Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10156

Projektin nimi: Lapsen ja nuoren hyvä arki

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa ei ole henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2008 ja päättyy 31.8.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Laurea-ammattikorkeakoulu

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1046216-1

Osoite: Ratatie 22

Puhelinnumero: 0988687150

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.laurea.fi

Projektin kotisivun osoite: www.lapsenjanuorenhyvaarki.fi

Vastuuhenkilön nimi: Seija Paasovaara

Asema: Koulutusalajohtaja

Sähköposti: seija.paasovaara(at)laurea.fi

Puhelinnumero: 0988687708

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Vantaa, Helsinki, Kerava, Tuusula, Kauniainen, Järvenpää, Hyvinkää, Mäntsälä, Kirkkonummi, Pornainen, Nurmijärvi, Siuntio

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektilla ei ole varsinaista kohderyhmää, vaan sen tavoitteena on ammattikorkeakoulun kehittäminen vastaamaan paremmin työelämän tarpeisiin

3.3 Välilliset kohderyhmät

-Projektiin osallistuvat varhaiskasvatuksen, koulutoimen, lastensuojelun ja ja nuorisotoimen työntekijät ja asiakkaat
- Opiskelijat
- Lapsiperheet projektin alueella

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten työpaikkoja 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektin aikana kehitetään uusi toimintamalli, jossa siirrytään perinteisestä substanssipohjaisesta opetuksesta kehittämispohjaiseen tiimeissä oppimiseen. Tiimeihin kuuluu projektiin osallistuvien koulutusalojen opettajien ja opiskelijoiden lisäksi työorganisaatioiden edustajia. Pilottiprojektissa kehittämistiimit rakennetaan lapsen hyvää arkea tukevien työorganisaatioiden ympärille Keski- ja Pohjois-Uudellamaalla. Alustavasti kehittämistiimeiksi on suunniteltu alle kouluikäisten ja kouluikäisten lasten ja nuorten tiimiä.

Monialalaisten kehittämistiimien työskentelyn keskeinen tavoite on koulutuksen kehittäminen työelämälähtöisemmäksi.Projektin aikana kehitettävän toimintamallin avulla opiskelijat ja opettajat verkostoituvat alueen työorganisaatioiden kanssa, hahmottavat arjesta nousevia haasteita ja pyrkivät etsimään niihin ratkaisuja tiiviissä yhteistyössä työorganisaatioiden kanssa. Kehitettävä työskentelymalli lisää opiskelijoiden taitoja tehdä verkostomaista tiimityötä ja kehittää innovatiivisia tapoja tehdä työtä.

Projektin yhteisten tavoitteiden lisäksi luodaan tiimikohtaiset tavoitteet. Esimerkiksi koulutiimin tavoitteena voi olla koulujen fyysisen ja psyykkisen turvallisuuden lisääminen. Koulutiimissä tapahtuva lasten ja nuorten arjen hyvinvointiin vaikuttavan kehittämistyön toimintaympäristö on koulu. Kehittämistyöhön osallistuu koulujen lisäksi koulu-, nuoriso- ja sosiaalitoimen edustajia hankkeeseen olevistuvista työorganisaatioista. Työorganisaatioiden edustajien lisäksi kehittämistiimeihin kuuluu eri koulutusaloja ja yliopistoa edustavia opettajia sekä opiskelijoita.

Konkreettisena tapana lähestyä projektin päätavoitetta, kehittää ammattikorkeakoulun työelämävastaavuutta, on kehittää hankkeeseen osallistuvien työorganisaatioiden tueksi työkaluja ja työmenetelmiä. Projektin alkuvaiheessa ammattikorkeakoulun ja yliopiston opiskelijat keräävät mm. haastatteluiden ja havainnointien avulla tietoa arjen haasteista työorganisaatioissa. Haasteet kartoitetaan ja arvioidaan. Seuraavassa vaiheessa opiskelijat tuottavat haasteiden ratkaisemiseen soveltuvia työkaluja ja -menetelmiä. Prosessin aikana tuotetut työkalut ja -menetelmät tuotteistetaan vähintäänkin prototyypeiksi, mutta hyvien innovaatioiden tuotteistamisprosessia jatketaan mm. opinnäytetyöprosesseina.

