Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10149

Projektin nimi: Mahis työhön -projekti

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2008 ja päättyy 28.2.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0116565-9

Osoite: Mannilantie27-29

Puhelinnumero: 09-292011

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.ijkk.fi

Projektin kotisivun osoite: www.ijkk.fi/mahis

Vastuuhenkilön nimi: Tiina Meriläinen

Asema: Rehtori

Sähköposti: tiina.merilainen(at)ijkk.fi

Puhelinnumero: 09-29201204, 040 7282547

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Itä-Uusimaa, Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Porvoon

Kunnat: Vantaa, Kerava, Tuusula, Järvenpää, Mäntsälä, Nurmijärvi, Porvoo

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin kohderyhmänä ovat Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen sekä Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän ja Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän ammatillisten oppilaitosten opettajat sekä Uudenmaan ja muun Suomen yritykset. Välillisenä kohderyhmänä ovat koulutuskeskuksen erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat.
Projektin toiminta kohdistuu kaikkiin oppilaitoksen opiskelijoihin kehitettävien ja käyttöön otettavien menetelmien ja mallien kautta.

Asiantuntijapalveluita kuten koulutus- ja konsultaatiopalveluita kokeillaan oppilaitoskohtaisina ja eri oppilaitosten henkilöstön yhteisinä koulutuksina/konsultaatiotilaisuuksina.
Projektin aikana tehdään yhteistyötä muiden työllistymistä tukevien tahojen ja hankkeiden kanssa. Projekti voi toteuttaa myös koulutusta ja konsultointia muille tahoille kuten esim. nuorten työpajoille. Järvenpään kaupungin kanssa projektilla on kumppanuussopimus erityistä tukea tarvistevien nuorten työllistymisen ja uraohjauksen kehittämiseksi.
Yrityksille järjestetään koulutusta erityisryhmien työllistämiseen liittyvissä asioissa sekä erilaista henkilöstökoulutusta ja konsultointia yritysten tarpeiden mukaisesti. Yritysten kanssa tehdään tiivistä rekrytointi ja kehittämisyhteistyötä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistymisen edistämiseksi.
LIITE 1 projektisuunnitelma s. 5.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti projektin toiminta kohdistuu Järvenpään kaupungin nuorten työpajojen henkilöstöön ja asiakkaisiin sekä lisäksi projektin toiminnasta hyötyvät kaikki alueen muut ammatilliset oppilaitokset, työllisyydenhoidon toimijat, kolmannen sektorin toimijat sekä eri viranomaistahot. Toiminta kohdistuu myös koulutuskeskuksen oppilashuollon henkilöstöön sekä opiskelijoiden kotipaikkakuntien viranomais- ja lähiverkostoon. Alueellista ja seudullista yhteistyötä ja verkostoitumista kehitetään sekä laajennetaan yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa jo olemassa olevia sidosryhmiä hyödyntäen. Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen tutkintotavoitteisessa opiskelussa olevista opiskelijoista aloittaa projektissa kaksi n.10 henkilön pilottiryhmää. Nämä opiskelijat osallistuvat projektin yksilölliseen ja ryhmämuotoiseen valmennukseen koko opintojensa ajan. Projektin lopussa, hyvien käytäntöjen vakiinnuttamisvaiheessa, myös muita koulutuskeskuksen opiskelijoita voi osallistua projektin yksilölliseen ja ryhmämuotoiseen valmennukseen. Projektin toiminta kohdistuu kaikkiin oppilaitoksen opiskelijoihin kehitettävien ja käyttöön otettavien menetelmien ja mallien kautta. Toiminta kohdistuu välillisesti myös Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän oppilaitosten uraohjauskonsultaatioihin osallistuviin opiskelijoihin sekä Järvenpään kaupungin erityistä tukea tarvitsevien nuorten uraohjauskonsultaatioihin osallistuviin nuoriin.
LIITE 1 projektisuunnitelma s.5.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 182, joista naisia 121

