Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10119

Projektin nimi: Opinnäytetyöklinikka

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2008 ja päättyy 31.10.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Saimaan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2177546-2

Osoite: PL 99

Puhelinnumero: 02049 66411

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.saimia.fi

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Terttu Kauranen

Asema: Kehitysjohtaja

Sähköposti: terttu.kauranen(at)saimia.fi

Puhelinnumero: 040 7019255

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Karjala

Seutukunnat: Imatran, Lappeenrannan

Kunnat: Lappeenranta, Rautjärvi, Imatra, Ruokolahti, Savitaipale, Taipalsaari, Lemi, Suomenniemi, Luumäki, Parikkala

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin kokeilu- ja kehittämistoiminnan kohteena ovat ammattikorkeakoulun opettajat. Kohderyhmän täsmennyksessä valikoituvat mukaan ne koulutusohjelmat ja -yksiköt, joissa opinnäytetöiden uudistumista ei ole tapahtunut riittävästi suhteessa nykyisiin opiskelijoiden ja työelämän odotuksiin.

Mukaan tulevat opettajat ovat opinnäytetyön ohjaajia, mutta myös uusia alalle tulleita opettajia, joilta puuttuu sekä kokemusta että osaamista opinnäytetöiden ohjauksesta ja menetelmällisistä vaihtoehdoista.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin välillisenä kohderyhmänä ovat opiskelijat ja työelämä, jolle opinnäytetyöt tehdään. Opinnäytetöiden tavoitteena on tuottaa uutta tietoa sekä uusia toimintamalleja ja ratkaisuja työelämän tarpeisiin. Jotta opinnäytetyön tuloksia voidaan soveltaa käytäntöön, on toimeksiantaneen yrityksen voitava olla varma siitä, että opinnäytetyö on tehty menetelmällisesti ja sisällöllisesti niin hyvin, että sitä voidaan pitää luotettavana.

Opinnäytetyö-opintojakson yhtenä tavoitteena on valmentaa opiskelijat tekemään tutkimuksia, selvityksiä ja kehittämistyötä omalla työpaikallaan opintojen jälkeen. Hyvän opinnäytetyöprosessin kokeneella opiskelijalla tulee olemaan paremmat valmiudet vastata näihin työelämän haasteellisiin tehtäviin kuin niillä, jotka joutuvat tekemään opinnäytetyönsä heikoin omin taidoin ja heikon ohjaajan ohjaamana.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 51, joista naisia 33

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kohderyhmä
- opettajat

Tavoitteet
1. Opettajien opinnäytetyön ohjaamisosaamisen kehittyminen
2. Mallin kehittäminen opinnäytetyön suorittamisen tukemiseen
3. Opinnäytetöiden integroituminen t&k-hankkeisiin
4. Opinnäytetyöprosessin toteuttaminen opiskelijakeskeisesti
5. Opinnäytetöiden suorittaminen laadukkaasti ja oikea-aikaisesti
6. Opinnäytetöiden tyyppien ja menetelmien monimuotoistuminen
7. Opinnäytteiden vaikuttavuuden paraneminen työelämässä (luotettavuus ja sovellettavuus)

Toimenpiteet
1. Opinnäytetyöprosessi vaiheistetaan ja toteutetaan opiskelijaryhmäkohtaisesti siten, että
kaikki ryhmän opiskelijat ovat mukana samalla aikataululla ja opiskelevat opinnäytetyön
prosessin ennen opinnäytetyön aloittamista
2. Opiskelijoiden jako klinikkaryhmiin
3. Ohjaavien opettajien koulutus ja benchmarkin-yhteistyö
4. Opinnäytetöiden käynnistyminen opinnäytetyöklinikalla, jossa varmistetaan työsuunnitelman
laatu
5. Koulutus opinnäytetyöprosessista, sen vaihtoehdoista ja vaiheista opiskelijoille siten,
että opetus liitetään suoraan opiskelijoiden opinnäytetöihin (jolloin tarjolla aitoja
sovelluskohteita)
6. Opinnäytetöiden aihevaraukset esitetään opinnäytetyöklinikalla ohjatusti ja
yhteistoiminnallisen oppimisen menetelmällä
7. Opinnäytetöiden ohjauksen, menetelmäoppimisen ja töiden aihepiiriin liittyvän
keskustelun ja ohjauksen vuorottelu klinikalla
8. Opiskelijoiden osallistuminen klinikkaryhmän muiden opiskelijoiden opinnäytetöitä
koskevaan keskusteluun, jolloin he oppivat lisää opinnäytetyön tekemisestä ja
ammattialansa eri aihepiireistä
9. Työskentely klinikalla siten, että se edistää opinnäytetyön valmistumista
10.Mallintaminen, vakiinnuttaminen

Uudet tuotteet
Opinnäytetyömateriaali erityyppisiä opinnäytetöitä ja kehittämistehtäviä varten
Klinikan prosessikuvaus ja klinikkamalli
Opinnäytetyötä ohjaava materiaali

