Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10084

Projektin nimi: Maaseutuyrittäjien työhyvinvointi

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2008 ja päättyy 31.5.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: ProAgria Kainuu ry / maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0185526-2

Osoite: Osmonkatu 9

Puhelinnumero: 044-320 1580

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.proagria.fi/kainuu www.maajakotitalousnaiset.f

Projektin kotisivun osoite: www.tyhynetti.net

Vastuuhenkilön nimi: Minna Komulainen

Asema: maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksen toiminnanjohtaja

Sähköposti: minna.komulainen(at)proagria.fi

Puhelinnumero: 044 550 0862

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kehys-Kainuun, Kajaanin

Kunnat: Kajaani, Ristijärvi, Puolanka, Paltamo, Suomussalmi, Sotkamo, Hyrynsalmi, Vaala, Kuhmo

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Yrittäjäväestö maaseudulla ja Kainuun pienissä taajamissa (maatalousyrittäjät, muut maaseutuyrittäjät esim. matkailussa, ruokapalveluissa, metsätaloudessa jne.) sekä heidän perheenjäsenensä, jos he ovat mukana yritystoiminnassa.

Maatalouslomittajaväestö ja maaseutuyritysten palkattu työvoima.

Vapaaehtoiset maaseudun tukihenkilöverkoston jäsenet ja tukihenkilötoiminnasta kiinnostuneet.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Maaseutuun kohdistuvassa viranomaistoiminnassa, neuvonnassa ja järjestötyössä työskentelevät henkilöt. Maaseutukylien ja pienten taajamien muut asukkaat. Kainuun Työterveys - liikelaitoksen (Maakunta-kuntayhtymän) ja Vaalan työterveyshuollon henkilöstö. Maaseutuelinkeinojen kanssa työtä tekevät henkilöt kunnissa ja TE-keskuksessa (1.10.2010 alkaen EYLY-keskuksissa), yrityksissä ja oppilaitoksissa.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 120, joista naisia 61

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 337, joista naisia 190

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Maaseutuyrittäjien työhyvinvointi -hanke tarjoaa vuosien 2008-2011 aikana tukea työhyvinvoinnin ylläpitämiseen ja jaksamiseen maaseudun yrittäjäväestölle yli toimialarajojen sekä maatalouslomittajille ja vapaaehtoisille maaseudun tukihenkilöille. Kohdealueena ovat kaikki Kainuun kunnat. Stakesin heinäkuussa 2007 julkaiseman tutkimuksen mukaan viljelijät ovat väsynein väestönosa Suomessa, joka kaipaa tukea ja sosiaalista kanssakäymistä hyvinvointinsa edistämiseksi. Lähtötasotietoa ja hankkeen suunnittelun tukea on saatu myös aiemmista hankekokemuksista sekä Kainuun karjatiloille marras-joulukuussa kohdennetulta kyselytutkimukselta. Muiden yrittäjäryhmien ja lomittajien osalta vastaavat toiveet ja tarpeet kartoitetaan osana hanketta, heti sen alkukuukausina.
Keskeisimmät mukana olevat organisaatiot ovat hankkeen hallinnoijan ProAgria Kainuun/Kainuun maa- ja kotitalousnaisten lisäksi MTK-Kainuu (1.1.2010 alkaen MTK-Pohjois-Suomi), lomitustoimesta vastaavat Ristijärven ja Sotkamon yksiköt sekä Kainuun Työterveys.
Hankkeen tavoitteena on, että 104 henkilöä; yrittäjiä, lomittajia, työterveyshuollon parissa toimivia tai maaseudun tukihenkilötoiminnasta kiinnostuneita henkilöitä - osallistuu ryhmissä tapahtuvaan erimuotoiseen työhyvinvointikoulutukseen, jonka aiheina ovat fyysinen ja henkinen jaksaminen ja työhyvinvointi sekä työhyvinvointiin vaikuttavat elämäntavat mukaan lukien ravitsemus. Koulutusohjelmia on tavoite järjestää yhteensä 10 erityyppiselle ryhmälle. Koulutusten kesto on 3 -12 lähiopetuspäivää, joita voidaan järjestää myös yksittäin tai useammassa jaksossa. Lisäksi tarjotaan 14 henkilölle - tai maaseutuelinkeinoihin liittyvälle työyhteisölle - henkilökohtaista asiantuntija- tai työnohjausta. Koulutus ja ohjaus sisältävät samalla tavoitteen saada kaksi uutta vapaaehtoista maaseudun tukihenkilöä Kainuuseen.
Hanke järjestää myös yleisöluentoja, erilaisia tempauksia, terveysmittauksia ja työnäytöksiä sekä maakunnalliset aloitus- ja päätöstapahtumat. Tavoite on yhteensä 42 tällaista erityyppistä lyhytkoulutusta hankkeen aikana. Niihin tavoitellaan yhteensä 212:ta eri henkilöä osallistujiksi edellä mainittujen tyhy-koulutusohjelmissa aloittavien 104 osallistujan lisäksi.
Koulutuksia tukevat lisäksi vuosittaiset opintomatkat.
Aktiivinen, myönteinen tiedottaminen maaseudusta ja sen mahdollisuuksista on keskeinen osa hankkeen toteutusta. Yksi tiedottamiseen liittyvä erityistavoite on aktivoida maaseudun yrittäjiä työterveyshuollon piiriin. Tietoa erilaisista tukipalveluista tarjotaan hankkeen Internet-sivujen sekä painetun esitelehtisen kautta. Säännölliset suunnittelupalaverit kohderyhmien ja yhteistyötahojen, mukaan lukien muut maaseudun kehittämishankkeet, kuuluvat hankkeen toteutustapaan. Lisäksi hankkeen lopussa toteutetaan seurantakysely, missä hankkeen tuloksia verrataan ennen hanketta ja heti hankkeen alussa saatuun lähtötasotietoon.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeen käynnistymisestä ja käytännön toimenpiteistä tiedotetaan alueen lehdissä, paikallisradiossa, nettisivuilla sekä sidosryhmien kautta. Laaditaan tätä varten lehdistötiedotteita. Erityistavoitteena on tehdä itse ja saada myös toimittajia tekemään myönteisiä lehtijuttuja Kainuun maaseudusta ja sen ammateista.