Projektin pilottivaiheen jälkeen projektin toisella toimintakierroksella kokeiltu toimintamalli pyritään mallintamaan niin, että se on sovellettavissa myös muihin kuin sosiaali-, terveys-, ravitsemis-, ja turvallisuusalan koulutusohjelmiin. Hyvät käytännöt ja projektin aikana tuotetut työkalut ja -menetelmät tehdään näkyviksi kirjoittamalla kansallisia ja kansainvälisiä artikkeleita kehittämistyön tuloksista, tekemällä aiheesta julkaisu Laurea ammattikorkeakoulun julkaisusarjaan, tuottamalla eritasoisia ammattikorkeakoulun ja yliopiston opinnäytetöitä sekä järjestämällä teemaan liittyviä seminaareja. Tämän lisäksi projektia varten tehdään Internet-sivut.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista laaditaan rahoituspäätöksen jälkeen tiedote jaettavaksi kaikkiin mukana oleviin organisaatioihin yhdenmukaisen alkuinformaation varmistamiseksi. Tarkempi hankkeesta tiedottaminen tapahtuu aloitusseminaarissa sekä hankkeelle luotavien internet-sivujen kautta. Osallistujien kanssa sovitaan projektin toimintakäytänteet ja pelisäännöt, tiedottaminen ja vastuut siinä sekä projektin tuottaman tiedon omistus- ja käyttöoikeuksiin liittyvät asiat (tarkennettu kumppanuussopimus).

Hankkeen molemmista toimintakierroksista kirjoitetaan tiimeittäin raportteja/artikkeleita, joissa kuvataan toimintaprosessia ja arvioidaan sen onnistumista. Lisäksi tiimeissä tuotetuista työkaluista ja -menetelmistä raportoidaan ja niiden käytettävyys, innovatiivisuus ja edelleen työstämisen tarpeellisuus tarkastellaan.

Projektin toimintaprosessista kirjoitetaan julkaisu, joka julkaistaan sekä Laurean julkaisusarjassa että sähköisessä muodossa.

Projektiin tuotetut ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt, yliopiston gradut sekä mahdollinen väitöskirja julkaistaan omana kokonaisuutenaan kuvaamaan opiskelijan näkökulmaa projektissa tapahtuneita oppimisprosesseja.

Tässä projektissa kerätty tieto on hyödynnettävissä oppilaitosten työelämävastaavuutta kehittäviin prosesseihin. Prosessin aikana suunnitellut työkalut ja -menetelmät ovat hyödynnettävissä lapsen hyvää arkea tukevissa työorganisaatioissa.

Myös ohjausryhmä toimii yhtenä tiedottamiskanavana.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Sisäinen tiedottaminen:

Tietoa hankkeen aikana kehitettyistä hyvistä ja kehitettävistä toimintakäytännöistä kerätään koko prosessin ajan ja niistä raportoidaan säännöllisesti. Seminaarit projektin elinkaaren aikana ovat tämän lisäksi keskeisiä kanavia levittää hyviä käytäntöjä samoin kuin hankeen internet-sivut.

Ulkoinen tiedottaminen:

Hankkeen aikana julkaistaan projektiin liittyviä raportteja ja artikkeleita.

