Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10111

Projektin nimi: Aluekehityksen strategisen osaamisen vahvistaminen

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2008 ja päättyy 31.5.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Osoite: Yliopistokatu 2, PL 111

Puhelinnumero: 013 251 111

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: http://www.uef.fi

Projektin kotisivun osoite: tkk.joensuu.fi/tulevaisuus

Vastuuhenkilön nimi: Esko Paakkola

Asema: Johtaja

Sähköposti: esko.paakkola(at)uef.fi

Puhelinnumero: 013 251 2106

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Pielisen, Karjalan, Keski-Karjalan, Joensuun

Kunnat: Nurmes, Juuka, Kitee, Rääkkylä, Liperi, Valtimo, Kesälahti, Lieksa, Joensuu, Ilomantsi, Outokumpu, Tohmajärvi, Kontiolahti, Polvijärvi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin ja siinä toteutettavan koulutus- ja kehittämisohjelman kohderyhmänä ovat pohjoiskarjalaiset avainhenkilöt - johtajat, päättäjät, vaikuttajat, asiantuntijat ja muut toimijat, jotka edustavat maakunnan elinkeino- ja yrityselämää, kuntia ja muuta julkista hallintoa, koulutus-, tutkimus- ja innovaatio-organisaatioita, tiedotusvälineitä, puoluejärjestöjä, ammattiyhdistysliikettä ja eri järjestöjä. Kohderyhmän valinnassa pyritään mahdollisimman suureen sukupuolten tasavertaisuuteen ja saamaan siihen mukaan myös nuoria ja paluumuuttajien edustajia.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Laajasti tarkasteltuna suuren välillisen kohderyhmän muodostavat pohjoiskarjalaiset. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös alueen yritykset, organisaatiot, kunnat, järjestöt ja julkinen hallinto.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 99, joista naisia 44

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kohderyhmä
Projektin kohderyhmänä ovat Pohjois-Karjalan tulevaisuuden tekemisestä kiinnostuneet henkilöt:
- johtajat, päättäjät, vaikuttajat, asiantuntijat ja muut toimijat
- elinkeinoelämän ja yritysten, kuntien ja muun julkisen hallinnon edustajat
- koulutus-, tutkimus- ja innovaatio-organisaatioiden sekä tiedotusvälineiden,
puoluejärjestöjen, ammattiyhdistysliikkeen ja eri järjestöjen edustajat


Tavoitteet
- tuoda uusia näkökulmia ja toimintamalleja toimintaympäristön ja osallistujien
taustaorganisaatioiden kehittämiseen
- antaa paremmat valmiudet vastata toimintaympäristön muutoshaasteisiin ja
vaikuttaa Pohjois-Karjalan kehittämiseen ja kehitysedellytysten parantamiseen
- vahvistaa verkostomaista yhteistyötä ja verkostojohtamisen osaamista
- luoda yhteistä näkemystä maakunnan omaleimaisuudesta ja erityisosaamisesta
- lisätä maakunnan vetovoimaisuutta, kansainvälistymistä ja kilpailukykyä valituilla
kehittämisen painoaloilla
- luoda uskoa Pohjois-Karjalan pitkäntähtäimen kehitykselle ja innovatiiviselle
kehittämistyölle

Toteutettavat toimenpiteet
1. Koulutus- ja kehittämisohjelman sisällöllinen suunnittelu ja organisointi
2. Verkkoympäristön suunnittelu ja ylläpito
3. Koulutusohjelmien toteuttaminen ja niihin liittyvä koulutus sekä ohjaus
(avaus- ja päätösseminaarit sekä 4 erillistä, samansisältöistä koulutusohjelmaa)
4. Benchmarking opintomatkat
5. Projektin johtaminen ja hallinta
6. Prosessievaluointi
7. Tiedottaminen ja markkinointi
8. Seuranta ja raportointi
9. Tulosten levittäminen


Kehitettävät uudet tuotteet
1. Aluekehityksen osaamista vahvistava koulutus- ja kehittämisohjelma
2. Koulutusohjelman toteuttamista tukeva verkkopohjainen ympäristö
3. Uudet opetusmateriaalit
4. Pohjois-Karjalan kehittämisen teemakohtaiset strategiat


Arvioidut tulokset ja vaikutukset
Projektissa kehitetään ja toteutetaan aluekehityksen strategista osaamista vahvistava koulutus- ja kehittämisohjelma, sitä tukeva verkkopohjainen oppimisympäristö ja oppimateriaali. Koulutus- ja kehittämisohjelma vahvistaa osallistujien aluekehityksen ja verkostojohtamisen osaamista sekä synnyttää uusia verkostoja ja yhteistyön muotoja. He saavat entistä paremmat valmiudet vastata toimintaympäristön muutoshaasteisiin ja vaikuttaa Pohjois-Karjalan kehittämiseen ja kehitysedellytysten parantamiseen. Lisäksi projektissa toteutettava koulutus- ja kehittämisohjelma mahdollistaa uusien toimijoiden osallistumisen Pohjois-Karjalan strategiseen kehittämistyöhön ja tekee tunnetuksi maakunnallisia ja valtakunnallisia kehittämisohjelmia.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedotetaan sen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Aloitusvaiheessa pyritään saamaan projektille ja erityisesti siinä totetutettavalle koulutus- ja kehittämisohjelmalle tunnettuutta. Aloitusvaiheessa järjestetään avausseminaari, jossa projektia ja ohjelmaa esitellään. Laajalle yleisölle suunnattu sekä kohdennettu tiedottaminen palvelee projektin osallistujien rekrytointia.

