Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10142

Projektin nimi: TäsmäProtek

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 4.7.2008 ja päättyy 31.12.2014

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Osoite: Ratapihankatu 36

Puhelinnumero: 020 636 0060

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi

Projektin kotisivun osoite: Projektilla ei ole omaa internet-sivustoa.

Vastuuhenkilön nimi: Rantala Martti

Asema: Kehittämispäällikkö

Sähköposti: martti.rantala(at)ely-keskus.fi

Puhelinnumero: 0400 438 361

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Salon, Åboland-Turunmaan, Turun, Vakka-Suomen, Loimaan

Kunnat: Kustavi, Masku, Naantali, Loimaa, Paimio, Mynämäki, Nousiainen, Laitila, Koski, Tl, Oripää, Aura, Marttila, Kaarina, Lieto, Turku, Vehmaa, Rusko, Pöytyä, Pyhäranta, Raisio, Taivassalo, Sauvo, Somero, Uusikaupunki, Salo, Länsi-Turunmaa, Kemiönsaari

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

PK-yritysten henkilöstö ja johto, erityisesti matalan koulutustason omaava henkilöstö, ikääntyvät, vanhentuneen ammattitaidon omaavat henkilöt, epätyypillisissä työsuhteissa olevat, yksinyrittäjät ja maahanmuuttajat.

Vuodesta 2009 alkaen projektin koulutusta suunnataan heikentyneessä taloudellisessa tilanteessa myös työttömien ja lomautettujen ammatilliseen koulutukseen.

Erityisenä kohderyhmänä ovat vuoden 2012 alusta alkaen ovat meriteollisuuden sekä kone- ja metalliteollisuuden alojen yritykset. Tältä osin projekti toimii valtakunnallisesti (Itä-Suomi poislukien).

Verkostohankkeissa mukana voi olla myös suuria yrityksiä ja näiden henkilöstöä.

Tarpeen mukaan tehdään yhteistyötä erityisesti Satakunnan ELY-keskuksen kanssa, jolloin osallistujia voi tulla tältä alueelta.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin toimenpiteistä hyötyvät myös muut Protek-hankkeen toteuttajat ja kehittämiskeskukset sekä koulutusten toteuttajat, joiden tulee kehittää joustavia koulutusten toteuttamistapoja yritysten räätälöityihin tarpeisiin.

Työttömät työnhakijat hyötyvät, kun yritysten kilpailukyky kasvaa ja mahdollisuudet työllistää paranevat. ELY-keskus hyötyy projektin toiminnasta, sillä projektin avulla on mahdollista kehittää organisaation toimintaa ja palveluja.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 1455, joista naisia 727

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1419, joista naisia 566

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 30, joista naisten työpaikkoja 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 50, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 50, joista naisten tutkintoja 33

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projekti toimii Protek-kehittämistoiminnan koordinoijana, Protek-hanketoteuttajien kumppanina sekä hankkii projektien asiakkaille suunnattua koulutusta ja asiantuntijapalveluita. Projekti toimii valtakunnallisen Protek-hankkeen alueellisen koordinoijana Varsinais-Suomessa.

TäsmäProtek-projektin toimenpiteillä turvataan osaavan työvoiman saatavuutta. Toimenpiteillä tuetaan työyhteisöjen muutoksen hallintaa, työntekijöiden työssäpysymistä ja työhyvinvointia osana liiketoimintaa yritysten kasvu- ja/tai rakennemuutostilanteissa. Myös työttömät ja lomautetut ovat projektin kohderyhmä. Yritysten henkilöstön ja työttömien työnhakijoiden osaamisen kehittämiseksi koulutukseen yhdistetään analysoitujen tarpeiden mukaan muita julkisin varoin tuettuja kehittämispalveluja. Tavoitteena on lisätä yhteishankintakoulutuksen käyttöä.

Projektissa kehitetään yritysten välisiä verkostoja ja tuetaan muita Protek-hankkeita. Hankkeet kohdennetaan ensi sijaisesti maakunnan kärki- ja kasvualoille sekä rakennemuutosaloille (meriteollisuus sekä kone- ja metalliteollisuus).

Keskeistä projektissa on verkostomainen toimiminen ja sitä kautta tuleva toimintaympäristön laajeneminen, jonka avulla saavutetaan mahdollisimman monia yrityksiä toiminnan ja palvelujen piiriin ELY-keskuksen tavoitteiden mukaisesti. Toimintatapaa muutetaan toimintaympäristön muutokset huomioiden.

