Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10146

Projektin nimi: TUOTEKEHITYSSTUDIO -Teollisen muotoilun ja materiaalitekniikan monialainen tuotekehitysympäristö

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2008 ja päättyy 30.6.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2189312-7

Osoite: Tarkk'ampujankuja 1, PL 181

Puhelinnumero: 0153 556 1

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.mamk.fi

Projektin kotisivun osoite: www.mamk.fi/ulkoiset/hanke/materiaalit_ja_ymparisto/index.cfm?action=1&Hanke_ID=126

Vastuuhenkilön nimi: Matti Kilpiäinen

Asema: Koulutusjohtaja

Sähköposti: matti.kilpiainen(at)mamk.fi

Puhelinnumero: 0153 556 401, 0400 753 165

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Savonlinnan, Mikkelin, Pieksämäen

Kunnat: Pieksämäki, Kerimäki, Ristiina, Hirvensalmi, Pertunmaa, Mikkeli, Puumala, Joroinen, Rantasalmi, Sulkava, Enonkoski, Mäntyharju, Savonlinna, Kangasniemi, Punkaharju, Juva, Heinävesi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaiset kohderyhmät ovat Etelä-Savon alueen tuotantoyritykset ja yritysten henkilöstö sekä materiaalitekniikan ja teollisen muotoilun koulutus Mikkelin ammattikorkeakoulussa (opiskelijat, opettajat, henkilöstö). Projektin kohderyhmiä ovat myös yritys- ja tuotekehitystoiminnan nk välittäjäorganisaatiot (teknologiayhtiöt, yrityspalvelut, kuntayhtymät), joiden osaamista kehitetään osaksi tuotekehitysstudion kokonaisuutta.

Projektin tavoitteena on kehittää tuotekehitysympäristö, joka mahdollistaa em kohderyhmien edustajien luontevan vuorovaikutuksen ja monialaisen yhteistyön.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti projektin tulokset heijastuu laajasti alueen yritystoimintaan sekä yritystoiminnan kehittämiseen.

Projektin tuloksena syntyvä tuotekehitysstudion toimintamalli on oleellinen osan maakunnallista innovaatioympäristöä.

Projektissa luodaan muotoilun sekä tuotekehitys- ja innovaatiotoiminnan yhteistoimintaverkostoa Mikkelin amk:n, Savonia amk:n sekä Pohjois-Karjalan amk:n muotoilu- ja tuotekehitystoimijoiden välille.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 36, joista naisia 12

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 4, joista naisten työpaikkoja 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TUOTEKEHITYSSTUDIO -Teollisen muotoilun ja materiaalitekniikan monialainen tuotekehitysympäristö

Innovaatiot syntyvät osaamisia yhdistämällä, rajapinnoissa ja murroskohdissa. Innovaatioprosessit ovat useiden toimijoiden kuten yritysten, tutkimus ja -koulutuslaitosten sekä välittäjä- ja kehittäjäpalveluorganisaatioiden yhteisiä rinnakkaisia kokonaisuuksia. Sosiaalisen pääoman eli inhimillisen vuorovaikutuksen ja verkostojen merkityksen kasvu liiketoiminnalle korostaa kulttuurin roolia innovaatiotoiminnassa. Esimerkiksi tuotteiden käytettävyyttä ja hyväksyttävyyttä voidaan kehittää muotoilun menetelmillä. Monimutkaistuvan maailman ja yritystoiminnan keskeisiä haasteita ovat tuotekehitykseen liittyvien avointen ongelmien ja mahdollisuuksien kuvaaminen, määrittely ja ratkaisujen kehittäminen.

