Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10090

Projektin nimi: Pilari

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2008 ja päättyy 30.6.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä, Aikuiskoulutusyksikkö

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 1026234-6

Osoite: Mänttikuja 1, PL 36

Puhelinnumero: 03-4509 248

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.lpkky.fi/aikkari

Projektin kotisivun osoite: aikkari.lpkky.fi/pilari/

Vastuuhenkilön nimi: Kerttuli Mattila

Asema: vt. aikuiskoulutusjohtaja

Sähköposti: kerttuli.mattila(at)lpkky.fi

Puhelinnumero: 040 504 3295

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen, Lounais-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan

Kunnat: Hämeenkyrö, Ylöjärvi, Parkano, Ikaalinen, Kihniö, Sastamala

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen välittömänä kohderyhmänä ovat alueen yritykset, niiden henkilöstö ja toimintaympäristö, yksinyrittäjät sekä yrittäjyydestä kiinnostuneet henkilöt.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Yritysten muut työntekijät, yritysten johto, koulutuksen järjestäjät, osallistujien perheet ja lähiympäristö, muut yrittäjät ja yrittäjiksi aikovat.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 554, joista naisia 218

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 755, joista naisia 300

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 8, joista naisten työpaikkoja 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 14, joista naisten työpaikkoja 4

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 5, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10, joista naisten perustamia 4

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 35, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 50, joista naisten tutkintoja 6

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kohderyhmä: alueen yritykset, niiden henkilöstö ja toimintaympäristö, yksinyrittäjät ja yrittäjyydestä kiinnostuneet henkilöt sekä välillisesti yritysten muut työntekijät ja johto, koulutuksen järjestäjät ja osallistujien perheet ja lähiympäristö.
Tavoitteena on parantaa valmiuksia ja osaamista räätälöidyllä koulutus- ja kehittämisohjelmalla, mahdollistaa omien voimavarojen käyttö ja lisääminen sekä yhteyksien jatkuminen muiden osallistujien kanssa, olla edelläkävijä koulutuksen järjestelyissä sekä edistää hyvinvointia, tuloksellisuutta, tuottavuutta ja osaamista kehittämällä kilpailuetuja ja liiketoimintaa ja parantamalla asiakaslähtöisyyttä, kansainvälistymistä ja markkinointia. Painopiste on toimivien yritysten kehittämisessä, mutta myös yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä madalletaan. Lisäksi keskitytään yritysten alihankintaverkostojen kehittämiseen ja työvoiman hankintaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Toimenpiteet: selvitetään osallistujien koulutus- ja kehittämistarpeet sekä resurssit ja muoto, jolla kukin tahtoo valmiuksiaan kehittää. Koulutusta kehitetään vastaamaan työelämän tarpeita. Toteutetaan useita räätälöityjä koulutuskokonaisuuksia, aiheina mm. taloushallinto, markkinointi, asiakaspalvelu, tietotekniikka, johtaminen, kansainvälistyminen ja työhyvinvointi. Koulutustoiminta tukee yrittäjyyden kehittämistä, osaamista ja työllisyyttä. Suunnitelmassa on tilaa ideoinnille, jotta ryhmän tarpeet tulevat huomioiduiksi.
Projektin tuotteina syntyy yrittäjien koulutusohjelma, jossa uutena piirteenä on verkostomaisuus, toisilta oppiminen ja yritystoiminnan sekä siihen liittyvien toimintojen yhdessä pohtiminen ja kehittäminen. Samalla luodaan mallia henkilöstön työhyvinvoinnin mittaamiseen, kehittämiseen ja varmistamiseen. Tuotteena syntyy myös projektin koulutusaiheisiin liittyvää verkko-oppimateriaalia.
Tulokset ja vaikutukset: yritysten edellytykset kehittää uusia tuotteita, markkinoida niitä, vastata muuttuvaan markkinatilanteeseen, laajentaa yhteydenpitoa asiakaskuntaansa ja muihin yhteistyötahoihin sekä selviytyä yrittäjän arkisista vaikeuksista ja haasteista lisääntyvät. Toiminnan kehittäminen yrittäjämäisempään suuntaan paranee. Lisäksi yritysten kasvumahdollisuudet lisääntyvät. Syntyy uusia verkostoja ja pienryhmiä sekä osallistujien tarpeista lähteneitä koulutus- ja muita tuotteita. Verkostoituminen tuo lisää varmuutta sekä auttaa toimimaan asiakaslähtöisesti ja kehittämään osaamista.
Projektin avulla parannetaan yritysten tulosta sekä edistetään yritysten henkilöstön ammattitaitotasoa ja työssäjaksamista sekä avataan portti elinikäiselle oppimiselle ja itsensä kehittämiselle. Tuloksena on ammatillinen kehittyminen ja tietoteknisten taitojen parantuminen. Uudet saavutetut taidot ja menetelmät lisäävät työssä jaksamista ja työssä pysymistä. Projektin avulla vaikutetaan asenteisiin sekä lisätään keskustelua ja sosiaalista osallistumista. Samalla luodaan uskoa yhteistyöhön, tasa-arvokehitykseen ja tasa-arvoon yleensä.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Tiedotustoiminta sisältyy kaikkeen projektin toimintaan eli sitä toteutetaan läpäisyperiaatteella koko projektin elinkaaren ajan.