Projektin toimenpiteitä:
A. Projektin hankkimat palvelut kohdennetaan alueen yrityksille tarpeiden mukaan joustavasti ja räätälöiden
- yritysten työssäolevien henkilöiden täydennyskoulutus yhteishankintana, myös lomautusten aikaiset koulutustarpeet
Lisäksi edistetään
- työvoimakoulutuksen yhteishankintojen syntyä
- työttömien ammatillista koulutusta
- Tykes- ja laatuhankkeiden syntymistä
- yritysten liiketoiminnan kokonaisvaltaista kehittämistä
- ELY-keskuksen asiantuntijapalveluiden ja valmennusohjelmien käytön lisääminen
- oppisopimuskoulutusten käytön lisääminen
B. Palvelujen hankinnan toteus
- pohjana ennakointitieto, KOTTI, TKTT
- yritysten tarpeiden selvitys, analyysit
- palvelujen hankinta: kilpailuttaminen, pääosin puitesopimuksin
- toteutus ostopalveluina
- seuranta ja valvonta
- arviointi palautteen ja vaikuttavuusseurannan perusteella
- kehittäminen kokemusten perusteella

Arviointi toteutetaan jatkuvana prosessina koko toiminnan ajan, jotta mahdollisiin muutostarpeisiin voidaan tarttua heti ja siten kehittää palvelujen sisältöä ja asiakaspalveluprosessin nopeutta.

C. Tiivis yhteistyö muiden toimijoiden kanssa, jotka markkinoivat palveluja yrityksille ja mahdollisesti muodostavat yritysverkostoja tai toteuttavat tarvekartoituksia, erityisesti TE-toimistojen ja seudullisten yrityspalvelupisteiden kanssa. Lisäksi tarkoituksena on kehittää yhteistoimintaa tehokkaammaksi ja käytännön tasolla konkreettisesti toimivaksi erityisesti yrittäjä-ja työmarkkinajärjestöjen kanssa.

D. Tiivis yhteistyö palvelujen tuottajien kanssa: oppilaitokset, kouluttajat ja konsultit

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Esitteiden, nettisivujen, lehti-ilmoitusten ja tiedotustilaisuuksien avulla. Projektin alussa laaditaan tiedotussuunnitelma.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyiven käytäntöjen levittämisestä tehdään projektin alussa erilinen suunnitelma.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 4 021 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 3 932 860

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 4 021 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 3 932 860

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan

9. Loppuraportin tiivistelmä

TäsmäProtek-projektin toiminta alkoi Varsinais-Suomen TE-keskuksessa 4.7.2008. Projektin lähtökohtana oli huoli siitä, että osaavan työvoiman saatavuus tulisi vaikeutumaan Varsinais-Suomessa lähivuosina huomattavasti mm. eläköitymisestä johtuen. Projektin tavoitteena oli osallistujien ammattitaidon parantaminen ja työurien pidentäminen. Ajatuksena oli lisäksi, että työntekijät voivat lisäkoulutuksen myötä siirtyä vaativampiin tehtäviin ja yritykset rekrytoida uusia henkilöitä heidän tilalleen. Samalla työorganisaatiot kehittyvät ja henkilöstön työuria saadaan pidennettyä.

Tavoitteisiin päästäisiin järjestämällä työnantajien kanssa yhteishankintana ammatillisia työvoimapoliittisia TäsmäKoulutuksia ja MuutosKoulutuksia yksittäisille yrityksille ja yritysverkostoille. Kesällä 2009 projektisuunnitelmaa laajennettiin TEMin ohjeiden mukaisesti ja projektissa alettiin toteuttaa tarpeen mukaan myös sellaisia työttömille suunnattuja työvoimapoliittisia koulutuksia, joista työllistyy pääsääntöisesti yrityksiin. Projektin toimintatapa oli asiakaslähtöinen ja verkostomainen.

TäsmäProtek-projektin tavoitteena oli myös edesauttaa rakennemuutoksien (erityisesti meriteollisuus ja kone- ja metallituoteteollisuuden sekä ICT-aloilla) alueella vaatimia toimenpiteitä.

