Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10099

Projektin nimi: Palvelujärjestelmien kehittäminen työvoiman saatavuuden turvaamiseksi

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa ei ole henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2008 ja päättyy 31.12.2014

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Varsinais-Suomen ELY-keskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Osoite: Pl 236

Puhelinnumero: 010191450

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.te-keskus.fi

Projektin kotisivun osoite: https://kompassi.agentum.com, www.pestaanuori.fi (Nuorten yhteiskuntatakuu)

Vastuuhenkilön nimi: Kjell Henrichson

Asema: kehittämispäällikkö

Sähköposti: kjell.henrichson(at)ely-keskus.fi

Puhelinnumero: 0408388865

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Salon, Åboland-Turunmaan, Turun, Vakka-Suomen, Loimaan

Kunnat: Kustavi, Masku, Naantali, Loimaa, Paimio, Mynämäki, Nousiainen, Laitila, Koski, Tl, Oripää, Aura, Marttila, Kaarina, Lieto, Turku, Vehmaa, Rusko, Pöytyä, Pyhäranta, Raisio, Taivassalo, Sauvo, Somero, Uusikaupunki, Salo, Länsi-Turunmaa, Kemiönsaari

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Koska kyseessä on palvelumallien kehittäminen, ensisijainen kohderyhmä on työvoimapalvelu-, koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden henkilöstö sekä näiden luomat verkostot.

Kohderyhmänä ovat myös työvoiman saatavuusongelmia kokeneet työnantajat sekä lomautuksia ja irtisanomisia tehneet yritykset.

Yritysharavan osalta kohderyhmänä ovat varsinaissuomalaiset yritykset.

Troolin varsinaiset kohderyhmät ovat 2010-11 meriteollisuudesta irtisanotut tai lomautetut työnhakijat sekä meriklusterissa toimivat yritykset, 2012 meriteollisuuden lisäksi rakennemuutoksesta kärsivät työyhteisöt ja sieltä irtisanotut työnhakijat sekä 2013-14 nuorten yhteiskuntatakuun piiriin kuuluvat työnhakijat.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Työvoima, erityisesti työnhakijat.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke koostuu kahdesta erillisestä osasta eli emoprojektista (tukiprojekti) ja Troolista (palvelupiste).

Projektin tarkoituksena on tukea työ- ja elinkeinohallintoa, jotta se pystyisi vastaamaan varsinaissuomalaisten työnantajien erilaisiin työvoimavaatimuksiin paremmin ja joustavammin kuin ennen. Hankkeessa kehitetään työkaluja ja toteutetaan erilaisia prosesseja, joilla tätä kohtaantoa pyritään parantamaan. Kehitettäviä työkaluja ovat mm. ammattikompassi ja yritysharava. Hanke toimii tukiprojektina monissa eri prosessissa.

TROOLI JUNIOR keskittää vuosina 2013-14 palvelujaan nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. Trooli tukee TE-toimistoa sen ponnisteluissa rakenteellisen nuorisotyöttömyyden nujertamisessa. Trooli vetää V-S:ssa kampanjaa Pestaanuori.fi, jolla tuetaan TE-tstossa tehtäviä toimenpiteitä ja haastetaan työnantajia tarjoamaan työmahdollisuuksia nuorille. Troolin työkenttä on laaja sisältäen mm. nuorten infot, mediasuhteiden hoidon, tiedottamisen, tapahtumien organisoinnin ja nettisivujen ylläpidon. Trooli ulottaa palveluitaan koko Varsinais-Suomeen.

Projektin keskeisin tavoite on palvelujärjestelmiä kehittämällä hakea
uusia innovatiivisia ratkaisuja jo syntyneisiin rekrytointivaikeuksiin sekä toimia ennaltaehkäisevästi mm. ennakointitietoja hyödyntämällä työvoiman saatavuuden turvaamiseksi. Tavoitteena on myös, että tieto voidaan muuttaa toiminnaksi ja että tuotettava tieto olisi helposti ymmärrettävää ja vastaisi käytännön tietotarpeisiin. Työmarkkinatilanteen heikennyttyä projektin aikana, tullaan tuottamaan tietoa myös erilaisiin muutostilanteisiin (lomautetut ja työttömäksi jäävän työvoiman palveluprosessi). Palvelujärjestelmien kehittämisessä keskitytään työnvälityksen ja erityisesti työnantajapalvelujen kehittämiseen, niin että julkisen työnvälityksen toimivuus voidaan taata erilaisissa muutostilanteissa.