Hyvien käytäntöjen löytäminen, kehittäminen ja niistä tiedottaminen on hyvä keino parantaa paikalliseen toimintaan liittyviä tietoja ja taitoja. Tärkeä rooli tiedotuksessa on kaikilla toimintaan osallistuvilla organisaatioilla ja toiminnan kohteena olevilla pk-yrityksillä ja niiden henkilöstöllä.

Kohderyhmälle tiedotetaan mahdollisuudesta osallistua projektiin projektin oman esitteen avulla suoramarkkinointina, lehtiartikkeleilla sekä markkinoinnilla lehdissä, radiossa ja www-sivuilla. Lisäksi järjestetään tiedotustilaisuuksia.

Projektin tiedottaminen kohdistuu seuraaviin ryhmiin:

o toimintaan rekrytoitavat ja osallistuvat yritykset ja henkilöstöt
o yritysten verkostot
o ohjausryhmän jäsenet
o rahoittajan edustajat
o TM, TE-keskukset ja työvoimatoimistot
o mukana olevien organisaatioiden verkostot (kansalliset ja kansainväliset)
o kuntayhtymän johtoryhmä
o muut viranomaiset ja päättäjät

Tiedottamisessa käytettävät välineet:

o esitteet
o tiedotustilaisuudet
o raportit
o vapaamuotoiset tapaamiset
o projektin omat nettisivut
o tapahtumat, messut
o olemassa olevat ja uudet yhteistyöverkostot ja niiden kehittäminen
o median käyttö tiedotuskanavana (radio, sanomalehdet, mahdollisuuksien mukaan tv)
o henkilökohtaiset kontaktit
o mainostaminen (lehdet, radio, suora mainonta)

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Tavoitteena on levittää tietoa paikallisesti, kansallisesti ja mahdollisesti myös kansainvälisesti kokeiltujen ja kehitettyjen toimintatapojen, -menetelmien ja -mallien käytön kokemuksista ja tuloksista ja löytää esimerkkejä hyvin toimivista kehittämismalleista, kerätä palauteaineistoa ja levittää tietoa onnistumisen edellytyksistä ja parhaista käytännöistä. Hyvien käytäntöjen ja tulosten levitystä toteutetaan lähes koko projektin ajan (kohta 9.1). Tärkeä rooli tulosten levittämisessä on toimintaan osallistuvilla organisaatioilla ja kohteena olevilla yrityksillä ja niiden henkilöstöllä. Hankkeessa on mukana organisaatioita, joilla on valmius levittää projektin tuloksia laajasti.

Kohteet
o toimintaan osallistuvat ja muut yritykset ja niiden henkilöstöt paikallisesti, alueellisesti ja laajemmin
o yritysten verkostot
o ohjausryhmän jäsenet
o rahoittajan edustajat
o kuntayhtymän johtoryhmä ja hallitus
o TM, TE-keskukset ja työvoimatoimistot
o mukana olevien organisaatioiden verkostot
o muut viranomaiset ja päättäjät

Välineet ja aikataulu
o julkaisu tuloksista ja käytännöistä 28.-32. kk
o tiedotustilaisuudet kerran vuodessa
o raportit ajoitettuna rahoittajan ohjeiden mukaisesti
o vapaamuotoiset tapaamiset (jatkuvaa)
o projektin nettisivut (jatkuvaa)
o tapahtumat, messut mahdollisuuksien mukaan
o olemassa olevat ja uudet yhteistyöverkostot (jatkuvaa)
o median käyttö mahdollisimman paljon ja usein
o henkilökohtaiset kontaktit (jatkuvaa)

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 244 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 231 115

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 368 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 355 115

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Painopiste on ollut pienyrittäjien toiminnan ja toimivien yritysten kehittämisessä, mutta myös yrittäjäksi ryhtymisen kynnys on madaltunut ja uusia yrityksiä on syntynyt 10. Yrittäjia hankkeentoimenpiteisiin osallistui 150 ja yrityksiä kakkiaan 212 kappaletta.

Koulutus- ja kehittämisohjelman yhtenä tärkeänä piirteenä on ollut verkostomaisuus, toisilta oppiminen ja yritystoimintojen yhdessä pohtiminen ja kehittäminen. Projektissa on luotu uusia verkostoja, joiden avulla on saanut vertaistukea yritystoimintaan, yhteistyötä ja keskustelua pienten yritysten välille. Hankkeessa kehitetty henkilöstöjohtamisen HR-ohjelma kokosi joukon naisyrittäjiä ja johtotehtävissä toimivia naisia yhteistyön, joka jatkuu hankkeen jälkeenkin.