Kuntien - ja myös Kainuun TE-keskuksen (1.1.2010 alkaen Kainuun ELY-keskuksen) - elinkeino- ja maaseutuviranomaiset ovat avaintekijöitä koulutuksen ja tapahtumien tiedotuksessa. Hankkeen tarjoamia palveluita esitellään kohderyhmälle laadittavan esitemateriaalin avulla.

Yksityiskohtaiseen hankesuunnitelmaan sisältyy tarkennettu tiedotussuunnitelma.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Opintomatkakohteet erityisesti vuonna 2008 mutta myös vuosina 2009 ja 2010 suunnitellaan niin, että ollaan vuorovaikutuksessa muihin maakuntiin ja niiden käytäntöihin maaseutuyrittäjien ja lomittajien työhyvinvoinnin edistämisessä. Myös MTK:n ja ProAgrian/maa- ja kotitalousnaisten valtakunnallisia järjestökanavia pitkin, sekä ylimaakunnallista Maaseudun tukihenkilöverkostoa hyödyntäen huolehditaan käytäntöjen ja mallien levittämisestä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 280 301

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 277 718

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 332 290

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 336 212

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

ProAgria Kainuun ja Kainuun maa- ja kotitalousnaisten toteuttama Maaseutuyrittäjien työhyvinvointi -hanke haki ratkaisuja maaseuturittäjien työssä jaksamisen tueksi Kainuussa. Kohderyhmää oli yrittäjien lisäksi myös maatalouslomittajaväestö sekä vapaaehtoiset maaseudun tukihenkilöverkoston jäsenet ja tukihenkilötoiminnasta kiinnostuneet. Koulutettavina oli myös työterveyshuollon maatalouden asiantuntijoita ProAgria Kainuussa sekä työterveyshoitajia Kainuun Työterveys -liikelaitoksessa. Välillisenä kohderyhmänä oli toimijoita maaseudun eri sidosryhmistä.

Hanke tarjosi koulutusta, jonka aiheina olivat fyysinen ja henkinen jaksaminen ja työhyvinvointi sekä työhyvinvointiin vaikuttavat elämäntavat. Koulutusta kertyi 719 osallistuneelle yhteensä 15 616 tuntia eli 2 231 oppilastyöpäivää. Näistä kertyi varsinaisia koulutus- ja henkilötyöpäiviä 2 027 päivää 337:lle eri henkilölle. Hankkeessa aloittaneita oli 148:sta eri maaseutuyrityksestä, joista suurin osa oli maatiloja. Lomittajia oli mukana 113. Koulutukset olivat pääosin usean vuorokauden mittaisia kuntokursseja eri kuntolaitoksissa tai paikallisia, viikoittain tai parin viikon välein kokoontuvia paikallisia liikuntaryhmiä, joiden ohjelmassa oli myös mm. henkiseen jaksamiseen ja elämäntapoihin liittyviä luentoja. Kursseihin sisältyi myös kuntomittauksia sekä henkilökohtaisia kunto-ohjelmia.