Koska koulutus- ja kehittämisohjelmia toteutetaan läpi projektin keston, tiedottaminen on jatkuvaa ohjelman tunnettuuden ja mielenkiinnon lisäämiseksi sekä rekrytoinnin onnistumisen varmistumiseksi. Yhtälailla koulutusohjelmien aikana niiden osallistujille tiedotetaan koulutusten toteuttamisesta sekä tuotoksista, tuloksista ja hyvistä käytännöistä. Sidosryhmille sekä laajalle yleisölle tiedotetaan hankkeen etenemisestä ja tuloksista.

Loppuvaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota tulosten ja hyvien käytäntöjen levittämiseen. Prosessievaluaatiossa pyritään nostamaan esiin ja arvioimaan hyviä käytäntöjä ja tuloksia.

Kohdennetun tiedottamisen välineinä projektissa käytetään esitteitä, sähköpostiviestintää,
kirjeitä, kutsuja, puhelinta ja henkilökohtaisia keskusteluja. Tärkeä osallistujien informaatiokanava on koulutus- ja kehittämisohjelman oma verkkoympäristö.

Laajalle yleisölle suunnatun tiedottamisen välineinä käytetään lehdistötiedotteita, hankkeesta kirjotettuja artikkeleita. Lisäksi hankkeelle laaditaan omat nettisivut.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektissa toteutettavan kunkin neljän erillisen koulutus- ja kehittämisohjelman tuloksia ja aikaansaannoksia, mm. teemakohtaisia strategioita sekä hyviä käytäntöjä levitetään aina alkaville kursseille. Lisäksi niistä tiedotetaan kunkin seminaarikokonaisuuden koonti- ja arviointipäivän yhteydessä myös sidosryhmille, lehdistölle, muille alueille ja laajalle yleisölle. Hyvien käytäntöjen ja tuloksien esille nostamiseksi projektissa toteutetaan prosessievaluaatiota koko projektin elinkaaren ajan.

Koko projektin päätösseminaarissa (syksyllä 2010) esitellään projektin tulokset ja hyvät käytännöt kootusti. Ne esitellään myös loppuraportissa, jota jaetaan sidosryhmille ja lehdistölle. Loppuraportti julkaistaan nettiversiona, josta sitä voivat hyödyntää myös muiden alueiden kehittäjät ja laaja yleisö. Päätösseminaarista ja loppuraportista tiedotetaan laajasti eri tiedotusvälineissä, esitteillä ja sähköpostitse sekä internetissä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 354 300

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 349 161

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 484 400

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 480 516

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Kehittämishankkeen tavoitteina oli:
1. Kehittää pohjoiskarjalaisten avainhenkilöiden aluekehityksen strategista ja verkostojohtamisen osaamista
2. Tukea Pohjois-Karjalan uuden maakuntaohjelman- ja suunnitelman valmistelua ja arvioida ja uudistaa olemassa olevia maakunnallisia kehittämisstrategioita
3. Maakunnallisen, verkostomaisen yhteistyön vahvistuminen

Projektin lähtökohtana olisi siis osaltaan vahvistaa ja uudistaa alueellisen kehittämisen toimijakenttää, erityisesti osaamista vahvistamalla. Toimijakenttä eli kohderyhmä nähtiin kuitenkin laajempana kuin erilaisissa kehittämistehtävissä toimivat.

Projektissa suunniteltiin ja toteutettiin koulutus- ja kehittämisohjelma, joka kantoi nimeä Tulevaisuusohjelma PK2030. Vahvan tulevaisuusorientaation omaava Tulevaisuusohjelma PK2030 koostui neljästä erillisestä, pääpiirteiltään samansisältöisestä kehittämisohjelmasta. Kehittämisohjelmat jakautuivat seuraaviin moduuleihin:
1. Tulevaisuuden megatrendit ja hiljaiset signaalit (2 pv)
2. Pohjois-Karjalan vaihtoehdot ja valinnat (2 pv)
3. Benchmarking-opintomatka (vapaaehtoinen)
4. Verkostojohtaminen (2 pv)
5. Kurssin koonti ja arviointi (1 pv)

Projektin tärkeimpiä tuloksia oli koulutus- ja kehittämisohjelman suunnittelu ja toteuttaminen, koska sen avulla voitiin edistää myös muitten projektin tavoitteitten ja tuloksen aikaan saamista. Koulutuksen
toteuttamista tuettiin kahdella verkkoympäristöllä, joihin koottiin koulutuksen aineistoja ja tuotoksia, joista osiaalisen median ympäristö mahdollisti myös keskustelun. Toista ympäristöä käytettiin asiantuntijapaneelien toteuttamiseen.

Koulutuksen aikana laaditut oppimateriaalit, luentoesitykset, ryhmätöiden tuotokset ja muut tuotetut aineistot koottiin projektin loppuvaiheessa sähköiseksi aineistoksi, joka luokiteltiin ja tallennettiin muistitikuille ja toimitettiin kaikille osallistujille. Aineistossa oli myös ideapankki ja menetelmäpankki, bechmarkingraportit, laaditut teemakohtaiset strategiat, tulevaisuusuutiset, tuloksia kokoava raportti
"Tulevaisuusskenaarioita ja tulevaisuuspolkuja Pohjois-Karjalaan vuonna 2030", joka julkaistiin myös painettuna versiona. Toinen painettuna versiona julkaistu tuotos oli "Vaaramaan loki" - julkaisu, johon oli
koottu ja toimitettu koulutuksen aikana osallistujien kirjoittamat tulevaisuusuutiset.