Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10130

Projektin nimi: VAHVAA OSAAMISTA POHJOIS-KARJALAAN TYÖYHTEISÖISTÄ

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2008 ja päättyy 31.12.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Pohjois-Karjalan kauppakamari

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0279033-3

Osoite: Torikatu 21C

Puhelinnumero: 013-223691

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.nk.chamber.fi

Projektin kotisivun osoite: (www.nk.chamber.fi), (www.pkky.fi/Resource.phx/pkky/projektit/opettajien-tyoelamajaksot.htx)

Vastuuhenkilön nimi: Tiina Tolvanen

Asema: toimitusjohtaja

Sähköposti: tiina.tolvanen(at)nk.chamber.fi

Puhelinnumero: 010 4232351

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Pielisen, Karjalan, Keski-Karjalan, Joensuun

Kunnat: Nurmes, Juuka, Kitee, Rääkkylä, Liperi, Valtimo, Kesälahti, Lieksa, Joensuu, Ilomantsi, Outokumpu, Tohmajärvi, Kontiolahti, Polvijärvi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin pääasiallisena kohderyhmänä ovat pohjoiskarjalaiset yritykset ja työorganisaatiot.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijat, projektin ulkopuolinen opetushenkilöstö sekä projektin ulkopuoliset alueen yritykset ja työorganisaatiot.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 488, joista naisia 258

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Osaavan työvoiman saatavuus edellyttää pienentyvien ikäluokkien korkeaa osaamistasoa. Työelämässä tapahtuvat muutokset, kuten osaamisvaatimusten kasvaminen, työtehtävien ja tehtäväsisältöjen vaihtuvuuden lisääntyminen ja toimenkuvien muuttuminen asettavat kasvavia haasteita koulutukselle. Korkeatasoisen osaamisen kehittyminen edellyttää koulutuksen ja työelämän tiivistä yhteistyötä sekä opetushenkilöstön vahvaa työelämäosaamista.

Hankkeen tavoitteena on opetushenkilöstön työelämäosaamisen ja koulutuspalvelujen kehittyminen siten, että työelämän ja yhteiskunnan osaamisodotukset täyttyvät. Pitkän aikavälin kehitystavoitteena on koulutus- ja työelämän organisaatioiden pysyvän kumppanuuden vahvistaminen ja organisaatioiden välille muodostuvan osaamisen kehittymistä tukevan yhteisön rakentuminen.

Projektin pääasiallisena kohderyhmänä ovat pohjoiskarjalaiset yritykset ja työorganisaatiot. Tämän lisäksi projektista hyötyvät, opetushenkilöstön osaamisen kehittymisen kautta, ammatilliset opiskelijat, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän (PKKY) ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun (PKAMK) opetushenkilöstö sekä projektin ulkopuolinen elinkeinoelämä.

Projektin keskeisin toimenpide on opettajien työelämäjaksot. Työelämäjaksoille (3 vkoa/opettaja) osallistuu 70 PKKY:n ja 70 PKAMK:n opettajaa. Jaksojen tavoitteena on työelämäosaamisen vahvistaminen ja pitkäjänteisen kumppanuuden syntyminen koulutusorganisaatioiden ja yritysten välille. Toiminta palvelee koulutuksen osaamistarpeiden ennakointia.

Lisäksi projektin aikana työelämän edustajia kutsutaan erityisosaamisen kouluttajiksi oppilaitoksiin. Kouluttajatehtävissä toimii 10 työelämän edustajaa.

Projekti kehittää uusia seuraavanlaisia uusia toimintamalleja: yksinkertainen, käytännönläheinen ja monistettava malli, jolla toteutetaan opettajien työelämäjaksoja opettajien työelämäosaamisen vahvistamiseksi. Kahdesta eri koulutusorganisaatiosta olevan opettajan työparityöskentelyllä työelämäjaksolla luodaan mahdollisuus opettajatason (ruohonjuuritason) yhteistyölle kahden koulutusasteen välillä. Vaihtokouluttaja -mallin kehittäminen: Projektin aikana selvitetään, voiko työelämän edustajien opettajuusjaksot toteuttaa samaan aikaan opettajien työelämäjaksojen aikana. Työelämän edustaja toimisi työelämäjaksolla olevan opettajan "sijaisena".

