Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10101

Projektin nimi: Voimansiirto

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2008 ja päättyy 31.12.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: ProAgria Etelä-Savo Ry

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0215848-5

Osoite: Mikonkatu 5

Puhelinnumero: 020 747 3559

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.proagria.fi/etela-savo

Projektin kotisivun osoite: www.proagria.fi/es

Vastuuhenkilön nimi: Heikki Pahkasalo

Asema: toimitusjohtaja

Sähköposti: heikki.pahkasalo(at)proagria.fi

Puhelinnumero: 020 747 3553

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Savonlinnan, Mikkelin, Pieksämäen

Kunnat: Pieksämäki, Kerimäki, Ristiina, Hirvensalmi, Pertunmaa, Mikkeli, Puumala, Joroinen, Rantasalmi, Sulkava, Enonkoski, Mäntyharju, Savonlinna, Kangasniemi, Punkaharju, Juva, Heinävesi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Pääkohderyhmät:
tuotannosta luopuvat maatilat
maatilat ja maaseudun pienyritykset, monialaiset maatilat
mökin vuokrausta harjoittavat maatilat ja mikroyritykset
maatilat ja yritykset, jotka suunnitelevat- tai käynnistävät mökinvuokraustoimintaa
sukupolvenvaihdosta suunnittelevat
sukupolvenvaihdoksen tehneet yrittäjät, luopujat sekä jatkajat
marja- ja vihannesviljelytilat
tuotantosuunnan muuttajat ja yritystoiminnan käynnistäjät
maatilan monialaistajat: lomittajayrittäjäksi aikovat, urakoitsijat, palveluyrittäjät, matkailuyrittäjät
sesonkityöntekijät
työterveyshuollon palveluntuottajat

3.3 Välilliset kohderyhmät

Muita hyödynsaajia ovat kunnat. Työllisyys paranee sekä yrittäjien osaamisen kasvaminen parantaa yritystoiminnan laatua, joka näkyy kasvavina verotuloina. Kuntalaisten fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi ja terveydentila vaikuttavat terveydenhuolto-, hoiva- ja sosiaalisten palvelujen tarpeeseen ja kunnan talouteen kustannusten säästön ja verotulojen jatkuvuuden kautta.

Projektin toiminta kohdistuu myös kuntien lomituspalveluyksiköihin ja maaseutupalveluihin, maaseudun tukihenkilöverkostoon, eläinlääkäripalveluihin, tuotantorakennusten rakennussuunnittelupalveluihin, meijereiden ja teurastamoiden neuvontapalveluihin sekä seurakuntien diakoniatyöhön. Näiden tahojen kanssa tehdään yhteistyötä asiakkaan tarpeen mukaan ja toteutetaan koulutusta.

Muita hyödynsaajia ovat myös seudulliset työvoimapalvelut, eteläsavolainen maaseutu, matkailijat sekä seudulliset yrityspalvelut.

Vierailutilaverkoston myötä maatila- ja maaseutuyritysen mielikuva paranee. Tämä on omiaan kasvattamaan alueella olevien yritysten myyntiä. Myönteisen mielikuvan myötä maaseutuammatit koetaan jatkajien ja tulevien työntekijöiden piirissä entistä kiinnostavimpina.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 355, joista naisia 145

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 365, joista naisia 85

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 40, joista naisten työpaikkoja 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 48, joista naisten työpaikkoja 6

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 15, joista naisten perustamia 7

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 42, joista naisten perustamia 4

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen pääkohderyhmänä ovat tuotantonsa kokonaan alas ajavat maatilat, tuotantosuunnan muuttajat/monialaistajat, maaseutuyrittäjät, jotka haluavat edistää ja ylläpitää työssäjaksamistaan, vuokramökkiyrittäjät, yritysmäiset maatila- ja maaseutuyritykset sekä marja- ja vihannesviljelytilat.

Voimansiirto -hankkeen tavoitteena on turvata työllisyys maaseudulla ja mahdollistaa eläminen ja työnteko harvaan asutuilla alueilla. Hankkeen avulla helpotetaan suurien/laajentavien tilojen työvoimapulaa motivoimalla ja kouluttamalla tuotannosta luopuvia työikäisiä yrittäjiä. Tuotantonsa lopettavilta tiloilta poistuu jatkuvasti osaavia työntekijöitä, jotka voisivat ryhtyä esim. yrittäjälomittajiksi tai urakoimaan jo olemassa olevalla konekannalla.

Hanke toteuttaa tuotannon lopettamistilanteen tai tuotantosuunnan muutosprosessin Hallitun alasajon ja Muutostutkan avulla. Hallitun alasajon tavoitteena on yrittäjän kanssa analysoida nykyisen tuotannon mahdollisuudet ennen lopettamispäätöstä. Muutostutkan avulla kartoitetaan eri yrittämisen tai työllistymisen mahdollisuudet yrittäjän lähtökohdista. Analyysien perusteella tehdään konkreettinen tuotantosuunnan muutossuunnitelma, jossa huomioidaan eri resurssien uudelleen kohdentuminen. Yhtenä palvelumuotona on myös uraohjaus.