Tiedotustilaisuuksien ja koordinaattorin aktiivisen kontaktoinnin kautta saatiin runsaasti yhteydenottoja yrityksistä. Mukaan toimintaan valittiin yrityksiä, joissa oli meneillään toimintaan tai tuotantoon liittyviä muutoksia ja sitä kautta työyhteisön kehittämistarpeita. Yritysten koulutus- ja kehittämistarpeet kartoitettiin yrityskohtaisesti, ja kartoitusten perusteella tehtiin yrityskohtaisia toimintasuunnitelmia henkilöstön koulutuksista ja mahdollisesta uuden työvoiman rekrytoinnista sekä muutostilanteista.

Yrityskohtaisissa koulutuksissa yrityksen johto valitsi koulutukseen osallistujat. Mukana koulutuksissa olivat kaikki, joita aihe yrityksessä koski, niin vanhat työntekijät, määräaikaiset työntekijät kuin vasta yritykseen rekrytoidut työntekijät tai harjoittelijatkin.

Yrityskohtaisten koulutusten lisäksi toteutettiin myös muutamia avoimia koulutuksia, jotka vastasivat seudullisia useiden eri organisaatioiden koulutustarpeita. Näitä koulutuksia markkinoitiin täsmämarkkinoinnilla ja tuloksena oli mm. suuren kysynnän saavuttanut hyvinvointivalmentaja-koulutussarja, johon osallistujia oli runsaasti.

Pitkäkestoisilla kielikoulutuksilla ja johtamisen konsultoinnilla sekä korkeakoulutasoisilla HR- ja eMBA -koulutuksilla tehostettiin vientiyritysten toimintaa. Lisäksi toteutettiin viestinnälliseen muutokseen, yritysyhteistyöhön ja brändiin liittyvää henkilöstökoulutusta ja konsultointia. kuten myös pitkäkestoisia atk- ja työhyvinvointivalmennuksia sekä syväjohtamisen koulutusta.

Hankkeen toimenpiteiden myötä on saatu yrityksiin korkeatasoista ja monipuolista osaamista. Pilarin vahvuutena ovat olleet pk-yritysten tarpeisin nopeasti, joustavasti ja räätälöidysti tuotetut koulutuspalvelut. Hankkeeseen osallistuneilta saadun palautteen perusteella hankkeessa kehitetyt mallit ovat vastanneet hyvin asiakayritysten tarpeisiin.

Osallistuvien yritysten ja henkilöiden toimintaedellytykset ovat kohentuneet mm. kehittyvien taitojen ja tietojen ja suoritettujen tutkintojen (50) kautta. Toimenpiteiden kautta on saatu yrityksiin monipuolista osaamista.

Koulutusta on järjestetty yhteensä 212 yritykseen (alkutavoite 80 ja 2010 tarkennettu tavoite 150).
Tutkintoja on suoritettu 50 kpl (tavoite 35).
Koulutuspäiviä on kertynyt yhteensä 10390 pv (alkutavoite 5700 pv ja 2010 tarkennettu tavoite 10 000 pv), ja koulutuksiin on osallistunut 755 henkilöä (tavoite 554) . Tiedotustilaisuuksiin on osallistunut 791 henkilöä.
Uusia työpaikkoja on syntynyt 14 (tavoite 8).
Hankkeen myötä on aloittanut 10 uutta yrittäjää (tavoite 5).

Pilarin järjestämät alueelliset yrittäjätapahtumat olivat suosittuja. Hankkeen aikana toteutettiin 10 yrittäjien verkostotapaamista, ja niihin osallistui 240 henkilöä. Vekostotilaisuuksiin osallistuneista noin 70 % osallistui myös koulutuksiin tai oman yrityksen kehittämistoimiin. Verkostotilaisuuksien myötä syntyi mm. hyvinvointivalmentajan koulutusohjelma.

Hyväksi toimintatavaksi voidaan todeta koulutuksen ja kehittämistoimien vieminen yrityksiin. Koulutukset järjestettiin osin työpaikoilla, yrityksen omia tiloja ja koneita hyväksi käyttäen. Omien koneiden ja laitteiden koulutuskäyttö mahdollisti oppimisympäristöjen kehittämistä yrityksiin siten, että yritykset pystyvät tulevaisuudessa kouluttamaan uusia työntekijöitään ja toisaalta alihankkijoitaan näissä oppimisympäristöissä.

Kehitettyjen mallien, kuten esimerkiksi HR esimieskoulutukset, Hyvinvointivalmentajakoulutukset ja Energiaillat, kysyntä tuli esiin arviointikyslyissäkin yrittäjien toivoessa lisää samanlaista jatkokoulutusta.

Arviointikyselyn vastausten perusteella Pilari-hanke on saavuttanut kaikki hankkeelle asetetut tavoitteet erittäin hyvin.

Pilari -hankkeessa kehitettyjä koulutusohjelmia, saatuja kokemuksia ja verkostoja tullaan hyödyntämään laajalti jatkossakin, ja näin voidaan vastata monipuolisesti pk -yritysten kehittämistarpeisiin.