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus on Invalidiliitto ry:n omistama valtakunnallinen ammatillinen erityisoppilaitos. Koulutuskeskuksen erityisenä koulutustehtävänä on ammatillisen erityisopetuksen sekä valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen järjestäminen. Koulutuskeskuksen opetus- ja opiskelijahuoltopalvelut ovat tarkoitettu erityistä tukea oppimisessaan ja kuntoutumisessaan tarvitseville henkilöille, joille yleisten oppilaitosten opetus- ja kuntoutuspalvelut eivät ole riittäviä. Koulutuskeskus huolehtii lisäksi opetukseen liittyvien kehittämis-, ohjaus- ja tukipalvelujen järjestämisestä.
Mahis työhön- projekti on saanut alkunsa tarpeesta kehittää koulutuksen työllistymisen tukimalleja erityisopetusta ja ohjausta hyödyntäen niin, että myös erityistä tukea tarvitsevat henkilöt voivat työllistyä ja olla osaltaan turvaamassa työvoiman riittävää saatavuutta.
Mahis työhön- projektin tavoitteena on erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksien lisääminen kehittämällä opiskelijoiden henkilökohtaisen uraohjauksen malleja ja käytäntöjä, kehittämällä yritysyhteistyötä sekä tehostamalla verkostoitumista ja alueellista sekä seudullista yhteistyötä. Projektin varsinaisena kohderyhmänä ovat Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen ja Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän oppilaitosten opettajat, Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän oppilaitosten opettajat sekä Uudenmaan ja muun Suomen yritykset. Välillisenä kohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat. Varsinaisen kohderyhmän lisäksi projektin toiminnasta hyötyvät alueen muut ammatilliset oppilaitokset, työllisyydenhoidon toimijat ja eri viranomaistahot. Projektin toimenpiteitä ovat opettajille, työnantajille ja muille alueen toimijoille suunnattu koulutus ja konsultointi,alueellisen ja seudullisen verkostoitumisen ja yhteistyön edistäminen koskien nivelvaiheyhteistyötä ja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistymistä, opiskelijoille suunnattu yksilövalmennus ja uraohjaus sekä tehostettu yrityskoordinointi ja yritysyhteistyö, Projektin tuotoksia tulevat olemaan yhteneväiset toimintamallit ja käytännöt erityisopiskelijoiden moniammatillisen uraohjaukseen sekä työelämäyhteistyöhön, uraohjausmateriaali sekä Kehittämis- ja palvelukeskuksen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut työllistymisestä ja uraohjauksesta alueen muille toimijoille, oppilaitoksille, opiskelijoille ja yrityksille.
Projektissa toimii kokopäiväisesti projektipäällikkö, työllisyyskoordinaattori sekä kaksi yksilövalmentajaa. Lisäksi projektissa toimii useita muita projektityöntekijöitä mm. pilottiryhmien puitteissa. Projektissa toimii kolme alueen eri organisaation edustajista ja koulutuskeskuksen henkilöstöstä koottua kehittämistyöhön osallistuvaa työryhmää.
