden edistämisen toimintamalli Kainuun alueelle, joka sisältää mm. terveystarkastuksia ja -neuvontaa, uusien terveys- ja liikuntamenetelmien kehittäminen, kokeilu ja levittäminen. Hanke järjestää koulutuksia ja kehittää tietopaketteja.

Hankkeen kohderyhmään kuuluvat Itä-, Länsi- ja Ylä-Kainuun työ- ja elinkeinotoimistojen työnhakija-asiakkaat, joilla on riski työttömyyden pitkittymiseen sekä asiakkaat, joilla työttömyys on pitkittynyt (nk. rakenteelliseen työttömyyteen lukeutuvat työnhakijat). Lisäksi kohderyhmään kuuluvat työ- ja elinkeinotoimistojen, työvoiman palvelukeskuksen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunta.

On tärkeää havaita, että työnhakijoiden terveyden edistäminen hyödyttää useita eri toimijoita ja viime kädessä kaikkia kainuulaisia. Kainuun hallintokokeilun näkökulmasta työnhakijoiden terveyspalveluiden kehittäminen on sosiaali- ja terveydenhuollon harjoittamaa aktiivista työpolitiikkaa, mikä edistää työnhakijoiden työkyvyn säilymistä. Työllisyyspalveluiden näkökulmasta tiiviimpi yhteistyö sosiaali- ja erityisesti terveydenhuollon kanssa voi selkeyttää terveyden ja toimintakyvyn haasteiden yhteensovittamista työllistymistoimenpiteiden kanssa.

Toiminta lisää työnhakijoiden tietoa omasta terveydestään ja työkyvystään ja voi auttaa ehkäisemään kansansairauksia ja muita työkykyyn vaikuttavia terveydellisiä ongelmia. Niiden ihmisten auttamisella, joille terveydelliset ongelmat kasautuvat, on suurin merkitys ja vaikutus koko kainuulaisen väestön terveyden kannalta. Mitä terveempi ja työkykyisempi väestö Kainuussa on, sitä vähäisemmin kustannuksin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut voidaan järjestää ja sitä kevyempi voi olla palveluiden tuottamiseksi vaadittava verorasite.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeessa tiedotetaan aktiivisesti ja suunnitelmallisesti. Hankkeen viestintä on monikanavaista (painetut lehdet, radio, televisio ja internet). Lisäksi hankkeen viestinnässä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan ns. sosiaalista mediaa. Hankkeelle laaditaan erillinen tiedotus- ja viestintäsuunnitelma, joka päivitetään vuosittain.

Hankkeen alussa tiedotetaan hankkeen käynnistymisestä ja sen tavoitteista kohderyhmälle, yhteistyökumppaneille ja muulle väestölle. Tiedottamisen muotona ovat tiedotteet, esitteet, mahdolliset julkaisut ja esiintymiset eri tilaisuuksissa. Ohjausryhmälle tiedotetaan kussakin ohjausryhmän kokouksessa sekä eri toimijoiden omissa johto- ym. ryhmissä. Projektin tilannekatsauksia järjestetään projektin edetessä. http://maakunta.kainuu.fi -sivuille laaditaan hankesivut. Hankkeen hallinnoijan henkilöstölle tiedottaminen hoidetaan intranetin (Kaima) kautta.

Hankkeen päättyessä tiedotetaan hankkeen tuloksista ja tulevista jatkotoimista.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvien käytäntöjen levittäminen on jatkuvaa toimintaa. Päämääränä on kehittää hyvistä käytännöistä kestäviä käytäntöjä, jotka ovat käyttökelpoisia hankerahoituksen päättyessä.

Vuodet 2008-2010: suunnittelu, valmistelu sekä toimeenpano ja kehittelyvaihe
Aloitetaan kehitetyn toimintamallin mallintaminen ja soveltaminen käytäntöön Itä-, Länsi- ja Ylä-Kainuun alueella. Aloitetaan mallin käytäntöön soveltamisen edellyttämä henkilöstön ja eri yhteistyötahojen koulutus ja ohjaus. Aloitetaan viestintä, jonka avulla kehitetään verkostoyhteistyötä.

Vuosi 2011: hankkeen tuotosten levittämis- ja hyödyntämisvaihe
Prosessikuvausten ja toimintaohjeiden viimeistely, aihealueiden työpajat ja menetelmäkoulutukset
Erilliset raportit, julkaisut ja seminaarit.

Vuosi 2012: vetäytyminen ja hankkeen lopetus, paikallinen yleistäminen
Systemaattinen kokemusten raportointi, siirtäminen ja arviointi. Vetäytymisvaihe on ajallisesti pitkä prosessi, jolla varmistetaan toiminnan jatkuvuus.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 563 560

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 485 148

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 814 976

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 727 000

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hankkeen keskeisenä tavoitteena oli kytkeä Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tiiviimmin työllistämisen ja aktivoinnin prosesseihin Kainuun alueella. Hankkeessa kehitettiin sairauksia ennaltaehkäiseviä sekä terveyttä edistäviä työmenetelmiä ja -tapoja, joilla pyrittiin konkreettisesti edistämään haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden terveyttä sekä toiminta- ja työkykyä.

