Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10136

Projektin nimi: Maaseutuyrittäjien hyvinvointi

Osio: Pohjois-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2008 ja päättyy 30.4.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2109309-0

Osoite: Kauppakatu 5

Puhelinnumero: 010 383 50

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.tokem.fi

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Leena Leväsvirta

Asema: Sosiaali ja terveysalan toimialajohtaja

Sähköposti: leena.levasvirta(at)tokem.fi

Puhelinnumero: 010 383 5216

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Tunturi-Lapin, Rovaniemen, Torniolaakson, Pohjois-Lapin

Kunnat: Salla, Kittilä, Pelkosenniemi, Enontekiö, Kemi, Rovaniemi, Pello, Utsjoki, Tornio, Ranua, Savukoski, Muonio, Posio, Inari, Tervola, Kemijärvi, Keminmaa, Sodankylä, Ylitornio, Kolari, Simo

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

A) Lappilaiset maatalousyrittäjät; maidon ja lihan tuottajat ja lammastilat
B) Muut maaseutuyrittäjät: mm puutarha- ja marjayrittäjät, maaseutumatkailuyrittäjät ym.
C) Maaseudun yhdistykset, jotka toimivat maaseutuyrittäjiä tukevasti
D) Lomittajat ja lomitushallinnon henkilöstö

3.3 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen koulutuksesta ja hankkeessa kertyneestä tiedosta hyötyvät välillisinä kohderyhminä työterveyshuollot, neuvontajärjestö (ProAgria), MTK-Lapin jäsenet, kuntoutuslaitokset, koulutusta tarjoavat tahot esim. Maaseudun sivistysliitto, Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö, Mela ja kuntoutus- ja koulutuspalvelua tarjoavat yritykset ja yrittäjät.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 252, joista naisia 60

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 453, joista naisia 221

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vuosien 2002-2007 välisenä aikana on Lapissa toteutettu kaksi viljelijöiden hyvinvointihanke-osiota (AMMUU-hankekokonaisuuden yhtenä osiona ja sen jälkeen Hyvinvoiva ja menestyvä Lappilainen viljelijä hankkeena). Niistä saadut kokemukset ja osallistujilta saadun palautteen perusteella on edellen tarvetta etsiä uusia keinoja ja toimintamalleja, joilla voidaan tukea lappilaisten viljelijöiden työkykyä, osaamisen kehittämistä, kykyä elää jatkuvan muutoksen keskellä sekä kehittää yhteistoimintaa.

Hankkeen tavoitteena on maaseutuyrittäjien kokonaisvaltaisen työhyvinvoinnin, työolosuhteiden ja ammattitaitoa ylläpitävän ja kehittävän toiminnan tukeminen koulutuksellisin keinoin. Koulutuksen toteutuksessa on mukana työhyvinvoinnin asiantuntijoita ja maaseutuelinkeinojen ja niiden kehittämistä tukevia tahoja. Koulutuksia suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan maaseutuyrittäjien erityisyys ja yksilöllisyys työntekijäryhmänä.

Hankkeella tuetaan työvoiman työssä pysymistä ja ikääntyvän väestön työssäjaksamista, maaseutuyrittäjien mahdollisuutta jatkaa työtään maaseudulla, yhteiskuntarakenteessa tapahtuvasta keskittymiskehityksestä huolimatta.

Alueelliset ja paikkakuntakohtaiset erot maaseutuyrittäjien sosiaaliturvassa ja työolosuhteissa ovat edelleen suuria, vaikka sosiaaliturvaa on kehitetty ja työolosuhteisiin on kiinnitetty huomioita. Käytännön toteuttajana maaseutuyrittäjän sosiaaliturvaa ylläpitävässä ja kehittävässä toiminnassa ovat yrittäjät itse sekä heidän etujärjestönsä MTK. Yrittäjiä kannustetaan omatoimiseen hyvän fyysisen ja henkisen kunnon ylläpitämiseen, sillä maaseutuyrittäjän on usein mahdotonta osallistua eri järjestöjen tai kansalaisopiston ohjattuihin ryhmätoimintoihin niiden aikataulujen sopimattomuuden vuoksi.

Työhyvinvoinnin edistämisen painopiste on psyykkisen työhyvinvoinnin edistämisessä, työolosuhteiden ja työyhteisön/yrityistoiminnan kehittämisessä.