Pohjois-Karjalan kauppakamari luo yhdessä työelämän ja koulutusorganisaatioiden kanssa mallin opettajien työelämäjaksojen toteutukselle ja valmentaa työyhteisöt työelämäjaksojen toteutukseen. Kauppakamarin rooli korostuu huolehtimisessa siitä, että syntyvä toimintamalli on riittävän yksinkertainen ja käytännönläheinen toteutuakseen ja toimiakseen yritysten - pienten ja keskisuurten - arjessa. Lisäksi kauppakamari huolehtii projektin hallinnoinnista.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin markkinointivaiheessa pidetään tiedotustilaisuuksia Pohjois-Karjalan kauppakamarin toimielinten kokouksissa, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun johdolle ja opettajille. Yleisesittely tapahtuu Power-Point esityksen avulla sekä painattamalla projektista esite, jota jaetaan kaikille kohderymille. Esite tulee myös eri toimijatahojen nettisivuille. Keskeisistä tapahtumista kerrotaan kauppakamarin, PKKY:n ja PKAMK:n tiedotteissa ja tiedotusvälineissä.

Projektin toteutusvaiheessa järjestetään tiedotustilaisuuksia, joiden lisäksi asioista tiedotetaan kauppakamarin, PKKY:n ja PKAMK:n sähköpostin ja www-sivujen välityksellä. Opettajat suorittavat yrityskohtaista tiedottamista työelämäjaksojensa aloitus-, toteus- ja päätösvaiheessa. Projektiin osallistuvien toimintaohjeet tulevat PKKY:n ja PKAMK:n intranet-sivuille.

Tulosten levittäminen tapahtuu "hyvien käytänteiden" kautta. Niitä levitetään mm. yhteisissä seminaareissa, tiedotteissa, julkaisuissa, loppuraportissa ja nettisivuilla.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvistä käytänteistä kerrotaan projektin toteutusvaiheen seminaareissa ja levitetään Itä-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjien ja korkeakoulujen kesken mm. projektihenkilöstön tapaamisissa.

Tulosten maakunnallinen ja valtakunnallinen levittäminen tapahtuu keräämällä yhteen hyviä käytänteitä kirjalliseen muotoon. Niitä levitetään julkaisujen ja loppuraportin kautta. Kirjalliseen muotoon saattaminen tapahtuu proejktin loppuvaiheessa vuonna 2010.

Hyvät käytänteet viedään opetussuunnitelmiin ja mahdollisimman nopeasti opetukseen.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 779 187

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 706 475

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 890 500

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 807 400

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalaan työyhteisöistä -hankkeen toteuttivat Pohjois-Karjalan kauppakamari, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Projektin lähtökohtana oli tarve päivittää opettajien tietoutta työelämän tarpeista sekä tiivistää koulutusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän kumppanuutta.

Projektin keskeisimpänä toimenpiteenä olivat opettajien kolmen viikon yhtämittaiset työelämäjaksot pohjoiskarjalaisissa yrityksissä ja työyhteisöissä tehden ennen kaikkea niitä töitä, joita vastavalmistuneet tekevät sisääntuloammateissaan. Lähtökohtana oli jaksojen toteuttaminen pareittain, mikä tiivistäisi samalla koulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä. 144 toteutettua työelämäjaksoa osoittivat menettelytavan toimivuuden ja hyödyllisyyden. Opettajat antoivat jaksoille kouluarvosanan 9- ja työnantajat 9.

Työnantajien näkökulmasta todettuja hyötyjä olivat mm. yhteydenottamisen helpottuminen, tieto koulun toiminnasta, tulevaisuuden työvoimaan panostaminen sekä opettajien kanssa käydyt keskustelut ja niiden myötä tehdyt toimenpiteet. Työnantajat arvostavat sitä, että opettajat ovat ajan hermolla ja kiinnostuneita ympäröivästä elinkeinoelämästä.

