Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10094

Projektin nimi: Juvenia - Nuorisoalan osaamiskeskittymä

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa ei ole henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2008 ja päättyy 31.12.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2189312-7

Osoite: Tarkkampujankuja 1, PL 181

Puhelinnumero: 015 35561

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.mamk.fi

Projektin kotisivun osoite: vwww.mamk.fi/juvenia

Vastuuhenkilön nimi: Taru Särkkä

Asema: Koulutusjohtaja

Sähköposti: taru.sarkka(at)mamk.fi

Puhelinnumero: 015 3556850

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Savonlinnan, Mikkelin, Pieksämäen

Kunnat: Pieksämäki, Ristiina, Hirvensalmi, Pertunmaa, Mikkeli, Puumala, Joroinen, Rantasalmi, Mäntyharju, Savonlinna, Kangasniemi, Punkaharju, Juva, Heinävesi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

1. Nuorisotyön ja nuorisokasvatuksen koulutusta järjestävät koulutusorganisaatiot toisella ja kolmannella asteella Itä-Suomessa (Mikkelin ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu (Niittylahden yksikkö), Diakonia ammattikorkeakoulu (Itä), Kuopion yliopisto, Suomen Nuoriso-opisto)
2. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia käsittelevät tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot (Nuorisotutkimusseura, ISO, Ruralia-instituutti)
3. Nuorisoalan palveluita tuottavat ja/tai järjestävät kunnat, yritykset ja kansalaisjärjestöt Itä-Suomessa.

3.3 Välilliset kohderyhmät

1. Nuorisotyön ja nuorisokasvatuksen opiskelijat sekä opetus-, tutkimus- ja projektihenkilöstö
2. Nuorisoalan palveluita tuottavien / järjestäven kuntien, yritysten ja kansalaisjärjestöjen henkilöstö
3. Lapset, nuoret ja heidän perheensä
4. Lasten ja nuorten elämisen ympäristöt ja kasvuyhteisöt (esim. perhe, päivähoito, koulu, työ-pajat, lastensuojelulaitokset)
5. Lasten ja nuorten osallisuutta ja osallistumista vahvistavat yhteisöt (vertaisryhmät, harrastus-toiminta, vapaan sivistystyön organisaatiot, järjestöt, seurakunta) joiden merkitys syrjäytymisen ehkäisemisessä on keskeinen.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 6, joista naisten työpaikkoja 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeella vahvistetaan Mikkelin asemaa kansallisena ja kansainvälisenä nuorisoalan koulu-tuksen, tutkimuksen ja kehitystyön osaamisen keskittymänä. Hankkeen tuloksena Juvenia va-kiinnuttaa paikkansa houkutellen tutkijoita ja kehittäjiä alueelle.Se vahvistaa Itä-Suomen korkeakoulujen kansainvälisyyttä ja kilpailukykyä mahdollistaen uusien asiantuntijatyöpaikkojen syntymisen. Mikkelissä vuonna 2009 käynnistyvä humanistisen alan ylempi amk-tutkinto tukee osaamiskeskittymää. Juvenia synnyttää uuden koulutusta, tutkimusta ja käytännön nuorisotoimintaa kehittävän rakenteen. Se yhdistää alueellisen ja kansallisen tason avaintoimijoita tavalla, joka avaa pääsyn kansainvälisiin tutkimusohjelmiin.Juvenian yhteistyömalli on OPM:n korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen linjauksen mukainen:alan koulutusvastuu kuuluu amkeille, joita yliopistot tukevat tutkimusosaamisella.Hankkeessa toteutetaan seuraavat toimenpiteet:
1.Käynnistetään ja vakiinnutetaan nuorisoalan osaamiskeskittymä Juvenian toiminta
2.Rakennetaan alan korkeakoulujen, t&k-organisaatioiden, kuntien ja järjestöjen yhteistyöverkosto ja selkeytetään työnjakoa
3.Rakennetaan kansainvälisiä kumppanuuksia alan korkeakoulu- ja t&k-toimijoihin ja käynnistetään kansallisella ja kansainvälisellä tasolla alan t&k-hankkeita, joihin saadaan myös maakunnan ulkopuolista rahoitusta
4.Tuotetaan uutta tietoa itäsuomalaisten nuorten elinoloista ja syrjäytymisen ehkäisystä
5.Kehitetään ja toteutetaan nuorisoalan palvelutoimintaa
6.Toteutetaan alueellista tiedontuotantoa, ohjausta ja neuvontaa
Kohderyhmiä ovat nuorisotyön/nuorisokasvatuksen koulutusta järjestävät koulutusorganisaatiot toisella ja kolmannella asteella (Mamk, Humak, Diak, KY, SNO), lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia käsittelevät t&k-organisaatiot, nuorisoalan palveluita tuottavat ja/tai järjestävät kunnat, yritykset ja järjestöt.Välillisinä kohderyhminä ovat alan opetus- ja t&k-henkilöstö ja opiskelijat ja itäsuomalaiset lapset, nuoret ja heidän perheensä.
Hanketta hallinnoi Mamk ja se toteutetaan yhteistyössä KY:n, Diakin ja Humakin (Kannuste)kanssa. Hanketta vahvistaa Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen kasvatustieteellinen osaaminen. Juvenia verkostoituu eri sidosryhmien kanssa. Keskeisiksi kumppaneiksi ovat aiesopimuksin sitoutuneet Mlin kaupunki, SNO, Sivistysliitto Kansalaisfoorumi SKAF ry, Suur-Savon 4h-piiri, Viola ry ja Nuorisotutkimusseura ry, jotka osallistuvat myös ohjausryhmätyöskentelyyn. OPM:n Juvenian yhteyteen resursoima kehittämispäällikön vakanssi lisää kehittämistyön valtakunnallista vaikuttavuutta.