Hankkeen aikana järjestettiin myös ensiapukursseja: kuusi SPR:n ensiapukurssia eri puolilla Kainuuta sekä yksi Mielenterveyden ensiapukurssi Kajaanissa. Lomittajilla oli kuntokurssien ja tyhy-päivien lisäksi työturvallisuuskorttikoulutusta.

Varsinaisten koulutus- ja henkilötyöpäivien lisäksi kertyi lyhytkestoisina koulutuspäivinä 204 oppilastyöpäivää 382:lle eri henkilölle. Nämä lyhytkoulutukset olivat pääosin luentotilaisuuksia, joista mm. joulun alla pidetyt maakunnalliset Valoa Kaamokseen -tapahtumat sekä kunnittain toteutetut tupaillat löysivät hankkeen aikana sijansa ja olivat hyvin suosittuja keräten useita kymmeniä osallistujia kukin; tapahtumien osajärjestäjiä olivat paikalliset MTK-yhdistykset. Hankkeen alussa oli hankkeen osatoteuttajana Kainuun Työterveys -liikelaitos, joka toteutti terveysmittauksia eri yleisötapahtumissa. Hankkeen aloitustapahtuma pidettiin ulkoilutapahtumana Vuokatissa. Päätöstapahtuman Ennen kuin taivas putoaa teemana oli kriisitilanteisiin valmistautuminen tiloilla, ja sen luento-osuus lähetettiin myös netti-tv-lähetyksenä. Hanke toteutti myös kaksi opintomatkaa: ensimmäisen Melan työhyvinvointiristeilylle ja toisen Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon.

Tiedotus- ja suunnittelutilaisuuksiin osallistui hankkeen aikana yhteensä 1 457 ihmistä.

Talvien 2008-2009, 2009-2010 ja 2010-2011 koulutusohjelmista laadittiin vihkoset, joista ensimmäinen postitettiin yhteistyöllä Melan kanssa kaikille Kainuun MYEL-vakuutetuille ja joista kaksi viimeistä ilmestyivät ProAgria Kainuun asiakas- ja jäsenlehti Maaviestin litteenä. Hankkeen nettisivut olivat sivuilla www.tyhynetti.net

Hanke oli aktiivisesti esillä eri tiedotusvälineissä, sillä erilaisia lehti- ja radiojuttuja kertyi yli kahdeksankymmentä. Hankkeesta kirjoitettiin muutamia juttuja myös valtakunnan tiedotusvälineissä, ja lisäksi hankkeen toiminnasta oli tv-ohjelma YLE:n Aamu-tv:n työhyvinvointisarjassa.

Hankkeen lopussa tehtiin sähköpostitse seurantatutkimus, johon vastasi 106 yrittäjää. Selvityksen mukaan oli hanke onnistunut tuomaan siihen osallistuneille virkistystä, asiantuntijatietoa ja -apua sekä uusia näkökulmia. Joka seitsemäs toimintaan osallistuneista koki joko erittäin hyvin tai hyvin onnistuneensa myös elämäntapamuutoksissa.

Koulutuksen lisäksi hanke myös vahvisti maaseudun vapaaehtoisten tukihenkilöiden joukkoa ja toimintaa Kainuussa. Eri tilaisuuksissa, joita järjestettiin paljon yhteistyössä MTK:n, Melan ja Työterveyslaitoksen kanssa, saatiin maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon joitakin uusia liittyneitä. Yhteistyötä tehtiin aktiivisesti myös muiden toimijoiden kanssa, mm. Kainuun Liikunnan Haasta Itsesi Kunnolla -hankkkeen (ESR), Itä-Suomen muiden vastaavien maaseudun työhyvinvointihankkeiden (ESR) kanssa, KaO:n sekä Maaseudun Sivistysliiton valtakunnallisen tukihenkilöprojektin (RAY) kanssa.

Hanke teetti työterveyshuoltoon liittymisen kannustimeksi pieniä ensiapulaukkuja, minkä mallin myös Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela otti valtakunnalliseksi toimintatavaksi vuonna 2009. Hankkeen lopuksi laadittiin vielä 20-sivuinen työhyvinvoinnin opas Eväitä elämään jaettavaksi kainuulaisille maaseutuyrittäjille.

Hankkeen keskeinen tiedotuskanava oli sähköpostiryhmä, johon hankkeen päättyessä oli liittynyt 244 koulutettavaa ja yhteistyökumppania.

Hanketta rahoittivat Euroopan unionin sosiaalirahasto, Kainuun ELY-keskus sekä hankkeeseen osallistuneet kunnat, yhteisöt ja yrittäjät.