Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10083

Projektin nimi: VÄLKE - Välityömarkkinoiden kehittämishanke 2008-2010

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2008 ja päättyy 30.6.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Kuopion kaupunki / talous- ja strategiapalvelu / seutuyhteistyö

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0171450-7

Osoite: PL 227

Puhelinnumero: 017-182140

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.kuopio.fi

Projektin kotisivun osoite: www.valkehanke.fi

Vastuuhenkilön nimi: Pirjo Oksanen

Asema: Työllistymispalvelujen päällikkö

Sähköposti: pirjo.oksanen(at)kuopio.fi

Puhelinnumero: 044-7181711

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Sisä-Savon, Kuopion

Kunnat: Tervo, Rautalampi, Siilinjärvi, Kuopio, Vesanto, Suonenjoki

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen välittömän kohderyhmän muodostavat TE-toimistossa työttömänä olevat henkilöt, joiden työttömyys on pitkittynyt tai on vaarassa pitkittyä tai jotka ovat muutoin vaikeassa työmarkkinatilanteessa. Kohderyhmään kuuluvilla henkilöillä on realistinen näkymä työllistymisestä mutta he tarvitsevat työllistymispolun rakentamiseen syvennettyä palvelutarvearviota ja sen pohjalta räätälöityjä tuki-, ohjaus- ja valmentavia palveluja tai koulutuspalveluja. TE-toimistot määrittelevät tapauskohtaisesti hankkeeseen ohjautumaan ne asiakkaat, joille syvennetty palveluarvio ja sen mukaisesti räätälöidyt hankkeen toimenpiteet voivat merkittävästi edistää työllistymisen edellytyksiä. Lisäksi Sisä-Savossa välittömään kohderyhmään
kuuluvat erityisin perustein myös työttömät, jotka kuuluvat kuntien sosiaalitoimen palvelujen piiriin.

Viissatanen: alle 55-vuotiaat vähintään 500 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneet henkilöt, jotka ovat TE-toimistossa osaamisen kehittäminen- tai työelämävalmiuksien parantaminen - linjojen asiakkaina.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen toiminta kohdistuu verkostoyhteistyön kautta joko suoraan tai välillisesti myös Kuopion ja Sisä-Savon seutujen yrityksiin, kuntiin, työvoimahallinnon yksiköihin ja oppilaitoksiin sekä eri sosiaalisen työllistämisen toimijoihin.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 890, joista naisia 445

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 786, joista naisia 318

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 12, joista naisten työpaikkoja 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3, joista naisten perustamia 2

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Välke-Kuopion seudun välityömarkkinoiden kehittämishanke 2008-2010 on Pohjois-Savon ELY-keskuksen ESR-rahoitteinen hanke. Hanke koostuu kolmesta osakokonaisuudesta, joita ovat 1) Välke-hallinto (Kuopion kaupunki), 2) Välke-palvelut (Tukeva-työvalmennussäätiö) ja 3) Välke-Sisä-Savo (Sisä-Savon seutuyhtymä).

Kohde- ja sidosryhmät: Hankkeen välittömän kohderyhmän muodostavat TE-toimistossa työttömänä olevat henkilöt, joiden työttömyys on pitkittynyt tai on vaarassa pitkittyä tai jotka ovat muutoin vaikeassa työmarkkinatilanteessa, mutta joilla kuitenkin on realistinen näkymä työllistymisestä. Hankkeen toiminta kohdistuu verkostoyhteistyön kautta joko suoraan tai välillisesti myös seutujen yrityksiin, kuntiin, työhallinnon yksiköihin ja oppilaitoksiin sekä eri sosiaalisen työllistämisen toimijoihin.

Hankkeen tavoitteena on:
1. Laadukkaiden yksilöllisiä tarpeita ja ratkaisuja korostavien välityömarkkinapalvelui-den tarjonnan lisääminen ja sisällöllinen kehittäminen
2. Välityömarkkinatoimijoiden yhteistyö- ja kumppanuussuhteiden luominen ja kehit-täminen
3. Toiminnan vaikuttavuuden ja henkilöstön osaamisen kehittäminen
4. Työvoiman liikkumisen tehostaminen avoimien ja välityömarkkinoiden välillä

Keskeiset toimenpiteet: Kehittämishankkeessa luodaan ja testataan välityömarkkinoille toimintamalli, jossa asiakkaan palveluprosessi perustuu tavoitteellisesti todelliseen palve-lutarpeeseen. Hankkeessa luotavat monipuoliset ja asiakaslähtöiset käytännöt parantavat välityömarkkinoiden vaikuttavuutta ja sitä kautta asiakkaiden edellytyksiä siirtyä pysyvästi avoimille työmarkkinoille. Hankkeen toimenpiteissä korostuvat yksilöllisyys sekä työ-elämälähtöisyys ja yhteistyön rakentaminen työnantajien ja oppilaitosten kanssa.

