Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10143

Projektin nimi: Hyvän elämän palveluita kolmannelta sektorilta 2008-2010 -hanke

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2008 ja päättyy 28.2.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Lapin Nuorison Liitto ry

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0192384-3

Osoite: Rovakatu 26 A 19

Puhelinnumero: 0400530598

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.lnl.fi

Projektin kotisivun osoite: hanke.lnl.fi

Vastuuhenkilön nimi: Maria-Liisa Malvalehto

Asema: toiminnanjohtaja

Sähköposti: maria-liisa.malvalehto(at)pp.inet.fi

Puhelinnumero: 0400530598

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat osatoimintaa toteuttavat yhdistykset (11 kpl) ja niiden hankevetäjät (nuoriso- ja kulttuurialan työntekijät, ohjaajat tai vastaavat, jotka hankkeen kautta palkataan), vastuutoimijat (johtokuntien jäsenet) ja työllistetyt (kansallisten tukien ja kesätyötukien kautta työllistetyt). Heille tarjotaan hankkeen hallinnoijan kautta opastusta ja konsultointikäyntejä, yhteistyöseminaa-reita, asiantuntijuutta, hallinnollista ja taloudellista tukea Hyvän elämän palveluita kolmannelta sektorilta 2008-2010 -hankkeen osatoimintojen toteuttamiseksi.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat lapset, nuoret, ikääntyneet ja perheet, joille tuotetaan kuntien ja kaupunkien nuoriso- ja kultturialalle hyvinvointipalveluja.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 74, joista naisia 53

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 5, joista naisten työpaikkoja 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

HYVÄN ELÄMÄN PALVELUITA KOLMANNELTA SEKTORILTA 2008-2010 -HANKE

Hankkeen tarkoitus on tarjota

* tietotaitoa osatoimijoille kulttuuristen hyvinvointipalveluiden tuottamiseen, jotka edistävät hyvää
elämää
* tukea osatoimijoille palveluiden ideoinnissa, suunnittelussa ja toteutuksessa
* laadukkaita hyvinvointipalveluja valituille kohderyhmille
* työtä nuoriso- ja kulttuurialan ammattiosaajille
* ihmisille mahdollisuuden asua, viihtyä ja tehdä työtä omalla kotiseudullaan

Hankkeen tavoitteet

Hanke toteutetaan 1.5.2008-31.12.2010. Valtakunnallisesti tavoitteena on, että yksitoista (11) omaleimaista paikallista tai alueellista yhdistystä tuottavat ja pilotoivat hyvän elämän palveluita kotipaikkakuntansa kunnan tai kaupungin hyvinvointipalveluihin, Tarpeet kartoitetaan yhteistyössä kotipaikkakunnan kunnan tai kaupungin ja niiden nuoriso- ja kulttuurialan edustajien kanssa jo hakemusvaiheessa. Osatoimijat ideoivat, suunnittelevat ja tuottavat hyvinvointipalvelujen sisällön ja valitsevat hankkeen tavoitteista 1 -4 tuotettavaa ja pilotoitavaa
kohdetta vahvuuksiensa mukaan. Toimintaa tuotetaan paikallisesti ja niiden avulla lapsille järjestetään heidän tarvitsemaansa sisältörikasta kerhotoimintaa, nuorille järjestetään moni-ilmeistä nuorisokulttuuria ja harrastustoimintaa, ikääntyneille tuotetaan monitaiteista ja harrastuspainotteista viriketoimintaa, joiden avulla tuetaan heidän elinvoimaisuutensa säilymistä
asuvat he kotona/laitoksessa sekä perheille tuotetaan virkistystoimintaa kerho- ja viriketoi-
mintaan osallistuvien syys- ja kevätkauden päättötilaisuuksissa, jotka antavat sisältöä elämään, rakentavat yhteisyyttä ihmisten väillä ja yhteisöjen sisään edistämään hyvää elämää.

Hyvää elämää tukevien hyvinvointipalveluiden tuottaminen edellyttää tuottajalta ammattitaitoa ja kykyä pitkäjänteiseen, laadukkaaseen tekemiseen. Siksi hankevetäjiksi tulee palkata nuoriso- ja kulttuurialan ammattilaisia, jotka kykenevät yhdessä vastuutoimijoiden, vapaaehtoisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa luomaan tarjottavat palvelut. Kuntien ja kaupunkien kanssa yhteistyössä hankkeen aikana luotujen pysyvien ja onnistuneiden käytänteiden myötä turvataan hanketyöntekijälle myös työpaikka.