Kansainvälisyys merkitsee osallistumista eurooppalaiseen nuorisoalan maisterikoulutuksen yliopistoverkostoon, kv- Avartti Akatemian seminaarien, kv-maisteriohjelman (Master of Arts Experiential Education and Outdoor Training) ja kv-hankkeiden toteuttamista ja alan toimijoiden tukemista toimintojen kansainvälistämisessä. Mamk sitoutuu ylläpitämään Juvenian toimintoja hankerahoituksen päättymisen jälkeen.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Tiedotuksen tarkoituksena on hankeprosessien sujuva ja laadukas eteneminen, toiminnan avoimuuden ja näkyvyyden lisääminen sekä verkostoitumisen edistäminen. Tehokkaalla, kohderyhmien mukaisella viestinnällä pyritään myös yhteistyön vahvistamiseen hankkeen eri osapuolten kesken.
Sisäisen tiedotuksen kohderyhmänä ovat hankkeen ohjausryhmä, projektiryhmä, hankkeen toteuttajat ja keskeiset sidosryhmät. Tavoitteena on informaation ajantasainen leviäminen hankkeen toimijoille sekä hankkeen toiminnan eteneminen. Sisäisestä tiedotuksesta vastaa hankkeen projektipäällikkönä toimiva kehittämispäällikkö. Keinoina ovat:
- Sähköpostilistat
- Säännölliset palaverit/Projektiryhmätapaamiset
- Tiedotteet
- Työseminaarit

Ulkoisen tiedotuksen kohderyhmänä ovat yhteistyöprojektit, osa sidosryhmistä, alueelliset päättäjät ja viranomaiset, media ja suuri yleisö. Tavoitteena on edistää sopivien yhteistyötahojen löytymistä ja verkostoitumista, edistää hankkeen toteutumista, tiedottaa hankkeen etenemisestä ja tuloksista sekä edistää syntyvien uusien käytäntöjen leviämistä ja käyttöönottoa. Ulkoisesta tiedotuksesta vastaa hankkeen projektipäällikkö yhdessä MAMKin tiedottajan kanssa. Ulkoisen tiedotuksen keinoina ovat:

- Hankkeen esite ja muu PR-materiaali
- Julkaisut (artikkelit, raportit, opinnäytteet, tutkimukset)
- Tiedotteet
- Juvenian www-sivut
- Hankeseminaarit ja tiedotustilaisuudet

Tiedotustilaisuuksiin osallistujat kirjataan ESR-seurantalomaketta varten.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeen hyvä käytäntö on itäsuomalaisen nuorisokasvatuksen monialaisen korkeakouluosaamisen kokoaminen alueelliseksi osaamiskeskittymäksi, jonka toiminta on vahvasti kansainvälistä ja joka samalla tehokkaammin edistää maakunnan lasten, nuorten ja heidän perheidensä hyvinvointia.

Hyvän käytännön levittäminen tarkoittaa tässä hankkeessa keskeisesti hyvän käytännön juurruttamista osaksi hankkeen toteuttajien, mutta myös keskeisimpien sidosryhmien toimintaa. Tällä tarkoitetaan nuorisokasvatuksen alan kehittämistarpeisiin vastaamista verkostomaisella työskentelyotteella. Juurruttamisen edistämiseksi toimijat sitoutetaan hankkeen käynnistyessä (kevät 2008) hankkeeseen ensisijaisesti Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakunnissa. Tämä tapahtuu rakentamalla Juvenian toimintalinjojen sisältöjä tarvelähtöisesti ja dialogisesti sekä järjestämällä alueellisia keskustelu- ja tiedotustilaisuuksia hankkeesta yhteistyöverkostojen rakentamiseksi. Juurruttaminen edistyy kun hankkeen toteuttajat, sidosryhmät sekä palvelutoiminnan sekä T&K-toiminnan asiakkaat / kohderyhmät kokevat saavansa hyötyä Juvenian toiminnasta.