Projektin pääasiallinen kohderyhmä oli Varsinais-Suomen alueen pk- ja mikroyritysten nykyinen henkilöstö ja johto. Yritys valitsi itse koulutuksiin osallistuvat henkilöt henkilöstöstään.
Projekti toimi valtakunnallisen Protek-hankkeen alueellisena koordinoijana Varsinais-Suomessa. TäsmäProtek-projekti koordinoi Turun ammattikorkeakoulun Verkonkutoja-projektin, Turun Koneteknologiakeskuksen ProoMu-projektin, Turun ammattiopistosäätiö TAO:n Optimes-projektin sekä Turun Ammattikorkeakoulun eGreen.net-projektin toimintaa.

Projekti toimi projektisuunnitelman mukaisesti ja menestyksekkäästi koko projektikauden ajan. Projektissa edistettiin projektisuunnitelman tavoitteiden mukaisesti yhteishankintakoulutusten käyttöä yritysten henkilöstön koulutuksessa, koordinoitiin verkostomanagereiden toimintaa ja edistettiin yritysten verkostoitumista keskenään ja viranomaistahojen kanssa.

Koko ESR-projektikauden ajan jatkunut epävarma taloudellinen tilanne vaikutti myös projektin kohderyhmän yrityksiin. Koulutushankkeita lykättiin ja peruttiin, mutta toisaalta jotkut yritykset myös järjestivät TäsmäKoulutuksia henkilöstölleen hiljaisempaa aikaa hyödyntäen. Joidenkin yritysten kohdalla koulutusten toteutus venyi myös työkiireiden takia.

Puitejärjestely sekä suorahankintamahdollisuus aktivoivat kouluttajia etsimään koulutustarpeita omaavia yrityksiä TäsmäProtekin ja ELY-keskuksen muiden palveluiden pariin. Projektin ESR-rahoituksella tehtiin toteutusaikana 190 yhteishankintasopimusta, joihin kului ESR-rahoitusta yhteensä n. 1 850 000 euroa. Yhteishankintakoulutuksissa osallistujia oli yli 1000 henkilöä ja hankittujen opiskelijatyöpäivien yhteismäärä on n. 17 200 kpl. Eri yrityksiä oli koulutuksissa edustettuna 224. Yritysten maksuosuus on ollut n. 680 000 euroa (n. 27 % koulutusten hankintahinnasta). Suuri osa koulutuksista on ollut 1-6 henkilölle järjestettyjä ja 10-12 päivän mittaisia eli yhteishankinnan minimipituuden tuntumassa.

Projektin tuloksena osallistujien ammattitaito parani projektisuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Monessa tapauksessa työntekijät pystyivät siirtymään vaativimpiin tehtäviin ja yritykset rekrytoimaan uusia henkilöitä. Työorganisaatiot kehittyivät ja hiljaista tietoa saatiin siirrettyä yrityksen sisällä henkilöstön kesken. Osaamisen kehittymisen kautta työttömien ja lomautettujen työllistymismahdollisuuden paranivat ja syrjäytymisriski pieneni. Projektin toiminnan merkitys korostui erityisesti mikro- ja pienempien pk-yritysten kohdalla.

Puitekilpailutus ja sen edelleen kehittäminen tuotti TäsmäProtekin ja muiden ESR-projektien sekä kansallisen puolen käyttöön yhteishankintakoulutukset nopeasti liikkeelle saavan käytännön. Yritykset olivat hyvin tyytyväisiä nopeaan koulutusten käynnistymiseen. Hyvien käytäntöjen levittämistä toteutettiin tiiviissä yhteistyössä alueen TE-toimistojen ja muiden yhteistyöverkostotahojen kanssa. Varsinais-Suomen kehittämä puitekilpailutusmalli siirtyi käyttöön muuallekin Suomeen.

Yhteishankinnan taloudellinen ja tieto-taidollinen koulutusten hankinta-apu oli monessa tapauksessa ratkaiseva tekijä koulutuksen liikkeelle saamisessa varsinkin pienimpien yritysten kohdalla. Projektissa kokeiltiin erilaisia koulutusmalleja ennakkoluulottomasti ja menestyksekkäästi. Projektin toimintaa kehitettiin saatujen kokemusten perusteella jatkuvasti. Yhteishankintakoulutusten tarve lisääntynee jatkossa, kun yritysten luottamus talouden toipumiseen alkaa ja työikäisen väestön eläköityminen kiihtyy entisestään.

TäsmäProtek-projektin toimintaa jatketaan Varsinais-Suomessa ELY-keskuksen kansallisella rahoitukselle yhteishankintamallin ollessa projektin toiminnan ansiosta paremmin yritysten tiedossa.