TROOLIn tavoitteena on tukea TE-toimistoa nuorten yhteiskuntatakuun osalta toimenpiteillä, jotka on helpompi toteuttaa projektista käsin. Tärkein funktio on nuorten yhteiskuntatakuun näkyväksi tekeminen Varsinais-Suomen alueella.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Myös tiedotuksessa etsitään uusia toimintatapoja (verkkotiedotus, sähköposti, Facebook ym) unohtamatta, että henkilökohtainen tiedotus on aina tehokkain.
Projektin toiminnan edetessä tiedotetaan projektin menettelyistä ja tuloksista , joilla on laajempaa mielenkiintoa elinkeinoelämän ja työllisyyden näkökulmasta.
Trooli vastaa itsenäisesti omasta tiedottamisestaan eri kohderyhmilleen.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Koko projektin keskeisin idea on löytää hyviä menettelyjä ja työtapoja ts. hyviä työtapoja levitetään ja otetaan käyttöön osana projektin toimintaa koko projektin ajan niin, että projektin jälkeen hyvät käytännöt ovat osa normaalia toimintaa.

Ammattibarometri on juurrutettu TEM:iin, joka koordinoi sen tekemistä valtakunnallisesti kolme kertaa vuodessa. Siitä saatavaa tietoa käytetään monipuolisesti eri prosesseissa ja AB:tä levitetään paperiversioina eri sidosryhmille.

Yritysharavan juurruttamiseksi osaksi TEM:in vakinaisia yrityshaastatteluja tuetaan V-S ELY:n toteuttettavaksi annettua 'Ennakoivat ja proaktiiviset yrityshaastattelut' -hanketta. Lisäksi hyvillä käytännöillä tuetaan mm. V-S ELY:n EGR-yritysharavaprosessia.

Ammattikompassia tullaan juurruttamaan vakinaiseksi palveluksi TEM:iin, ELYyn tai OPH:on. Mikäli tuotteen valtakunnalistaminen ei onnistu, pyritään sen jatko turvaamaan alueellisesti. Ammattikohtaista tietoa tarjotaan eri prosesseihin kompassista aktiivisesti.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 977 301

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 863 148

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 977 301

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 863 148

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektin pääasiallinen fokus on koko ajan ollut kehittää järjestelmiä ja palveluita sekä tarjota foorumeja, joilla työtä etsivät työnantajat ja työnhakijat saataisiin paremmin kohtaamaan toisensa. Lisäksi hanke on tarjonnut palveluja rakennemuutokseen/YT-neuvotteluihin joutuneille työnantajille ja työnhakijoille. Projektin funktiota jouduttiin viilaamaan hankeaikaina useaan otteeseen mm. laskusuhdanteen, rakennemuutostilanteiden ja akuuttia palvelua tarvitsevien kohderyhmämuutosten takia.

Projektissa kehitettiin usean vuoden ajan Ammattikompassi-palvelua, jonka tarkoituksena oli kuvata reaaliaikaisesti työmarkkinoiden tilannetta ja työnantajien ilmoittamia osaamistarpeita ammateittain. Luotiin innovatiivinen louhintatyökalu ja käyttöliittymä osaamistarpeiden monipuoliseen kuvaamiseen. Palvelun kohderyhmänä nähtiin olevan rakennemuutostilanteissa olevat ammatinvaihtajat, täydennyskoulutusta hankkivat, opiskelijat, muut työnhakijat ja koulutussuunnittelijat. Palvelusta rakennettiin dynaaminen, automaattisesti päivittyvä sähköinen palvelu, joka antaa kohderyhmille luotettavaa informaatiota siitä, millaisella osaamispääomalla työnhakija todennäköisimmin pääsee työmarkkinoille, kun tarjonta saadaan vastaamaan työelämän tarpeita. TEM päätti kuitenkin joulukuussa 2014, ettei se ota palvelusta ylläpito-/kehittämisvastuuta projektin päättymisen jälkeen.