Arivoidut tulokset
1. Opinnäytetyöprosessi toteutetaan tehokkaasti ja tuloksellisesti
2. Opiskelijalle ja ohjaavalle opettajalle kehittyy kyky valita kehittämis- ja tutkimustyölle
soveltuva menetelmä ja toimia sen mukaisesti
3. Opiskelijakeskeisyys ja ohjauksen laatu paranee
4. Opinnäytetöitä integroidaan osaksi t&k-hankkeita
5. Opinnäytetöiden käytettävyys työelämässä paranee (laatu, luotettavuus)
6. Opettajien menetelmä- ja tutkimusosaaminen vahvistuu ja monipuolistuu
7. Opintomateriaali
7. Koulutuksen tuloksellisuuden tunnusluvut paranevat
8. Opinnäytetyöstä syntyy myönteisesti haastava opintojakso
9. Klinikkamalli
10.Uuden toimintatavan vakiintuminen


Vaikutukset
1. Ammatillinen kasvu (opiskelijat, opettajat)
2. Opintojen ohjauksen ja laadun paraneminen
3. Valmistumisaikojen lyheneminen, keskeytysten minimointi ja tutkintojen suorittaminen
loppuun
4. Opiskelijoiden hyvinvointi ja motivoituneisuus
5. Osaavan työvoiman turvaaminen työelämään

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedotetaan koulutusjohtajien kautta koulutusyksiköihin opiskelijoille ja henkilöstölle.
Tarkempi tiedottaminen toteutetaan siinä vaiheessa, kun opiskelijoiden opinnäytetyöprosessien käynnistäminen on ajankohtaista.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin hyvät käytännöt kiteytyvät projektin toisena toimintavuonna 2009. Tällöin voidaan opinnäytetyön prosessikuvauksen perusteella nostaa prosessista esiin ne hyvät käytännöt, joita opiskelijat ja opettajat ovat nimenneet onnistumisen edellytyksiksi.

Projektin lopputuloksista ja hyvistä käytännöistä levitetään tietoa ohjausta ja opinnäytetöitä koskevissa seminaareissa ja esim. Kever-verkoston lehdessä. Ohjausmateriaalia työstetään verkkomateriaaliksi projektin aikana.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 84 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 81 902

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 110 300

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 107 484

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Opinnäytetyöklinikka -projektin keskeisimpänä tavoitteena oli tuloksellisen opinnäytetyöprosessin mallin kehittäminen. Muina projektin tavoitteina oli:

- vahvistaa opettajien menetelmä- ja tutkimusosaamista
- saada työelämän tarpeita paremmin huomioiduksi
- kehittää työkaluja ja menetelmiä opinnäytetöiden ohjauksen tehokkuuden ja opiskelijakeskeisyyden saavuttamiseksi
- ohjata opettajia tunnistamaan ohjauksen tärkeät ydinkohdat ja suunnata ohjausresurssit niihin
- bechmarking ja hyvien käytäntöjen levittäminen ammattikorkeakoulujen välillä
- parantaa opinnäytetöiden käytettävyyttä (laatu, luotettavuus) työelämässä

Projektin päätavoite saavutettiin. Ohjaavien opettajien mahdollisuudet saada opinnäytetyöprosessi selkeämmäksi niin opiskelijoille kuin työelämän suuntaan paranivat opinnäytetyöprosessin mallinnuksen
kautta.

Sähköisen työkalun toteuttaminen, palautejärjestelmän kehittäminen, benchmarkingin tekeminen ja ohjauskoulutuksen suorittaminen ovat uudistaneet opinnäytetyön ohjausprosessin tavoitteen mukaisesti.
Yhtenäinen ja tunnistettava tapa tehdä opinnäytetyötä mahdollistaa opinnäytetöiden integroimisen laajempiin t&k-hankkeisiin.

Projektin konkreettisina toteutuksina ja tuloksina ovat:

- sähköinen ohjaustyökalu valmistui, siihen liittyvä koulutus toteutettiin
- toteutettiin opinnäytetyöprosessiin liittyvinä koulutuksina "Millainen on hyvä ammattikorkeakoulun opinnäytetyö", Juha Hakala sekä "Toiminnallinen opinnäytetyö", Hanna Vilkka.
- bencmarking ja tulosten levittäminen organisaation ulkopuolelle (esim. valtakunnallisessa seminaarissa marraskuussa 2010)
- "Opinnäytetyön toimeksiantajaopas" työelämäyhteistyötä varten

- muut julkaisut:

Juha Sorjonen; Timo Fennander
Opinnäytetyön ohjausprosessit ja yhteiset toimintamallit
Case: Sähköisen työkalun suunnittelu ja implementointi Saimaan ammattikorkeakouluun

Eija-Hilkka Anttila; Tuuli Mirola
Opinnäytetyö ohjaajan silmin
Kokemuksia ja näkemyksiä opinnäytetyön ohjauksesta Saimaan ammattikorkeakoulussa

Jyri Hänninen
Opinnäytetyöprosessin kehittäminen Saimaan ammattikorkeakoulussa Opinnäytetyöklinikka-projektin avulla

- kehitettiin opinnäytetyön palautejärjestelmiä ja niiden käyttöönottoa (palaute työelämältä ja opiskelijoilta)
- tehtiin opinnäytetyön asettelupohja
- organisoitiin uuden toimintatavan vieminen työelämäkäytäntöihin ja jatkokehittäminen