Opettajille työelämäjaksojen vaikutuksina olivat mm. työelämäosaamisen vahvistuminen, opetuksen sisältöjen päivittyminen mm. esimerkein ja aineistoin, oman opettajuuden ja ammattiosaamisen vahvistuminen, parantunut työhyvinvointi ja työssäjaksaminen.

Työelämäjaksoilta saatujen kokemusten ja näkemysten avulla projektissa on kartoitettu toimivaa työelämäjakson toteuttamisen mallia. Oleellisena havaintona on, että riittävän pitkä opettajan työelämäjakso tuo paljon lisähyötyjä, joita lyhyempi, esittelyyn painottuva jakso ei ehdi saada aikaan. Kartoitus siitä, miksi kaikki opettajat eivät ole halukkaita työelämäjaksoille, paljasti lyhyissä työelämäjaksoissa myös ongelmia, jotka syntyvät uusista työympäristöitä, -tavoista ja -tovereista, vaikka kuinka olisi alansa ammattilainen. Projektin tuloksena esitetäänkin, että opettajien työelämätietoutta pidetään yllä a) työn seuraamiseen ja esittelyyn keskittyvillä päivän, parin vierailuilla sekä b) työn tekemiseen keskittyvillä, riittävän pitkillä työelämäjaksoilla. Hyväksi pituudeksi todettiin projektissa käytetty kolme viikkoa. Tämä jako työelämäjaksoihin ja työelämävierailuihin voisi olla osaratkaisu työelämäjaksojen toteuttamisen resurssiongelmiin.

Varsinaisia tuloksia eivät ole opettajien työelämäjaksot, vaan se, mitä niiden kautta syntyy. Todelliset tulokset syntyvät, jos projektin myötä koulutusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän välinen yhteistyö aktivoituu ja tulee normaaliksi osaksi toimintaa. Opettajien työelämäjaksot ovat osoittautuneet toimivaksi tavaksi saada aikaan vuorovaikutusta ja jatkotoimenpiteitä (mm. opetusvierailut), mutta muitakin keinoja on. Tärkeintä on, että opetus säilyy jatkuvasti ajantasaisena ja oppilaitoksista valmistuvien taidot vastaavat työelämän tarpeita. Perusvalmiuksia tähän on luotu.

Projektissa on pyritty varmistamaan, että jaksojen anti ei jää ainoastaan yksittäiselle opettajalle, vaan tieto leviää laajasti. Tavoitteena on, että opettajien ja työnantajien yhteisten pohdintojen ja vuorovaikutuksen myötä esiin nousseista osaamistarpeista tehdyt yhteenvedot tavoittavat loppukäyttäjät eli tulevaisuudessa työpaikkaa hakevat nuoret ja heidän tulevaisuuteen ajoittuvat työelämäsiirtymänsä helpottuvat.

Projektin kokemusten kautta suositukset jatkoon ovat:
* opettajien työelämäjaksojen jatkaminen
* työyhteisöön sisälle pääseminen eli työelämäjakson toteuttaminen riittävän pitkänä yhtäjaksoisesti yhdessä organisaatiossa
* opiskelijan näkökulman muistaminen eli vastavalmistuneen työtehtävien tekeminen
* itselle/organisaatiolle uusiin yrityksiin jalkautuminen
* opettajaparitoteutuksen mahdollisuuden muistaminen
* lähettävän organisaation työelämäjaksoille lähtemistä aidosti kannustava asenne ja ilmapiiri
* työelämäjaksolta saatavan tiedon systemaattinen kerääminen ja hyödyntäminen

Projektista, projektin toimenpiteistä, niistä saaduista hyödyistä ja kokemuksista sekä työelämäjaksojen mallista kannattaa lukea kirjasesta OPETTAJAT TOISISSA TÖISSÄ - YRITYKSET OPETUKSESSA.