Projektissa tuettiin säännölllisesti muutosturvatilanteita tuottamalla työmarkkinakatsauksia yrityksissä/organisaatioissa pidetyissä muutosturvainfo-tilaisuuksissa. ELY-keskuksen kumppaniorganisaatioille tuotettiin vuosittain n. 30-40 aluetalouden/työmarkkinoiden tilanteeseen ja näkymiin sekä alakohtaisiin osaamistarpeisiin liittyvää katsausta, joiden tarkoitus oli antaa luotettava kuva alueen toimintaympäristön tilanteesta, jossa eri tahot arvioivat toiminnan painotuksiaan. Projekti osallistui aktiivisesti myös alueellisen ennakointiverkoston kehittämiseen ideoiden mm. hajautetun ennakoinnin mallia, jossa vähenevät ennakointiresurssit voitaisiin hyödyntää tehokkaasti verkostoa tiivistämällä. Tässä yhteydessä projekti ideoi hajautetun ennakoinnin sähköisen vuorovaikutusalustan, jota myöhemmin kutsuttiin Horisontti-palveluksi. Projekti osallistui usean vuoden ajan myös maakunnallisen ennakointiverkoston suunnitteluun ja toimintaan hyödyntäen projektissa kertynyttä tietoa aluetaloudesta, työelämän osaamistarpeista ja yleisesti ennakoinnin tuloksista.

Yritysharavahaastatteluja (CC:den tekemät puhelinhaastattelut) tehtiin projektin aikana monta eri kierrosta siten, että osan projekti suunnitteli ja koordinoi kokonaan itsenäisesti ja osassa se oli mukana tukemassa toimintaa ja koordinoimassa palvelutarpeisiin vastaamista. Haravahaastatteluja toteutui hankeaikana Varsinais-Suomessa yli 30 000 kpl. Haastatteluilla pyrittiin löytämään yrityksistä mm. rekrytointi-, koulutus-, kansainvälitsymis- ja investointitarpeita. Palvelutarpeisiin vastasivat TE- ja ELY-hallinto, seudulliset kehittämiskeskukset ja oppilaitokset.

Hanke osallistui koko toimintansa ajan Ammattibarometrin (TE-toimistojen 3 x vuodessa tekemä ammattien kysyntä ja tarjontatilanteen arviointi) kehittämisryhmän toimintaan aktiivisesti. Hanke hoiti myös barometrien painatuksen ja jakelun yhteistyötahoille Varsinais-Suomessa. Ammattibarometri saatiin leviettyä 2011 TEM:in koordinoimaksi koko Suomen arviointiprosessiksi. Lisäksi se saatiin levitettyä ainakin Puolaan.

Vuosina 2010-2013 toimineen Meriteollisuuden palvelupiste Troolin vahvuudet olivat verkostomaisessa työskentelytavassa meriteollisuuden rakennemuutoksen keskellä. Läntinen rantakatu 53 sijainneessa pisteessä mm. hankkeet, oppilaitokset ja potentiaaliset työnantajat esittelivät tarjontaansa ja työyhteisöt pystyttiin pitämään koossa. Turun seudun kehittämiskeskuksen Hyvä Vire -projekti toi Troolin toimintaan lisäarvoa työkykyä ylläpitävällä toiminnalla. Koko toiminta oli innovatiivista ja toimintatapa on helposti monistettavissa, mikäli jollain alalla/klusterissa koetaan vastaava tilanne. Palvelupiste toimi taukotupana ja tarjosi tuhansille työnhakija-asiakkaille apua työttömyyden tai lomautuksen aikana ja markkinoi aktiivisesti asiakkaiden osaamista työnantajille.

Vuonna 2013 Troolin nimi muutettiin Trooli Junioriksi ja sen funktioksi tuli nuorten yhteiskuntatakuun näkyväksi tekeminen. Troolin tehtävänkuvaa muutettiin nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen ja estää sen avulla nuorten syrjäytymistä. Trooli Junior toimi tiiviissä yhteistyössä V-S TE-toimiston kanssa toteuttaen Pestaa Nuori -kampanjaa lähinnä nettisivujen, sosiaalisen median, rekrytointi- ja verkostotapahtumien sekä ohjattujen työnantajavierailujen kautta. Lisäksi median kautta on nuorten yhteiskuntatakuuta ja sen eteen tehtyä työtä pyritty tekemään tunnetuksi. Trooli Junior toimi koko Varsinais-Suomen alueella ja otti käyttöönsä toimintamallin, jossa tapahtumat ja henkilökunta liikkuivat eri paikoissa. Tapahtumissa kävi n. 5000 nuorta ja yrityksiä oli mukana pari sataa.