Hankkeen vastuulliset toteuttajat: Hankkeen hallinnoinnista ja kokonaisuuden koordinoinnista vastaa Kuopion kaupungin talous- ja strategiapalveluun kuuluva seutuyhteistyöyksikkö. Hanketta ovat lisäksi toteuttamassa Tukeva-työvalmennussäätiö ja Sisä-Savon seutuyhtymä.

Hankkeen kesto: Välke-hanke toteutetaan ajalla 1.1.2008 - 31.12.2010. Jatkoaika 30.6.2011 saakka: Hankkeen aloitus viivästyi vajaalla vuodella, jonka pohjalta on perusteltua vielä jatkaa työtä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi 30.6.2011 saakka.

Kehittämishankkeen strateginen lisäarvo: Välke-hankkeessa panostetaan palvelujen tuottamistapojen kehittämiseen kuntien, työ- ja elinkeinohallinnon ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistoimintaa ja kumppanuutta kehittämällä. Välityömarkkinoiden kehittäminen on keskeisellä sijalla sekä työ- ja elinkeinoministeriön että kuntaliiton strategisissa tavoitteissa, joten hanke on erittäin ajankohtainen ja oikea-aikainen. Se toteuttaa myös maakunnan linjauksia keskeisistä kärkihankkeista ja kehittämisen painopisteistä sekä EU:n tulevan ohjelmakauden tavoitteita. Purkamalla rakenteellisen työttömyyden ongelmaa voidaan myös helpottaa työvoiman saatavuutta ja lisätä siltä osin alueen kilpailukykyisyyttä.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeelle laaditaan omat kotisivut, joita päivitetään säännöllisesti. Lisäksi hankkeelle rakennetaan yhtenäiset tiedotuskäytännöt, joita hyödynnetään kaikessa toiminnassa sekä laaditaan tiedotussuunnitelma. Hankkeen aloituksesta järjestetään seminaari, jonka yhteydessä on lehdistötilaisuus. Hankkeen toiminnasta kerrotaan aktiivisesti TE-toimistoille ja muille yhteistyökumppaneille järjestettävissä tiedotustilaisuuksissa. Hankkeelle laaditaan asiakasesite ja sen lisäksi toimintokohtaisia esitteitä.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeessa luodut hyvät käytännöt siirtyvät suoraan alueella toimivien pysyvien organisaatioiden toiminnaksi. Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä myös muille sidosryhmille sisällytetään tiedotussuunnitelmaan.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 800 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 410 326

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 447 425

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 661 975

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Kehittämishankkeessa luotiin ja testattiin välityömarkkinoille toimintamalli, jossa asiakkaan palve-luprosessi perustui tavoitteellisesti todelliseen palvelutarpeeseen.

Asiakastyön lähtökohtana oli yksilöllinen palvelu-tarvearvio, jonka pohjalle työllistymissuunnitelma tehtiin. Asiakastyötä tehtiin hankkeessa pääpiir-teittäin samoilla tavoitteilla, mutta erilaisella toimintamallilla ja toimijoiden määrällä. Välke-palveluissa työtä tehtiin 6 henkilön kokoisella tiimillä, johon kuuluivat hankepäällikön lisäksi suunnittelija, kaksi yksilövalmentajaa, psykologi ja terveydenhoitaja. Sisä-Savossa henkilöstöön kuului 3 työntekijää; kaksi yksilövalmentajaa ja projektipäällikkö. Molemmissa osahankkeissa yksilövalmentajat olivat asiakasprosessin avainhenkilöitä, jotka luotsasivat prosessia eteenpäin.