Projektin tavoitteena on kehittää alueellista innovaatioympäristöä lisäämällä innovaatiotoimintaa ja tehostamalla yritysten innovaatioprosesseja sekä kehittämällä markkinaehtoisia yrityspalveluita teollisen muotoilun ja materiaalitekniikan alueilla. Projektissa lisätään yritysten ja oppilaitosten t&k -toimintaa ja yhteistyötä sekä kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyistä ja vetovoimaista teollisen muotoilun ja materiaalitekniikan innovaatioympäristöä. Etelä-Savon yritysten tuotekehityshaasteisiin vastataan kokonaisvaltaisten käyttäjäkokemusten kehittämisellä, jossa teknologia ja teollinen muotoilu nivoutuu tiiviisti yhteen. Perinteisten esteettisen laadun, toteutettavuuden ja käytettävyyden kehittämisen lisäksi teollinen muotoilu pyrkii ymmärtämään ja luomaan kokonaisvaltaista käyttäjäkokemusta. Käyttäjäkokemus voidaan määritellä tuotteen ja/tai palvellun käyttäjille tarjoamaksi kokonaisvaltaisiksi ominaisuuksiksi ja hyödyiksi.

Tuotekehitysstudio -projektiin osallistuu eteläsavolaisia tuotanto- ja teknologiayritysten, tutkimus ja -koulutuslaitosten sekä välittäjä- ja kehittäjäpalveluorganisaatioiden edustajia.

Tuotekehitysstudio -projektia toteutetaan vuosien 2008 - 2010 aikana ja sen tuloksena syntyy menetelmiä ja osaamista yritysten monialaiseen tuotekehitystoimintaan.

Projektin tuloksena syntyy teollisen muotoilun ja materiaalitekniikan A)tuotekehitysprosessin malli, B)kehittämismoduuleja sekä C)monialaisen tuotekehitysympäristön malli:
A) Teollisen muotoilun ja materiaalitekniikan osaamisen perustuvan strateginen tuotekehitysprosessin malli, jota hyödynnetään osallistuvien yritysten tuotekehitystoiminnassa sekä muotoilun ja materiaalitekniikan koulutuksessa.
B) Tuotekehitysympäristössä laaditaan yhteistyössä yritysten kanssa teollisen muotoilun ja materiaalitekniikan vuorovaikutusmenetelmien ja -prosessien kehittämismoduuleja sekä digitaalinen tuotekehityksen toimintaympäristö (sis mm menetelmäpankki)
C) Materiaalitekniikan ja teollisen muotoilun osaamiseen perustuva tuotekehitysympäristö, joka koostuu koulutus- ja yritystahojen henkilö-, laite- ja tilaresursseista sekä digitaalisesta toimintaympäristöstä

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

1. Sisäinen tiedotus
Sisäisen tiedotuksen tavoitteena on informaation ajantasainen leviäminen hankkeen toimijoille sekä projektissa järjestettävistä koulutus- ja kehittämistilaisuuksista tiedottaminen ja projektitahojen aktiivinen osallistuminen tilaisuuksiin.

Vastuuhenkilö
Sisäisestä tiedotuksesta vastaa projektiryhmä (projektipäällikkö, projektisihteeri ja projektiasiantuntijat)

Keinot
- henkilökohtaiset neuvottelut (pilottien ja sidosryhmien kanssa)
- MAMK:n sisäinen verkko
- säännölliset palaverit (ohjausryhmä ja projektiryhmä)
- toimintasuunnitelmat ja -kertomukset sekä vuosiraportit
- tiedotteet (piloteille)

2. Ulkoinen tiedotus
Ulkoisen tiedotuksen tavoitteena on edistää uusien osallistuja- ja yhteistyötahojen löytymistä ja verkostoitumista sekä aktivoida ulkopuolisten toimijoiden osallistumista, tiedottaa hankkeen etenemisestä ja tuloksista sekä edistää syntyvien uusien käytäntöjen leviämistä ja käyttöönottoa

Vastuuhenkilö
Ulkoisesta tiedotuksesta vastaavat projektiryhmä yhteistyössä ohjausryhmän kanssa.