Vuoden 2009 ja 2010 Juvenian toimintaa laajenee em. maakuntien ulkopuolelle Itä-Suomeen sekä kansalliselle että kansainväliselle tasolla. Tällöin Juvenian toiminnasta tiedottamisella erilaisten yhteistyöfoorumeiden ja seminaarien avulla on keskeinen merkitys.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 586 800

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 586 800

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 657 100

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 666 616

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Nuorten elinoloihin liittyvät kysymykset ovat korostuneet sekä Eu-tasolla että paikallisesti. Tämä edellyttää uudenlaisten nuorisoalan yhteistyörakenteiden luomista ja tki-toiminnan kehittämistä. Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa itäsuomalaisten korkeakoulutoimijoiden, kuntien, järjestöjen, lasten ja nuorten kasvuyhteisöjen ja yritysten osaamista ja toimintaedellytyksiä sekä kansainvälistää koulutus- ja t&k- yhteistyötä. Lisäksi pyrittiin edistämään pysyvien yhteistyörakenteiden syntymistä korkeakoulujen, toisen asteen oppilaitosten, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioiden ja nuorisoalan käytännön toimijoiden välillä ja selkeyttää korkeakoulutoimijoiden työnjakoa.

Hankkeen keskeisimpänä toimenpiteenä käynnistettiin nuorisoalan osaamiskeskittymä Juvenian toiminta palvelemaan itäsuomalaisia nuorisoalan koulutus-, tutkimus- ja kehittämistarpeita ja toimijoita.
Juvenialle saatiin luotua oma toiminnallinen lasten ja nuorten hyvinvointiin keskittynyt profiilinsa, käynnistettyä sisällöllinen toiminta kaikilla kolmella toimintalinjalla (korkeakouluyhteistyö, tki-toiminta, palvelutoiminta) ja luotua pysyviä yhteistyörakenteita erityisesti Mamkin, Itä-Suomen yliopiston ja Diakin välille.

Korkeakouluyhteistyön näkökulmasta yhteistyörakenteet tiivistyivät Itä-Suomen yliopiston ja Diakin, mutta vuoden 2010 aikana erityisesti myös Humanistisen ammattikorkeakoulun sekä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa.

TKI-toiminnan osalta Juveniassa käynnistyi viisi paikallista, yksi kansallinen ja yksi kansainvälinen tutkimus- ja kehittämishanke. Hankkeen päättyessä kaksi kansallista hanketta oli rahoittajan käsittelyssä.

Palvelutoiminnan saralla Juvenian toiminta käynnistyi aivan alusta, sillä palvelutoiminann perinnettä tai valmiita palvelutuotteita ei olltu olemassa. Palvelutarpeita kartoitettiin niin kunnissa, järjestöissä kuin yrityksissäkin ja kartoituksen pohjalta päädyttiin kehittämään ja kokeilemaan erilaisia toimintoja. On huomattava, että kaikki toiminnot eivät olleet maksullisia, vaan palvelutoiminnaksi ymmärrettiin ja ymmärretään Juveniassa myös alueen toimijoiden tukeminen, tiedontuotanto ja tiedotus. Palvelutoimintana hankkeessa järjestettiin projektikoulutuksia, nuorten elinoloseminaareja ja asiantuntijatapaamisia. Lisäksi käynnistettiin nuorisoalan oma Studia generalia-luentosarja sekä vuosittainen Itä-Suomen nuorisopuntari-kysely tuottamaan alueellista tietoa 15-25-vuotiaiden nuorten koulutusta, työtä ja syrjäytymistä koskevista asenteista sekä vuosittain vaihtuvasta alueellisesta teemasta.

Tiedotus- ja julkaisutoiminnan saralla keskeisinä toimenpiteinä Juvenialle rakennettiin oma www-sivusto sekä toimitettiin neljä julkaisua nuorten hyvinvointiin ja nuorisoalan kehittämiseen liittyen.

Hankkeen tavoitteet toteutuivat pääsääntöisesti suunnitelman mukaisesti. Erityisesti TKI-toiminta laajentui uusille alueille siten, että tutkimuksellisen kehittämisen teemaa ja sisältöjä saatiin vietyä eteeenpäin. Tutkimuksellinen kehittäminen näkyi Juveniassa mm. tarttumalla tutkimuksellisesti nuorisoalan ajankohtaisiin teemoihin, tuottamalla aluleellista / paikallista tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista sekä tuottamalla julkaisu tutkimuksellisen kehittämisen sisällöistä ja paikasta nuorisoalalla.

Kokonaisuudessaan hanke osoitti Juvenian toiminnalle olevan tarvetta. Alueelle tarvitaan jatkossakin kokoava ja koordinoiva toimija, joka aktiivisesti myös ottaa aluekehittäjän ja hanketoimijan roolin, avaa uusia näkökulmia. Paikallisuuden/ alueellisuuden sekä kansallisen ja kv-toiminnan yhdistäminen on ollut ja tullee jatkossakin olemaantoiminnan koordinoimisen ja resurssien näkökulmasta haaste.

Hankkeen aikana saatiin myös varmistettua toiminnan jatkuvuus henkilöstön osalta. Juvenian toimintaa ohjaamaan rakennettiin myös vuosille 2011-2013 oma kehittämisohjelma, jossa linjattiin neljä keskeistä painopistealuetta, joissa TKI-toimintaa ja palvelutoimintaa toteutetaan. Nämä toimintalinjat ovat: nuorisoalan tutkimuksellinen kehittäminen, nuorten työmarkkinoille kiinnittäminen, nuorten osallisuus ja aktiivinen kansalaisuus, koulunuorisotyö.