Työvoiman lisäksi hankkeessa kartoitetaan- ja yhteensaatetaan maatalousresurssit kuten koneet, peltomaa, karja ja rakennukset resursseja tarjoavilta ja niitä tarvitsevilta. Hankkeessa luodaan malli maatilojen- ja pienyritysten työvoiman perehdyttämisen toteuttamiseksi.

Työhyvinvointi -osiossa keskeisenä tehtävänä on työhyvinvointilähtöisesti tukea maaseutuyrittäjiä yritystoiminnan muutostilanteissa. Tukeminen tapahtuu verkottumalla muiden yrittäjille palveluja tuottavien tahojen kanssa yrityskohtaisen tarveanalyysin perusteella. Hankkeen turvin kehitetään yhteistyön toimintamallia ja yrittäjien työhyvinvointia tukevia palveluja. Työajankäyttö- ja tapa millä työtä tehdään, vaikuttavat yrityksen tuottavuuteen ja yrittäjän jaksamiseen. Työhyvinvointi -osiossa kehitetään yksinkertainen työajan arviointimenetelmä maatila- ja pienyrityskäyttöön.

Hanke edistää myös sukupolvenvaihdoksia maatiloilla ja maaseutuyrityksisssä kolutuksen, pienryhmätoiminnan ja neuvonnan keinoin.

Vuokramökkiyrittäjille toteutetaan Mökkiyrittäjätreeni, jossa kartoitetaan yrittäjien osaaminen ja luodaan osaamisen kasvattamisen suunnitelma. MökkiTreeni on yrittäjän itsearviointityökalu mökkituotteen arviontiin.

Hanke tekee yhteistyötä eri sidosryhmien, muun muassa Etelä-Savon TE-keskuksen, MTK Etelä-Savon, Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikön, Maatalousyrittäjien Eläkelaitoksen, Työtehoseuran, seudullisten työvoimapalveluiden, maaseutuasiamiesten sekä maaseutuyrittäjien kanssa.

Voimansiirto -hanke toteuttaa Manner-Suomen ESR-ohjelman Itä-Suomen toimintalinjan 1 linjausta ja tavoitteita.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin markkinoimiseksi hankkeelle tehdään oma hanke-esite, jota voidaan jakaa erilaisissa tilaisuuksissa. Näkyvyyden lisäämiseksi markkinointia ja tiedottamista tehdään myös esimerkiksi tonkkapostin, lehtien, asiakaspostitusten, www-sivujen ja tiedotteiden välityksellä.

Asiakkaiden hankinnassa hyödynnetään neuvojaverkostoa sekä asiakasrekisterin mahdollisuuksia. Hankkeesta kerrotaan ahkerasti sidosryhmille, kuten maaseutuasiamiehille, lomatoimelle, seudullisille työvoimapalveluille, seudullisille yrityspalveluille jne.

Sidosryhmien ja neuvojien sekä viranomaistahojen tiedottaminen toteutetaan suunnitelmallisesti puolivuosittain sähköpostin, kirjeiden ja raporttien välityksellä.

Tarkempi tiedotussuunnitelma laaditaan hankkeen alussa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Yleisön ja asiakkaiden tietoa projektin tapahtumista, saavutuksista, palveluista ja etenemisestä lisätään mm. julkaisemalla lehtiartikkeleita paikallisissa lehdissä ja asiakaskirjeissä.

Naapurimaakuntien hankkeiden hankevastaavien yhteisissä tapaamisissa 2 kertaa vuodessa välitetään hyväksi todettuja käytäntöjä ja hiotaan niitä keskusteluin vielä paremmin toimiviksi. Keskustellaan myös huonoksi osoittautuneista käytännöistä. Verkosto pitää yhteyttä myös välillä sähköpostin avulla.

Projekti toimii vahvasti yhteistyössä monien sidosryhmien kanssa. Sidosryhmien tiedottaminen on tärkeää yhteistyön ylläpitämiseksi ja tapahtuu puolivuosittain sähköpostiviestin tai kirjeen välityksellä. Tiedotteessa kerrotaan projektin etenemisestä ja saavutuksista sekä verrataan toteutunutta tavoitteisiin.

Neuvojien tiedottaminen projektin edistymisestä kuuluu osana hankkeen tavoitteisiin. Neuvojat pysyvät ajan tasalla hankkeen kulusta ja sen tapahtumista hankevastaavan tekemän tiedottamisen sekä hankepalaverien kautta. Tiedote voi sisältää samoja asioita sidosryhmätiedotteen kanssa ja se lähetetään neuvojille sähköpostilla.