Keinot
Ulkoisen tiedotuksen keskeisinä keinoina ovat:
- hankkeen esitteet ja muu pr-materiaali (koulutusten omat esitteet, vihkot, tms.)
- MAMK:n www-sivut (www.muotoilunmahdollisuudet.fi)
- julkaisut (artikkelit, opinnäytteet, loppuraportti yms.)
- tiedotteet
- tutustumisvierailut
- hanke-esittelyt alueellisissa ja kansallisissa seminaareissa
- omat hankeseminaarit
- lehti-ilmoitukset
- julisteet, esitteet yms painotuotteet

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projekti järjestää Muotoilun ja materiaalien mahdollisuudet -seminaarin syksyisin 2008, 2009 ja 2010. Seminaarien teemoina on laajasti ajankohtaisia muotoilun ja materiaalitekniikan aiheita sekä projektin osallistujatahojen kannalta ajankohtaisia aiheita. Seminaarin yhteydessä järjestetään myös teollisen muotoilun ja materiaalitekniikan ajankohtaisia esimerkkejä esittelevä näyttely.

Laajempaan tiedon ja hyvien käytänteiden levittämiseen hyödynnetään myös www.muotoilunmahdollisuudet.fi -sivustoa, jonne kootaan mm seminaarien luentoaineistoa sekä muiden koulutustilaisuuksien aineistoa.

Projektin yritys- ja pilottikohtaisia hyviä käytänteitä ja tuloksia laajemminkin esitellään projektin sisäisissä, kolme kertaa vuodessa järjestettävissä koulutus- ja verkostokokoontumisissa.

Projektin yritys- ja pilottikohtaisia hyviä käytänteitä ja tuloksia esitellään myös osana kehittämistoimintaa tehtävissä opinnäytetöissä ja niiden raporteissa.

Projektin hyviä käytänteitä esitellään 2011 keväällä järjestettävässä seminaarissa ja näyttelyssä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 336 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 320 051

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 387 500

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 354 047

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

LÄHTÖKOHTA
Materiaalitekniikan tutkimus- ja kehittämistyö on yksi Etelä-Savon maakunnan aluestrategian kärkiosaamisalueista. Mamk:ssa materiaalitekniikan ja teollisen muotoilun yhteistyön tavoitteena on rakentaa tuotekehityksen, muotoilun ja materiaalitekniikan osaamiseen perustuva innovaatioympäristö, joka pystyy vastaamaan eteläsavolaisen koulutus- ja yritystoiminnan yhteistyön haasteisiin. Toimivien ratkaisujen löytäminen on tarpeellista sekä yritysten tuotekehitystoiminnan että koulutuksen projektitoiminnan kannalta. Yrityksissä tuotekehityksen tavoitteena on tuottaa nopeasti ja taloudellisesti uusia, asiakkaiden tarpeet täyttäviä kilpailukykyisiä tuotteita. Tulevaisuuden erityisiä haasteina ovat nopeutuvat tuotesyklit sekä muuttuvat asiakastarpeet ja markkinatilanteet. Koulutuksen kannalta keskeisiä haasteita on uudenlaisten työelämälähtöisien ja -läheisten opetussuunnitelmien sekä oppimisympäristöjen kehittäminen.

OSALLISTUJAT
Tuotekehitysstudio -projektia toteutettiin 2088 - 2011 väisenä aikana. Projektiin osallistui Mikkelin ammattikorkekoulun materiaalitekniikan ja muotoilun opettajia ja opiskelijoita, kolmentoista yrityksen henkilöstöä sekä Mikkelin kaupungin ja Miktech Oy:n henkilöstöä.

Projektiin osallistuneista yrityksistä noin puolet oli tiedossa projektin suunnittelu- ja aloitusvaiheessa, loput yrityksistä valikoitui projektin aikana. Kolmasosa yrityksistä on ollut mukana projektissa koko sen toiminta-ajan ja yhteistyö Mamk:n muotoilun ja materiaalitekniikan koulutuksen kanssa jatkuu edelleen.

Yritysten lisäksi projektin kehittämistoimintaan ovat osallistuneet Mikkelin kaupunki ja Miktech Oy.

TOTEUTUS
Projetin toteutus jakautui kahteeneri kokonaisuuteen, joiden sisällä tuotekehitystoimintaan liittyvää osaamista kehitettiin toisaalta koulutuksen näkökulmasta sekä toisaalta yritysten, käyttäjien ja asiakkaiden näkökulmasta.