Projekti levittää kehitettyjä malleja ja käytäntöjä alueen oppilaitosten ja toimijoiden käytettäväksi sekä laajemmin eri toimijoille, viranomaistahoille ja muille projekteille.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Tarkennettu tiedotussuunnitelma esitellään ohjausryhmän kokouksessa.
Tulosten levittämistä ja tiedotusta varten projektista laaditaan esite ja omat www-sivut
Lisäksi projektihenkilöstö käy esittelemässä projektin toimintaa eri toimijoille kuten viranomaistahoille, oppilaitoksille ja muille projekteille. Projektista tiedotetaan ja tuloksia levitetään myös erilaisissa seminaareissa.Projektista tiedotetaan eri tahoille lähettämällä esitteitä ja kutsumalla eri tahoja tutustumaan projektin toimintaan. Projekti lähettää tiedotteita myös paikallisiin tiedotusvälineisiin.Koulutuskeskuksen opettajille ja muulle henkilöstölle tiedotetaan projektin etenemisestä säännöllisesti. Henkilöstöä on myös mukana projektin kehittämistyössä.
Alueellinen verkostoryhmä on yksi foorumi jonka kautta tiedottamista hoidetaan ja projektin tuloksia tullaan levittämään samoin kuin työryhmät sekä henkilökohtaiset yhteydenotot sidosryhmiin ja yrityksiin. Projektin tulosten levittämiseksi ja käytänteiden juurruttamiseksi koulutuskeskuksessa laaditaan projektiryhmässä tarkennettu suunnitelma projektin aloitettua toimintansa. Projektipäällikön lisäksi projektin tulosten levittämiseen osallistuvat työllisyyskoordinaattori, yksilövalmentajat, ohjausryhmän jäsenet, koulutuskeskuksen johto, työryhmien jäsenet sekä kehittämis- ja palvelukeskuksen edustajat. LIITE 4.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Kevät 2010-kevät 2011 projektin loppuvaihe: net-sivut, esitteet, suorat yhteydenotot yrityksiin, yhteistyötahoihin, sidosryhmiin jne, työryhmät, koulutuskeskuksen tilaisuudet, loppuseminaari, kirjallisten raporttien ja tuotteiden levitys, verkostoituminen eri tilaisuuksissa, näkyvyys alueellisissa lehdissä
Kevät 2008-syksy2009 projektin aloitus: Tiedotussuunnitelma ohjausryhmässä. Net-sivut, esitteet, suorat yhteydenotot yrityksiin, yhteistyötahoihin, sidosryhmiin jne., sähköpostimarkkinointi yrityksiin, tiedotusvälineet, työryhmät, oman talon tilaisuudet, väliseminaari, koulutusmarkkinointi oppilaitoksille ja muille toimijoille
2009 alkaen toimintamallien ja hyvien käytänteiden markkinointi ja levitys: tiedotusvälineet,kirjallisten raporttien levityys, seminaaritja messut,kamppanjat, jalkautuminen yrityksiin, suorat yhteydet, kirjeet ja sähköposti, työryhmät.
Projektin tulosten levittämiseksi ja käytänteiden juurruttamiseksi koulutuskeskuksessa laaditaan projektiryhmässä tarkennettu suunnitelma projektin aloitettua toimintansa.
Alustava suunnitelma hankkeen tulosten levittämisestä liitteenä.
LIITE 4 SUUNNITELMA HANKKEEN TULOSTEN LEVITTÄMISEKSI.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 500 364