Hankkeessa luotujen uusien käytäntöjen ja palvelutuotteiden toimivuudesta siirretään tietoa maakunnallisella tasolla neuvoja- ja sidosryhmäpalavereissa. Valtakunnallisella tasolla käytäntöjä siirretään esim. ProAgrian neuvojiien yhteisillä kehittämispäivillä tai muissa tilaisuuksissa. Kokemusten siirrossa hyödynnetään myös ProAgrian sisäistä intraa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 606 909

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 593 858

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 688 434

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 673 791

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Maatalouden jatkuva rakennemuutos edellyttää suomalaisen tuotannon sopeuttamista muuttuvaan toimintaympäristöön. Hankkeella haettiin yritystason ratkaisuja sopeuttamiseen. Keskeiset tehtävät olivat työhyvinvointilähtöinen yrittäjien tukeminen yritystoiminnan muutostilanteissa, muutosten jälkeisen työllisyyden turvaaminen, resurssitarpeiden kohtaamisen edistäminen, hallittujen tuotannon alasajojen tukeminen sekä tuotannon muutospäätösten suunnitelmallisuuden lisääminen.

Hankkeen pääkohderyhmät olivat maaseudun pienyritykset ja maatilat, jotka ovat suunnittelemassa liiketoiminnan aloittamista tai muutosta tai halusivat tarkastella yritystoiminnan muutostarpeita tai aloittamista työhyvinvoinnin näkökulmasta. Liiketoiminnan aloittajat olivat sukupolvenvaihdosta suunnittelevia maatiloja, pienyritystoimintaa suunnittelevia yrittäjiä ja maatilatoiminnan monialaistajia. Liiketoiminnan muutoskohdassa olevat suunnittelevat esim. vieraan työntekijän palkkaamista, yritystoiminnan joidenkin työvaiheiden ulkoistamista, tuotannon lopettamista tai toiminnan muutosta työhyvinvoinnin kohentamiseksi. Välillisiä kohderyhmiä olivat maatalousyrittäjien työterveyshuollon palvelun tuottajat.

Osallistujien ohjautuminen hankkeeseen perustui liiketoiminnan muutostarpeen tunnistamiseen. Tunnistamistyötä tekivät enimmäkseen ProAgria Etelä-Savon neuvojat. Jonkun verran asiakkaita hankkeelle ohjasivat myös lomituspalvelut, meijereiden tuotantoneuvojat, maaseudun tukihenkilöt, työterveyshoitajat, seminologit, eläinlääkärit, pankkien toimihenkilöt, MELA - asiamiehet ja maaseutusihteerit sekä TE toimistot ja seudullisten yrityspalvelujen verkosto. Hankkeesta on puolestaan ohjattu asiakkaita TE-toimistojen urasuunnitteluun ja työnantajapalveluihin, maaseudun tukihenkilöverkostolle, työterveyshuoltoihin, MELA:aan ja uusyrityskeskuksiin.

Muina yhteistyökumppaneina ovat olleet ProAgria Keskusten liitto, Maatalousyrittäjien Eläkelaitos, Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö Kuopiosta, MTK Etelä-Savo ry ja jotkut paikalliset MTK-yhdistykset, Etelä-Savon Maa- ja Kotitalousnaiset, Etelä-Savon Työterveys, Savonlinnan seudun työterveys ry, Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (Sosteri), Soisalon työterveys, Etelä-Savon alueella toimivat pankit, Lähivakuutus, Tapiola, Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Mikkeli, seudulliset työvoimapalvelut ja seudulliset yrityspalvelut.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää ja testata maaseudun pienyrittäjille ja maatalousyrittäjille uusia palveluja, jotka tukisivat yritysten sopeutumista muuttuvaan toimintaympäristöön. Hankkeessa kehitettiin ja testattiin yhteensä 12 erilaista palvelua ja toimintamallia. Näistä jäävät suoraan hankkeen loputta elämään kolme palvelua: Voimavarariihi, Hallittu alasajo ja työnohjaus.

Voimavarariihi on kartoituspalvelu, jossa tarkastellaan uutta tai olemassa olevaa yritystoimintaa työhyvinvoinnin kannalta. Tavoitteena on ennaltaehkäistä työhyvinvoinnin ongelmia, varmistaa työhyvinvointi uudessa toimintaympäristössä ja korjata työssä olevia epäkohtia työhyvinvoinnin näkökulmasta. Maaseutuyrittäjien työnohjaus on räätälöity maaseutuyrittäjien erityistarpeeseen, jossa huomioidaan myös perhe osana työyhteisöä. Työnohjauksen tavoitteena on ennaltaehkäistä työhyvinvoinnin ongelmia ja käsitellä työssä olevia epäkohtia. Palvelua tarjoavat yksityiset palveluntuottajat. Hallittu alasajo on tilakohtainen suunnitelma tuotantosuunnan tai koko toiminnan alasajotilanteissa. Palvelun alussa analysoidaan nykyiset tulovirrat ja kartoitetaan tuotannon alasajoon liittyvät taloudelliset vaikutukset kuten tuet ja verotus. Palvelussa hahmotetaan myös tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Hankkeen tavoitteena oli yhteensä 370 osallistujaa, joista naisia olisi 148 hlö. Hanke tavoitti yhteensä 365 henkilöä, joista 85 oli naisia. Tavoitteena oli suorittaa 378 lähiopetuspäivää, joista toteutui 506 kpl. Ohjaus- ja konsultointipäivien tavoite oli 480 kpl, joista toteutui 741 kpl. Hankkeeseen mukaan tulevien alle 5 henkilön yritysten tavoitemäärä oli 370 kpl, josta toteutui 296 kpl.