Yrityspilotoinnit
Projektissa toteutettiin 13 yrityspilottia, joissa kehitettiin materiaalitekniikan ja muotoilun koulutuksen sekä alueen yritysten välistä tuotekehitysyhteistoimintaa. Pilottien kehittämiaiheita olivat mm tuotemuotoilu, materiaalivalinnat, käyttäjälähtöisyys, didgitaaliset tuotekehitysmentelmät, palvelumuotoilu, rakennesuunnittelu, monialainen tuotekehitys. Yritysyhteistyön osalta projektin merkittävin vaikutus kohdistuu laajemman ymmärryksen kehittymiaseen koulutuksen ja yritystoiminnan yhteistyön mahdollisuuksista ja vaikutuksista.

Innovaatiotoiminta
Projektissa kehitettiin erilaisia innovaatiotoiminnan menetelmiä, erityisesti opiskelijanäkökulmasta. Kaupunkisuunnitteluun liittyen järjestettiin keväällä 2009 kaupunkisuunnittelun kesäkoulu, johon osallistui 15 eri alojen amk-opiskelijaa Mamk:sta. Kesäkoulu toteutettiin yhteistyössä Mikkelin kaupungin kaupunkisuunnitteluyksikön kanssa. Materiaalilähtöiseen innovaatiotoimintaan liittyen toteutettiin yhteistyössä Miktech Oy:n kanssa Growing materials -näyttely sekä siihen liittyvä opiskelijoille suunnattu suunnittelukilpailu. Pohjois-Karjalan amk:n ja Savonia amk:n kanssa tehty yhteistyö keskittyi erityisesti opiskelijainnovaatiotoiminnan kehittämiseen. Mikkelin amk:n henkilöstöä osallistui P-K amk:n järjestämälle innoviikolle ja vastaavasti P-K amk:n henkilöstöä osallistui Mamk:n järjestämään Ideapajaan. Savonia amk:n kanssa projektissa kehitettiin menetelmiä ulkopuolisten keksintöjen edelleenjalostamiseksi monialaisten opiskelijatiimien avulla.

TUOTEKEHITYKSEN YHTEISTYÖPROJEKTIT
Projektin tuloksena on kehitetty toimintamalli materiaalitekniikan ja muotoilun koulutuksen sekä yritysten välisen tuotekehitysprosessin toteuttamiseksi. Koulutuksen näkökulmasta toimintamalli koostuu kolmesta 5 op.n opintojaksosta, jotka yhdessä muodostavat 15 op:n tuotekehityksen opintokokonaisuuden. Opintojaksot toteutetaan osana muotoilun ja materiaalitekniikan 2. ja 3. vuoden opintoja. Toimintamalli sisältää tuotekehitysprosessin eri vaiheisiin soveltuvia moduleja (ongelman kartoitus, ideointi, konseptointi, arviointi, määrittely, prototypointi, testaus) joiden avulla prosessi on sujuva ja ymmärrettävä sekä koulutuksen että yritystoiminnan näkökulmasta.

OPISKELIJAINNOVAATIOTOIMINTA
Opiskelijainnovaatiotoimintaan liittyen on kehitetty toimintamalli monialaisten opintokokonaisuuksien toteuttamiseksi. Projektissa pilotoitujen opintokokonaisuuksien aiheina olivat kaupunkisuunnittelu (kesäkoulu) sekä ikäasuminen (ideapaja).

DIGITAALINEN TUOTEKEHITYS
Osana Miktech Oy:n järjestämää yrittäjille suunnattua tuotekehityskoulutusta suuniteltiin ja toteutettiin erityisesti digitaalisia tuotekehitysmenetelmiä selventävä koulutuskokonaisuus "Henkari", jossa käydään läpi tiivistetysti tuotekehitysprosessin eri vaiheet (ideointi, konseptointi, prototypointi ja testais) ja erityisesti digitaaliset apuvälineet (ohjelmistot, laitteet) vaiheiden toteutuksessa.