Sisä-Savossa yksilövalmentajien työ oli jakaantunut alueellisesti; Tervo – Vesanto ja Suonenjoki – Rautalampi. He ohjasivat asiakasta toteuttamiskelpoisen suunnitelman työstämisessä ja sen to-teuttamisessa. Yksilövalmentajat arvioivat asiakkaan työllistymismahdollisuuksia realistisesti sen tiedon valossa, jota heillä on työmarkkinoista ja asiakkaasta. Sisä-Savossa yksilövalmentajien teh-täväkenttä oli Välke-palvelujen vastaavaa laajempi, koska heillä ei ollut apunaan moniammatillista tiimiä, eikä suunnittelijaa hankehenkilöstössään. He tekivät työtään laajalla toimenkuvalla. Asiakas-työn lähtökohta ja työllistymiseen tähdänneet tavoitteet olivat molemmilla alueilla kuitenkin samat.
Moniammatillinen tiimi vastasi Välke-palveluissa asiakkaiden asiakasprosessin tuloksellisesta, laa-dukkaasta ja tasa-arvoisesta etenemisestä hanketavoitteiden pohjalta, luomiensa asiakaskriteerien mukaisesti. Tiimi kokosi ja jäsensi asiakkaan etenemisen kannalta oleelliset tiedot ja teki niiden pohjalta ehdotuksen asiakkaalle etenemissuunnitelmaksi. Moniammatillisesti tehdyn palvelutar-vearvion myötä asiakkaan kokonaistilanne siihen vaikuttavine tekijöineen jäsentyi riittävän moni-puolisesti, asiakkaan vahvuudet ja todelliset työllistymisen esteet löytyivät. Tiimi seurasi asiakkaan etenemistä suunnitelman mukaan ja teki siihen tarvittaessa muutoksia. Moniammatillisen tiimin jäsenten asiantuntijuus hyödynnettiin tehokkaiden ja oikeaan osuvien ratkaisujen löytämiseksi asi-akkaiden työllistymisen ja kouluttautumisen tueksi.

Viissatasella oli oma toimintamalli, johon kuului kaksi työvoimaneuvojan ja sosiaalityöntekijän / sosiaaliohjaajan muodostamaa työparia. He seuloivat kohderyhmään kuuluvia henkilöitä sosiaali-työn ja te-toimiston asiakaslistoilta, apunaan molempien organisaatioiden tietojärjestelmien tiedot. Haastatteluun kutsuttiin ensisijaisesti niitä, joiden kohdalla ei ollut pitkään aikaan tapahtunut mitään aktivoitumista / aktivoimista ja, joilla oli vanhentunut suunnitelma tai suunnitelma puuttui kokonaan. Pyrkimyksenä oli saada kunkin asiakkaan tilanteeseen tarkoituksenmukainen ratkaisu.
Hankkeen tuloksena Sisä-Savon alueelle luotiin ja testattiin alueelle sopiva yksilövalmennusmalli, joka jää osaksi työpajojen toimintaa (Vesanto ja Rautalampi). Sisä-Savon alueelle luotiin työllisyys-verkosto, joka jää alueelle toimimaan hankkeen päättymisen jälkeen toimijavetoisesti. Työllisyys-verkosto on avoin verkosto ja siihen voivat liittyä tulevaisuudessakin toimijat, joita yhdistää yhteiset asiakkaat, työttömät. Työllisyysverkosto tulee ottamaan vahvan roolin alueella hyvin käynnistyneen työnantajayhteistyön jatkajana. Välke – Sisä-Savo on ollut mukana työnantajayhteistyön käynnis-tämisessä ja lisännyt alueen tietoisuutta ja ymmärrystä yksilövalmennuksen tehokkuudesta ja palvelutarvearvion tärkeydestä.

Kuopion seudulla hanketoiminnan tuloksena tuotteistettiin moniammatillinen palvelutarvearviomalli, joka todettiin onnistuneeksi ja tarpeelliseksi toimintamalliksi seu-dulle. Hankkeen tekemän yhteistyön tuloksena lisättiin tietoisuutta ja ymmärrystä mm. siitä, että työllistämistyössä tarvitaan nykyistä enemmän moniammatillista osaamista. Hankkeen
kehittämistyötä työttömien terveystarkastuksessa hyödynnettiin Kuopion kaupungin
työllistymispalveluissa, jonne sisällytettiin työttömien terveydenhoitopalvelut. Välke-palveluissa
kehitettiin myös ryhmävalmennusmalli yksilövalmennuksen rinnalle ja tueksi. Tukeva-
työvalmennussäätiö on ottanut ryhmävalmennuksen käyttöönsä.

Viissatasen parityömalli todettiin hyväksi niin hankkeen työntekijöiden kuin asiakkaidenkin keskuu-dessa. Osa asiakkaista esitti toiveen hankkeen jatkumisen puolesta. Parityöskentely toimi hyvin, parin osapuolet tukivat toinen toisiaan. Asiakkaan kanssa päästiin avoimempaan keskusteluun ja arkaluontoisempiakin asioita voitiin ottaa käsittelyyn. Toimintamalli on suositeltavaa siirtää perus-työhön hankkeen päättymisen jälkeen. Se olisi työvoiman palvelukeskuksen toimintamallia kevy-empi ja lyhyempi palvelu, jolla pitkäaikaistyöttömiä tai muuten heikoimmassa asemassa olevia asi-akkaita saataisiin nopeasti heille sopivien palvelujen piiriin.