Hankkeen tavoitteet liittyvät yleisemmällä tasolla sekä työvoiman saatavuuden varmistamiseen että työttömien työnhakijoiden työmarkkinoilla pysymiseen. Työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut työvoiman tarjonnan vähenevän Kainuussa. Osaavan ja työkykyisen työvoiman saatavuutta voidaan yleisellä tasolla pitää talouskasvun sekä yritystoiminnan keskeisenä edellytyksenä. Työvoiman niukkuudesta voi muodostua rajoite työllisyyden kasvulle. Lisäksi tutkimustiedon perusteella työttömyyden on osoitettu heikentävän yksilöiden terveyttä ja hyvinvointia sekä vaikuttavan haitallisesti terveyteen ja hyvinvointiin. Sairastavuus on työttömien joukossa yleisempää kuin työssä käyvillä. Työttömyyden ja terveyden väliset yhteydet ovat monenlaisia esimerkiksi heikko terveys altistaa työttömyydelle ja työttömyys taas heikentää terveyttä.

Hankkeen konkreettisina tehtävinä oli kehittää ja juurruttaa Kainuuseen työnhakijoiden terveyden edistämisen toimintamalli, joka sisältää muun muassa terveystarkastuksia ja -neuvontaa. Lisäksi hankkeessa kehitettiin uusia terveys- ja liikuntamenetelmiä. Hanke edisti osaltaan rakenteellisen työttömyyden vähentämistä ja lisäsi kainuulaisten hyvinvointia.

Kokonaisuudessaan hankkeen toteutus onnistui hyvin. Hankkeeseen osallistuneiden kainuulaisten määrä oli merkittävän suuri (aloittaneita henkilöitä yht. 2746 vuosina 2008-2012). Hankkeessa syntynyttä osaamista pystyttiin kehittämään pitkäkestoisesti ja hankkeissa kokeiltuja hyviä käytäntöjä juurtui osaksi Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalveluja (mm. työkierron, koulutusten ja uusien vakanssien avulla). Hankkeen alusta alkaen hankkeen järjestämille palveluille oli kysyntää.

Hankkeeseen osallistuneilta työnhakijoilta kerättiin jatkuvasti palautetta heidän saamistaan palveluista (mm. jatkuva sähköinen palautejärjestelmä, otokset). Asiakastyytyväisyys oli korkea: suurin osa asiakkaista koki käytännön järjestelyiden sujuneen hyvin ja lähes kaikki asiakkaista kokivat terveystarkastuksen hyödylliseksi itselleen. Myös hankkeen ohjausryhmältä kerätty palaute oli myönteistä ja hankkeen toimintaa pidettiin tärkeänä.

Hankkeen kehittämistyön näkökulmasta hankkeen ajankohta oli erittäin otollinen. Hankkeen aika aihealueeseen liittyviä valtakunnallisia suosituksia, ohjeita ja julkaisuja (esim. THL, TEM) ilmestyi paljon. Myös lainsäädännön uudistuminen (mm. uusi terveydenhuoltolaki) selkeytti hankkeen kehittämistyötä.

Pitkäkestoinen kehittämishanke mahdollisti sekä erilaisten toimintatapojen kokeilun (mm. ostopalveluiden yhdistäminen toimintoihin ja niistä luopuminen) että toimintamallien vakiinnuttamisen (esim. liikuntavälineiden lainauskampanja kirjastoissa, terveystarkastukset osana perusorganisaatiota).

Hankkeen tavoitteet olivat realistiset ja ne saavutettiin suurilta osin. Hankkeessa kehitetyt uudet terveydenhuollon palvelut ovat juurtuneet jo osaksi Kainuun maakunta -kuntayhtymän perusorganisaatiota. Vuonna 2011 täytettiin työterveyshoitajan vakinainen työtehtävä Kainuun työvoiman palvelukeskuksessa (Kainuu, pl. Vaala). Lisäksi syksyllä 2011 täytettiin kansanterveyshoitajan vakinainen työtehtävä Kajaanin pääterveysasemalla. Nämä työtehtävät osaltaan vastaavat toiminnan jatkuvuudesta hankkeen päättyessä. Kainuun maakunta -kuntayhtymä nimesi työttömien terveystarkastuksista vastaavat hoitajat kunnittain vuonna 2012 (yhdeksän eri hoitajaa). Hoitajat aloittivat työttömien terveystarkastukset 2012 syksyn aikana (Suomussalmi aloittaa 2013).

Kaikkiaan hankkeessa kehitettiin hyvin erilaisia keinoja edistää kainuulaisten työnhakijoiden terveyttä ja työkykyä. Innovaatioina voidaan mainita seuraavat asiat: työnhakijoiden terveystarkastusten kehittyminen, fyysisen kunnon arviointi ja liikuntaneuvonta, asiakasinformaation ja materiaalin kehittäminen, erilaisten ryhmätoimintojen kehittäminen, yhteistyö yritysten, kolmannen sektorin sekä Kainuun kuntien sivistys- ja liikuntatoimien kanssa, erilaisten aihealueen julkaisujen tuotteistaminen sekä terveyden tasa-arvo -näkökulman esille tuominen.

Hankkeen hyvistä käytännöistä on kirjoitettu oma julkaisu (ISSN 1795-5661) ja loppuraportti on julkaistu kuntayhtymän julkaisusarjassa (ISSN 1795-5661).

Kun työttömien terveyden edistämistä tarkastellaan yleisemmältä tasolta, voidaan havaita useita yhteiskunnallisia epäkohtia, jotka osaltaan ylläpitävät ongelmaa. Työttömien terveyden edistäminen
vaatisi sosioekonomisten terveyserojen kaventamista yhtenä selkeänä päämääränä poliitisessa päätöksenteossa.