Hankkeen keskeisimmät toimenpiteet ovat: Kerhotoiminta lapsille, monitaiteinen
nuorisokulttuurinen harrastustoiminta nuorille, monipuolinen harrastus- ja virkistystoiminta ikääntyneille ihmisille, osallistavat ja virikkeelliset kohtauspaikat perheille, työseminaarit osatoimintoja toteuttaville yhdistysten työntekijöille ja vastuutoimijoille, koulutukset osatoimijoille, verkottuminen, työllistäminen, tiedotus-ja markkinointi, dokumentointi ja arvioinnit.

Kohderyhmänä ovat osatoimintoja toteuttavat yhdistykset ja niiden hankevetäjät (hankevastaava,
ohjaaja tai muu vastaava), vastuutoimijat (johtokuntien jäsenet) ja työllistetyt (kansallisin tuin, kesätyötuin). Välillisinä kohderyhminä ovat ikääntyneet, lapset, nuoret ja perheet.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeen toimenpiteistä tiedotetaan valtakunnallisesti ja alueellisesti hallinnoijan toimesta ja paikallisesti että alueellisesti osatoimijoiden toimesta koko hankkeen ajan. Hanketta markkinoidaan yhteisellä nimikkeellä ja näkymisellä esitteissä ja kotisivuilla. Hankkeella on oma logo ja yhteiset esite- ja julistepohjat, yhteiset lomakkeet; kirjepohjat, kirjekuoret jne. sekä huolehditaan siitä, että kylien, alueiden ja seutukuntien tiedotuksessa tulee esiin Hyvän elämän
palveluita kolmannelta sektorilta 2008-2010 -hankkeen toiminnot ja saavutukset. Kaikessa tiedotuksessa ja markkinoinnissa käytetään EU-ohjelmille tarkoitettuja graafisia ohjeistuksia.

Hankkeella on omat kotisivut, jotka pidetään ajan tasalla ja niistä osatoimijat voivat seurata omien hankkeidensa etenemistä. Osatoimijoiden toimintoja varten laaditaan yhteinen esite, julistepohja hyödynnettäväksi netistä. Hankkeen hallinnoinnin ja osatoimijoiden yhteydenpitoa, tiedotusta ja raportointeja hoidetaan sekä sähköpostitse ja puhelimitse että konsultointikäynnein.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvän elämän palveluita kolmannelta sektorilta 2008-2010 -hankkeessa saavutettuja tuloksia, toimintamalleja ja hyviä käytänteitä levitetään yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kautta sekä koulutuksen avulla kolmannen sektorin toimijoille osin hankkeen aikana ja välittömästi hankkeen päättymisen jälkeen järjestettävissä alueellisissa ja valtakunnallisissa tapahtumissa ja työntekijäpäivillä. Hankkeen raportti tulee toimimaan hyvänä koulutusmateriaalina kolmannen sektorin uusien toimintamuotojen ideoinnissa, suunnittelussa ja käyttöönotossa. Toimii myös hyvänä esimerkkinä uusia hankkeita rakennettaessa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 729 894

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 726 325

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 884 950

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 881 381

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Kolmas sektori hyvinvointipalveluiden tarjoajana

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen osatoimijoina toimivat yhdistykset ideoivat, suunnittelivat ja toteuttivat hyvinvointipalveluja lapsille, nuorille, ikääntyneille ja perheille omavalintaisesti keskittyen joko yhteen tai kaikkiin ikäryhmiin. Osatoimijat järjestivät lapsille sisältörikasta kerhotoimintaa, nuorille järjestettiin monitaiteista nuorisokulttuurista harrastus- ja leiritoimintaa, ikääntyneille tuotteistettiin monipuolista harrastus- ja viriketoimintaa, joiden avulla tuetaan heidän elinvoimaisuutensa säilymistä asuvat he kotona tai laitoksessa sekä perheille järjestettiin virkistystoimintaa kerho- ja viriketoimintaan osallistuvien syys- ja kevätkauden päättötilaisuuksissa, jotka antoivat sisältöä kotipaikkakunnan elämään ja rakensivat yhteisyyttä ihmisten välille ja yhteisöjen sisään hyvän elämän eväiksi.

