Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10089

Projektin nimi: Sytyke; Hyrynsalmen sosiaalisen työllistämisen ja työpajan kehittämishanke

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2008 ja päättyy 31.10.2009

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Hyrynsalmen kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0185075-2

Osoite: Laskutie 1

Puhelinnumero: 08 - 615 5481

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.hyrynsalmi.fi

Projektin kotisivun osoite: www.hyrynsalmi.fi

Vastuuhenkilön nimi: Heimo Keränen

Asema: kunnanjohtaja

Sähköposti: heimo.keranen(at)hyrynsalmi.fi

Puhelinnumero: 08 - 6155 4820

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kehys-Kainuun, Kajaanin

Kunnat: Kajaani, Ristijärvi, Puolanka, Paltamo, Suomussalmi, Sotkamo, Hyrynsalmi, Vaala, Kuhmo

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat heikossa työmarkkina-asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevat työttömät työnhakijat Hyrynsalmella
- työmarkkinatukea työttömyyden perusteella yli 500 pv saaneet
- pitkäaikaistyöttömät tai heihin rinnastettavat
- osatyökykyiset (ns. vajaakuntoiset)
- alle 25-vuotiaat työnhakijat
- maahanmuuttajat

Usein heidän toimeentulonsa koostuu erilaisista tuista, kuten asumis-, työmarkkina- ja toimeentulotuesta. Ammatillista koulutusta on vähän tai ei lainkaan, mutta yleensä heillä on kokemusta erilaisista työtehtävistä ja/tai työpaikoista. Monilla on sellaisia kädentaitoja, erityislahjakkuutta tai työkokemusta erilaisista seka- ja aputöistä, joita voi hyödyntää työelämässä, mutta joiden varaan yksistään on vaikea työllistyä. Monilla on sosiaali- ja terveysongelmia, joihin työpajajakson aikana voidaan puuttua tai joita sosiaalinen pajatoiminta ja osallisuus sinänsä helpottaa.

Sosiaalitalkkarityön esiselvityskyselyn kohderyhmät ovat Kainuun kunnat, maakuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimi, työvoimatoimistot, koti-, asumis- ja hoivapalvelujen tuottajat, potilas-, vammais-, eläkeläis- ja veteraanijärjestöt, kylä- ja asukasyhdistykset ja muut mahdolliset alueelliset tahot.

3.3 Välilliset kohderyhmät

- Alueen yritykset, järjestöt, kunta ja muut työnantajat saavat edelleensijoituksella työvoimaa, apua työhönvalmennukseen työpaikalla sekä tietoa sosiaalisesta työllistämisestä ja yrittämisestä.

- Elinkeinoelämä vilkastuu, ostovoima ja kulutuskysyntä lisääntyvät, uusia pienyrityksiä perustetaan, alueen vetovoima lisääntyy ja imago kohenee, maaseutu säilyy elävänä, veronmaksajat hyötyvät.

- Kunnan ja Kelan työmarkkinatukikustannukset pienenevät, verotulot nousevat, maakuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntä ja kustannukset vähenevät ja muun ennaltaehkäisevän tuen tarve vähenee.

- Työllistyminen lisää perheen ja lasten hyvinvointia ja ehkäisee periytyvää työttömyyttä antamalla lapsille työperusteisen toimeentulon mallin.

- Kotipalveluja käyttävät eläkeläiset, vammaiset, omaishoitajat ja muut sosiaaliperusteiset asiakkaat saavat tarvitsemansa kotiavun ja pärjäävät paremmin ja pidempään kotona. Kotipalvelu lisää ikääntyvien asukkaiden jaksamista ja ehkäisee ongelmia ja laitos- ja palveluasumisen tarvetta. Tilapäistä tukea kodinhoitoon tarvitsevat myös monet omaishoitajat, sosiaalitoimen asiakkaat ja lapsiperheet. Riittävät kotipalvelut ennaltaehkäisevät ongelmia ja pienentävät kunnan, maakuntayhtymän ja Kelan erilaisia tukimenoja.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 40, joista naisia 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 34, joista naisia 17

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 5, joista naisten työpaikkoja 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sytyke-hankkeen tarkoituksena on vähentää rakenteellista työttömyyttä kehittämällä sosiaalista työllistämistä ja työpajatoimintaa Hyrynsalmella v. 2008-2009. Työpajatoiminnasta ESR-osarahoitteisen Taidoista töihin -hankkeen (S01878; 2006-2008) aikana saatujen hyvien kokemusten ja kehittämistarpeiden pohjalta työpajasta kehitetään sosiaalisen työllistämisen osaamiskeskus, työvalmennuskeskus, joka tuottaa laadukkaita työllistämis- ja hyvinvointipalveluja alueen asukkaille, työnantajille, kunnalle ja muulle julkishallinnolle. Työpaja toimii sosiaaliseen yhteistoimintaan ja työntekoon perustuvana työttömien aktivointi-, kohtaamis- ja kehittämisympäristönä, jossa hyödynnetään työ- ja yksilövalmennuksen hyviä käytäntöjä. Lisäksi tehdään esiselvitys kotona asumista tukevan sosiaalitalkkaritoiminnan ja -koulutuksen tarpeesta ja työllistämismahdollisuuksista Kainuussa sekä kartoitetaan sosiaalisen yrityksen toimintaedellytykset työpajatoiminnan jatkajana hankkeen jälkeen.