Koulutuksellisia toimenpiteitä toteutetaan pääosin paikkakunnittain yksilö- ja ryhmäkohtaisesti. Hanke koostuu kolmesta koulutuskokonaisuudesta:
A Työkykyä ja työhyvinvoinitia heikentävien riskitekijöiden kartoittaminen ja suunnitelmien laatiminen siitä, miten näihin tekijöihin vaikutetaan.
B Osaamista, ammattitaitoa ja työnhallintaa koskevan tiedon kartoittamien ja kehittäminen ja alustavien uusien koulutusmahdollisuuksien ja elinkeinomahdollisuuksien edellytysten arvioiminen.
C Työyhteisön/yritysyhteistyön kehittäminen. Työhyvinvointiin liittyvien työolosuhteiden ja riskien kartoittaminen. Verkostoitumisen edistäminen, tiedon ja osaamisen jakamisen mahdollistaminen viljelijöiden kesken.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeen sisäisen tiedotuksen kohteena ovat hankkeen kohderyhmä, toimijat, sidosryhmät, ohjausryhmä ja rahoittajat. Tiedotuksessa käytetään sähköpostia ja muita tiedotuskanavia tarpeen mukaan. Projektista tiedotetaan kohderyhmälle markkinointikirjeellä ja tehdään markkinointityötä yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Ulkoisen tiedottamisen tavoitteena on varmistaa projektin näkyvyys paikallisella ja seudullisella tasolla. Tiedottamisessa käytetään paikallis- ja maakuntalehtiä, Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymän ja Lapin kuntien www-sivuja. Tiedotuskanavina käytetään myös paikallisradioita sekä sidosryhmien omia julkaisukanavia. Hankkeen aikana osallistujille laaditaan koulutuskalenteri joka lähetetään jokaiselle osallistujille ja sidosryhmiin kuuluville.

Projektin tiedottamisessa tehdään yhteistyötä Perusmaatalouden hanketoiminnalliseen ohjelmarunkoon (LIITE 1) liittyvien hankkeiden kanssa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyviä käytäntöjä levitetään jo hankkeen aikana sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden koulutus- ja neuvottelupäivillä, julkaisuissa ja muissa tiedotuskanavissa.
Hankkeen edetessä ja sen päätyttyä hankkeessa tuotetut raportit ja tiedotteet jaetaan sidosryhmille.
Hankkeen päättymisen jälkeen hankkeen hyvien käytäntöjen levittämisessä tehdään yhteistyötä Perusmaatalouden hanketoiminnalliseen ohjelmarunkoon (LIITE 1) liittyvien hankkeiden kanssa.

Hankkeen tuloksia levitetään kuntien työterveyshuoltoihin, yhteistyötahoille (Maaseudun tukihenkilöverkko, MSL, MYTKY, MTK, ProAgria ym) sekä muille maaseudun peruselinkeinohankkeille.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 330 907

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 330 057

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 414 633

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 411 566

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa on ollut tavoitteena saada toteutettua 1320 lähiopetuspäivää ja 608 konsultointi-ja ohjauspäivää. Edelleen on ollut tavoitteena saada Lapin alueella maaseutuyrittäjille paikallisia ohjaus- ja konsultointitapahtumia sekä toimiva työnohjausmalli. Tavoitteet ovat olleet näiltä osin projektin aikatauluun ja resurssointiin nähden ylimitoitetut. Projektin muotoutuessa käytännöiksi ja kohderyhmän potentiaalisten osallistujamäärien arvioinnissa päädyttiin uuteen tavoiteasetteluun. Tavoitetarkistuksen myötä päädyttiin esittämään toteutettavaksi 1540 lähiopetuspäivää ja 608 konsultaatio-ja ohjauspäivää.

Kun työnohjausmallista luovuttiin, vapautui tästä resursseja koulutukseen. Koulutuksissa puolestaan tehtiin pedagogisia ratkaisuja niin, että suurryhmätyöskentely oli mahdollista mm. toiminnallisia menetelmiä painottaen, vertaistukeen ohjaten ja reflektiivistä dialogia hyödyntäen. Osallistujien saamat kokemukset koulutuksista ja "puskaradio" välittivät tietoa laajasti ja tehokkaasti. Markkinointi hoitui em. vuoksi ja arvion mukaan muutenkin koko hankkeen osalta hyvin. Näillä perusteilla tavoitteet tunnuslukujen valossa ylittyivät projektissa, vaikka budjettiia pienennettiin hankkeen aikana.


Projekti on osoittanut monin tavoin tarpeellisuutensa maseutuyrittäjien hyvinvoinnin ylläpitäjänä, työorganisaatioiden kehittäjänä, työssä olevan maaseutua palvelevan työvoiman ja yritysten kehittäjänä sekä maaseutuyrittäjyyden jatkuvuuden tukijana.

Lapin maaseudun elinvoimaisuus ja tulevaisuus vaatii huolenpitoa ja tukitoimia, joita mm. tämä projekti on osaltaan tarjonnut. Projektin aika resurssien rajallisuus ovat sitoneet projektihenkilöstöä työskentelemään tietyissä puitteissa. Sen sijaan tarve laajentaa työskentelyä ja kehittää uutta projektia kohtaamaan vieläkin laajempaa maaseutuyrittäjien joukkoa ei ole vähentynyt, pikemminkn päinvastoin.