Hankkeen hallinnoija, Lapin Nuorison Liitto ry hanketyöntekijöineen, tarjosi osatoimijana toimiville yhdistyksille tietotaitoa hyvinvointipalveluiden tuottamiseen, tukea osatoimijoille palveluiden ideoinnissa, suunnittelussa ja toteutuksessa, laadukkaita hyvinvointipalveluja valituille kohderyhmille ja työtä nuoriso- ja kulttuurialan ammattiosaajille. Käytännön tukikeinot olivat tietotaidon lisääminen, henkinen tuki, rohkaisu, neuvonta, ohjaus ja asiantuntijuus erilaisissa valinta- ja ongelmatilanteissa sekä resurssin turvaaminen toiminnan liikkeelle panevana voimavarana. Saatujen palautteiden mukaan tässä myös onnistuttiin. Erityisen tärkeää oli kohdata toimijoita paikanpäällä ja tätä näkemystä tukivat myös osatoimijoina toimivien yhdistysten antamat palautteet sekä kohdata myös niiden kotipaikkakuntien vastuullisia, joilta saatiin myös myönteistä palautetta saavutetuista tuloksista. Hankkeessa järjestettiin osatoimijakohtaiset tapaamiset ohjaus- ja konsultointilaisuuksin, yhteisin työseminaarein ja Kolmas lähde koordinointihankkeen koulutusten yhteydessä.

Hyvän elämän palveluita osatoimijat kehittivät toimintojaan keskeisesti yhteistyössä kuntien ja kaupunkien kanssa tavoitteellisiksi hyvinvointipalveluiksi, joista osa jää elämään yhdistyksen perustoimintana, osa yhteistyössä kotikunnan kanssa toteutettuna ja osa kotikunnan ostopalveluna toteutettuna. Jokainen osatoimija on tuotteistanut toimintojaan toimintamalleiksi, joita tulevaisuudessa hyödynnetään niin omassa toiminnassa kuin laajemminkin kolmannen sektorin toiminnoissa. Hankkeen muut toiminnot ovat tukeneet ydintavoitteiden saavuttamista hankkeessa, kun lähtökohtana ovat olleet paikalliset tarpeet ja yhdistysten luonnollisena yhteistyökumppanina ovat toimineet osatoimijoiden kotipaikkakunnat, mutta myös laaja kotipaikkakunnan muu verkosto.

Kaikki hankkeen toiminnot ovat synnyttäneet laajasti ihmisten kohtaamista, joka on tärkeä hyvinvointitekijä lisäämällä ihmisten viihtyvyyttä ja kasvattamalla sosiaalista pääomaa hyvän elämän eväiksi, joka on henkisen ja myös taloudellisen hyvinvoinnin tärkeä perusta.

Hyvinvointipalveluiden tuotteistaminen on luonut työpaikkoja kylille ja kaupunginosiin ja edistänyt näin nuoriso- ja kulttuurialan koulutuksen saaneiden henkilöiden työllistymistä. Talkootyöllä on ollut myös merkittävä rooli toimintojen toteutuksessa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kolmannensektorin toimijoita tarvitaan tuotteistamaan hyvinvointipalveluita kyliin ja kaupunkeihin. Tähän tarvitaan laajaa verkottumista ja yhteistyötä, jota on osoitettu monin tavoin Hyvän elämän alveluita kolmanneltasektorilta 2008-2011 hankkeessa. Edellytyksenä on se, että kolmannensektorin toimijoita tuetaan riittävästi niin henkisesti kuin taloudellisesti. Tässä on laaja-alainen kehittämisenpaikka, sillä kuntasektori ei pysty nykyisessä taloudellisessa tilanteessa itse tuottamaan kaikkia hyvinvointipalveluja, joita ihmiset tarvitsevat ja haluavat. Yritysten ohella kolmas sektori on luonteva hyvän elämän palveluiden tuottaja niillä sektoreilla, joilla sillä on osaamista laadukkaaseen palvelutuotantoon. Hankkeen osatoimijoilla on halua ja kykyä tuotteistaa kulttuurisia hyvinvointipalveluita kohderyhmille, jotka täydentävät paikallisten ja alueellisten hyvinvointipalvelujen tarjontaa heidän kotipaikkakunnillaan. Kaikilta osin ei tässä hankkeessa tavoitteet palvelujen tuottamisen osalta täyttyneet, mutta hanke mahdollisti myös kokeilut ja järjestetyt toiminnot palvelivat yhdistyksen toimintaympäristöä ja sen asukkaita, siksi ei voi sanoa, että yksikään osatoimija olisi epäonnistunut osatoimintansa toteutuksessa. Tulevaisuudessa kolmannensektorin toimijoiden sekä kuntien ja kaupunkien yhteistyö on avainasemassa tarpeiden kartoituksessa, toteutuksessa ja toiminnan vakiinnuttamisessa. Lisäksi tulevaisuudessa on tärkeää se, että hyvinvointipalveluja tarjoavat yhdistykset omaavat kykyä pitkäjänteiseen ja laadukkaaseen tekemiseen. Hyvinvointiapalvelujen tarjoaminen edellyttää myös yhdistysten palkkaamilta työntekijöiltä riittävää ammattitaitoa. Tämä resurssi tulisi turvata kolmannensektorin hyvinvointipalvelujen tuotteistamisessa tulevaisuudessa.