Hanketta hallinnoi Hyrynsalmen kunta ja sen toteutuksesta vastaavat projektipäällikkö, työvalmentaja ja projektisuunnittelija. Yhteistyökumppaneita ovat työ- ja elinkeinotoimisto, työvoiman palvelukeskus, Kainuun maakunta -kuntayhtymä, alueen yritykset, järjestöt ja muut alan projektit.

Kunnan työpajalle työllistetään palkkatuella ja muilla työvoimapoliittisilla toimenpiteillä heikossa työmarkkina-asemassa olevia pitkäaikaistyöttömiä, osatyökykyisiä, maahanmuuttajia ja nuoria alle 25-vuotiaita työttömiä, joilla on vaikeuksia työllistyä tavanomaisin keinoin. Työssä on 12-14 henkilöä/kk. Työpajan toimialoja ovat kierrätys ja uusiotuotteiden valmistus, korjaus- ja kunnostustyöt, kotiaputyöt ja ympäristönhoito. Työpaikkoja toivotaan löytyvän yksityissektorilta tiivistämällä yhteistyötä työnantajien kanssa ja tarjoamalla työhönvalmennukseen apua työpaikoilla. Hanke tiedottaa sosiaalisen työllistämisen ja yrittämisen mahdollisuuksista sekä pyrkii vaikuttamaan positiivisesti pitkäaikaistyöttömyyttä koskeviin asenteisiin.

Kainuulaisten työkuntoa selvittävässä ESR-hankkeessa tehdään työkyky- ja terveyskartoitus, jonka pohjalta työllistetyn kanssa laaditaan pysyvään työllistymiseen tähtäävä suunnitelma. Sen toteutumista tuetaan työn, yksilö- ja työvalmennuksen, ohjaavan ja valmentavan työvoimakoulutuksen, edelleensijoituksen ja palveluohjauksen avulla. Työpajan henkilöstöä kehitetään ja tuetaan koulutuksella ja yhteistyöllä muiden sosiaalisen työllistämisen hankkeiden, toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa.

Hanke alkaa 1.3.2008 ja päättyy 31.10.2009. Hankkeen varsinainen toiminta eli kohderyhmään kohdistuvat toimenpiteet päättyvät 31.8.2009, jonka jälkeen toimintaa jatkavat muut yhteistyökumppanit.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Työvoimaneuvojat työvoimatoimistossa ja työvoiman palvelukeskuksessa informoivat asiakkaitaan projektista ja sen tarjoamista mahdollisuuksista ja ohjaavat henkilöitä siihen. Projektin alkamisesta, etenemisestä, tuloksista ja toiminnan jatkumisesta tiedotetaan lehdistötiedottein, tiedotustilaisuuksissa ja internetissä projektin kotisivuilla. Työpajalla järjestetään projektin alussa ja lopussa avointen ovien päivä, jossa tiedotetaan hankkeesta ja sen etenemisestä.

Painetaan käyntikortit projektihenkilöstölle ja laaditaan toiminnasta esite, jota jaetaan asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja muille sidosryhmille. Laaditaan internetiin kotisivut.

Ohjausryhmälle raportoidaan toiminnasta säännöllisesti ja tarvittaessa. Sisäisessä tiedottamisessa käytetään sähköpostia, puhelinta ja kirjeitä.

Tiedottamisessa noudatetaan EU-hankkeille annettuja ohjeita tiedottamisesta. Viestintämateriaalissa käytetään tunnuksina EU-tähtilippua ja Vipuvoimaa EU:lta -logoa ohjeiden mukaisesti.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Osallistutaan aktiivisesti mahdollisimman laajan yhteistyöverkoston luomiseen ja ylläpitämiseen. Välitetään avoimesti tietoa omista kokemuksista ja käytännöistä. Kutsutaan vierailulle yhteistyökumppaneita ja otetaan vastaan vierailijoita tutustumaan hankkeeseen ja sen toimintaan.