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 499 846

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 627 522

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 601 387

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektin keskeiset toimenpiteet ja tulokset on tiivistettävissä tavoitealueittain:
14.1. Opiskelijan henkilökohtainen ohjaus ja työelämään siirtymisen valmennus
Projektin pilottiryhmien opiskelijoiden (29) urasuunnittelu aloitettiin syyskuussa 2008. Keskeiset opiskelijoille tehdyt toimenpiteet olivat yksilövalmennus, IMBA/Melba -työkyvyn ja työn vaativuuden arviointi, työnhaunvalmennus, jatkosuunnitelmatyöskentely osana HOJKS-prosessia sekä työllistymisen tukeminen. Kokonaisuutena kyse oli moniammatillisesta uraohjauksen prosessista. Toimenpiteet olivat onnistuneita ja tulokset erinomaiset. Projektin loppuseminaariin 23.11.2010 mennessä pilottiryhmien opiskelijoista 24 oli valmistunut. Heistä 12 oli töissä, kaksi työkokeilussa/-harjoittelussa ja kaksi oli eläkkeellä ja mukana työtoiminnassa. Valmistuneista 67 % sijoittui näin ollen opintojen päättyessä tuettuun työhön, muuhun työllistymistä edistävään toimenpiteeseen tai suoraan avoimille työmarkkinoille, kun projektiin tavoite oli 70 %. Projektin tavoitteet saavutettiin näin erinomaisesti opiskelijan henkilökohtaisen ohjauksen ja työelämään siirtymisen valmennuksen -tavoitteen osalta.
14.2. Yritysyhteistyö ja yrityskoordinointi
Projektin yritysyhteistyön ja yrityskoordinoinnin tavoitteena oli löytää uusia työnantajayhteistyötahoja sekä kehittää ja monipuolistaa koulutuskeskuksen jo olemassa olevaa työnantajayhteistyötä.
Projekti teki paljon yhteistyötä työnantajien kanssa. Projektin aikana uusia yhteistyöyrityksiä hankittiin 51 kpl. Suurin osa näistä oli projektin pilottiryhmien opiskelijoiden työssäoppimis- tai työpaikkoja. Projektin yksilövalmentajat ja opiskelijoiden opettajat työskentelivät yhdessä opiskelijan kanssa hänen yksilöllisen työllistymisratkaisun löytymisessä. Yksilövalmentajat ja opettajat neuvoivat työnantajia työllistymisen tukiin liittyen. Varsinaista koulutusta yhteistyöyritysten kanssa ei toteutettu. Yritysyhteistyön toimenpiteiden tuloksena koulutuskeskuksen yritysyhteydet lisääntyivät ja yhteistyö laajeni. Yhteistyö paikallisen yrittäjäjärjestön kanssa avasi koulutuskeskukselle uusia yhteistyön mahdollisuuksia ja toi lisää tunnettuutta. Projektin puitteissa selvitettiin koulutuskeskuksen työelämäyhteistyön käytäntöjä, mutta eri koulutusalat yhdistävään yhteiseen käytäntöön ei päästy.
14.3. Alueellinen verkostoituminen ja yhteistyö
Alueellisen ja seudullisen yhteistyön sekä verkostoitumisen tavoitteena oli saada erityistä tukea
tarvitsevan opiskelijan viranomais- ja asiantuntijaverkosto toimimaan niin, että opiskelijan ohjaus
eri palveluihin ja työllistymistä edistäviin toimintoihin sujuu saumattomasti.
Pilottiryhmän yksilövalmentajat ovat toimineet tiiviissä asiakasyhteistyössä usean alueen toimijan kanssa. Konkreettista asiakasyhteistyötä he ovat tehneet muun muassa viranomaisten, kolmannen sektorin toimijoiden, oppilaitosten, kuntien työllisyysyksiköiden ja työpajojen kanssa. Yksilövalmentajat ovat koonneet opiskelijan palveluverkoston. Projekti on myös koordinoinut alueellista Tuetun työllistymisen verkostoa. Verkostotyö on ollut projektissa tuloksellista. Pilottiryhmän opiskelijat ovat hyvin päässeet työhön ja koulutuskeskuksen verkostoituminen alueellisesti on tuonut uusia yhteistyökumppaneita, lisännyt tietoa kumppaneiden kesken ja edistänyt yhteisten toimintatapojen rakentumista.
Projekti on ollut tuloksellinen myös muiden ajankohtaisten selvitysten valossa. Työterveyslaitoksen tammikuussa 2011 julkaiseman vammaisten työllistymistä koskevan tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että yhteiskunnassa tulisi kiinnittää enemmän huomiota ihmisen jäljellä olevaan työkykyyn ja vähemmän huomiota hänen sairauteensa tai työkyvyttömyyteensä. Mahis työhön -projektin tulokset vahvistavat hyvin tätä tutkimusta.
14.4. Koulutus- ja konsultaatiopalvelut
Projektin tavoitteena oli kehittää ammatillisen erityisopetuksen koulutus- ja konsultaatiopalveluita sekä materiaalia erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistymisen ja uraohjauksen tueksi
hyödyntäen projektin kokeilutoiminnassa saatuja tuloksia. Toimenpiteenä projekti tarjosi yhteistyökumppaneilleen Keudalle, Amistolle ja Järvenpään kaupungin nuorten työpajoille ja työllistämisyksikölle koulutuksia ja konsultaatioita sekä opiskelijapalveluja. Koulutusten ja konsultaatioiden tuloksena yhteistyökumppaneiden erityisopetuksen ja muun henkilöstön osaaminen lisääntyi. Osaamisen lisääntyminen myötä toimintamallit tukevat paremmin erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ja nuorten työllistymistä.
Kokeillut koulutus- ja konsultaatiopalvelut on otettu osaksi koulutuskeskuksen kehittämis- ja palvelukeskustoimintaa. Yhteistyökumppaneiden kanssa on keskusteltu projektin jälkeisestä konsultaatioyhteistyöstä muun muassa yksilövalmennuksen ja IMBA/Melba työkyvyn ja työnvaativuuden kartoituksen suhteen