8/2009 kaikille avoimessa hankkeen päätöstilaisuudessa esitellään hankkeen tavoitteiden toteutumista ja tuloksia; tiedot löytyvät myös internetin kotisivuilta.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 157 412

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 135 992

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 179 900

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 155 420

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Sytyke oli Hyrynsalmen kunnan toteuttama sosiaalisen työllistämisen ja työpajan kehittämishanke, joka toteutettiin 1.3.2008 - 31.10.2009. Hanke perustui vuosina 2006-2008 toteutettuun Taidoista töihin -työllisyyshankkeeseen. Sytyke-hankkeen tarkoituksena oli kohentaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämävalmiuksia ja työkykyä ja löytää polkuja pysyvään työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Kohderyhmänä olivat yli 500 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneet sekä muut pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset ja nuoret, joiden työllistyminen tavanomaisin keinoin oli osoittautunut vaikeaksi. Projektissa tehtiin myös koko Kainuun kattava esiselvitys sosiaalitalkkaritoiminnan kysynnästä ja työllistävästä vaikutuksesta ja siihen valmentavan koulutuksen tarpeesta. Hankkeen rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Kainuun TE-keskus ja Hyrynsalmen kunta. Yhteistyökumppaneita olivat Ylä-Kainuun TE-toimisto, Työvoiman palvelukeskus ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaalitoimi ja KAIRA-hanke.

Projektihenkilöstöön kuuluivat projektipäällikkö ja työvalmentaja ja kesäkuusta 2008 lähtien projektisuunnittelija. Hankkeeseen osallistui 34 pääasiassa pitkäaikaistyötöntä ja palkkatuella työllistettyä sekä 11 muulla tavoin hankkeen työpajalla työskennellyttä työnhakijaa. Projektiin päättäneistä neljä sai työpaikan, kaksi aloitti opiskelun ja yksi varusmiespalvelun, muut jäivät työttömiksi. Keskeyttäneitä oli kaksi.

Työpajalla ylläpidettiin kierrätyspistettä ja korjauspajaa sekä tarjottiin kotiapua eläkeläisille ja muille sosiaaliperusteisille asiakkaille. Alkuhaastattelun pohjalta työllistetylle laadittiin työllistymissuunnitelma, jonka toteutumista tuettiin ohjaus- ja palautekeskusteluilla ja palveluohjauksella. Työelämävalmiuksia ja työkykyä kartoitettiin, testattiin ja tuettiin järjestämällä työtä työpajalla, muissa kunnan työkohteissa ja asiakaskohteissa. Osallistujille tarjottiin ohjaavaa ja valmentavaa työvoimakoulutusta ja lyhytkoulutuksia. Polkuja työelämään etsittiin edelleensijoittamisella, jonka käyttö jäi vähäiseksi mm. sopivien työpaikkojen puutteessa. Laaja-alaisessa, monella tavalla haasteellisessa mutta niukoista ohjaajaresursseista kärsineessä projektissa ei saatu riittävästi paikattua yrittäjien edelleensijoitukseen liittyvää tiedonpuutetta. Yrittäjillä oli myös ennakkoluuloja, jotka estivät työpaikkojen avautumista pitkäaikaistyöttömille. Hankkeen aikana yleinen taloustilanne heikkeni merkittävästi, mikä vähensi pienen paikkakunnan potentiaalisten työpaikkojen määrää entisestään. Monen heikossa työmarkkina-asemassa olevan tai ikääntyneen työllistymistä hankaloittivat erilaiset terveydelliset rajoitteet ja vanhentunut tai puuttuva koulutus, mutta myös elämänhallinnalliset puutteet, paikkakuntasidonnaisuus, kulkumahdollisuuksien puute ja heikko käsitys omista mahdollisuuksista työllistyä tai hankkia koulutusta.

Hyväksi käytännöksi havaittiin se, että kahden apua tarvitsevan ryhmän tarpeet yhdistämällä järjestyi mielekästä työtä vaikeasti työllistyville ja kaivattuja palveluja ikääntyneille. Projektin toiminnan jatkuvuuden turvasivat useat yhteistyökumppanit. Kierrätystoimintaa jatkaa 4H-yhdistys, joka suunnittelee myöhemmin myös nuorten työpajatoiminnan aloittamista. Paikkakunnalla toimiva työosuuskunta sai työpajalta lisää kotityöpalvelun asiakkaita ja tarjonnee jatkossa työtä aiempaa useammalle. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työelämävalmiuksia kohennetaan kuntouttavalla työtoiminnalla, jota järjestää Kainuun maakunta-kuntayhtymän kuntouttavan työtoiminnan kehittämishanke. Sytyke-hankkeen kannustavien kokemusten pohjalta on suunnitteilla vanhusten palvelujen kehittämishanke vuoden 2010 alussa.