Hankkeesta ja sen tuloksista ulospäin raportointi keskittyy erityisesti syksylle 2010, jolloin hankeesta tuotetaan mm. aikaisemmin esitellyt julkaisut.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 226 610

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 201 338

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 266 600

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 236 822

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hanke toteutettiin Keski- ja Pohjois-Uudenmaan alueella, ja rahoitus perustui Etelä-Suomen läänin hyväksymänä Euroopan sosiaalirahaston tuella. Hankkeessa aktiivisesti toimivia kuntia olivat Hyvinkää, Järvenpää ja Kerava. Projektin välillisiä kohderyhmiä olivat opettajat, opiskelijat ja alueella toimivat työorganisaatiot, joita oli mukana sosiaali-, terveys-, ravitsemus-, turvallisuus-, liiketalous- ja tietotekniikka-aloilta. Projektiin osallistui suunnitelman mukaisesti varhaiskasvatuksen, koulutoimen, neuvolatyön, lastensuojelun, perhetyön ja nuorisotoimen edustajia. Eri alojen opiskelijat tekivät hankkeeseen kehittämistehtäviä, opinnäytetöitä sekä harjoitteluita. Ne suoritettiin yhteistyössä hankkeen yhteistyökumppaneiden kanssa. Opiskelijat ovat tehneet hankkeeseen yli 2000 opintopistettä.

Lapsen ja nuoren hyvä arki -hankkeen päätavoitteena oli yhdistää koulutus ja työelämä toisiaan palvelevaksi kokonaisuudeksi. Olennaista oli verkostoituminen oppilaitosten ja työelämän organisaatioiden sekä eri koulutusalojen ammattilaisten kanssa. Tällä tavoin koulutuksen ja työelämän yhteistyöllä tuotettiin uusia työkaluja ja -menetelmiä. Koulutusta ja opetussuunnitelmaa kehitettiin työelämälähtöisemmäksi kehittämällä ammattikorkeakoulun työelämävastaavuutta monialaisesti oppilaitosten ja työelämän yhteisten toimintaprosessien avulla kuitenkin siten, että itse toiminnan pääteema oli lasten ja nuorten hyvinvointi. Keskeisiä teemoja olivat terveelliset elämäntavat (ravinto, lepo ja liikunta), vanhemmuuden tukeminen sekä fyysinen ja psyykkinen turvallisuus.

Tavoitteet saavutettiin työelämän, opiskelijoiden ja opettajien yhteisten toimintaprosessien avulla, joissa opiskelijat ja opettajat verkostoituivat alueen työnantajien kanssa ja hahmottivat arjesta nousevia haasteita ja pyrkivät etsimään niihin ratkaisuja tiiviissä yhteistyössä autenttisten työorganisaatioiden kanssa. Projektien yhteisten tavoitteiden lisäksi luotiin tiimikohtaisia tavoitteita, joita toteutettiin eri työorganisaatioissa, kuten päiväkodeissa ja kouluissa.

Hankkeen toiminta fokusoitui vahvasti lasten ja nuorten palveluita tuottaviin organisaatioihin kuten päiväkoteihin, kouluihin ja neuvoloihin. Hankkeen aikana ammattikorkeakoulun opetusta kehitettiin siirtymällä perinteisistä opetusmalleista kohti monialaisia projektiopintoja. Monialaisiin projektiopintoihin osallistuivat usean eri koulutusalan opiskelijat ja opettajat, pääosin kuitenkin sosiaali-, terveys- ja turvallisuusaloilta. Eri alojen osaajat muodostivat työskentelyryhmiä, jotka pyrkivät yhdessä työelämän kanssa ratkaisemaan työelämän organisaatioiden kanssa työelämästä nousseita kehittämiskohteita uusien menetelmien ja työkalujen avulla. Tavoitteena oli, että hankkeen avulla myös alueelliset yhteistyökumppanit tiedostavat koulutuksen mahdollisuudet työelämän pulmien kehittäjänä.

Toimintatapana projektin tavoitteiden saavuttamiseksi käytettiin myös kehittämistiimityöskentelyä, joka oli rakennettu lapsen hyvää arkea tukevien työorganisaatioiden ympärille Keski- ja Pohjois-Uudellamaalla. Kehittämistiimeissä toimivat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijat ja opettajat yhteistyössä koulu-, nuoriso- ja sosiaalitoimenedustajien kanssa. Hankkeen toimijat kokoontuivat kuukausittain kehittämistiimikokouksiin, joiden tehtävänä oli jakaa hyviä, kehitettyjä käytäntöjä, tiedottaa hankkeesta, lisätä ja kehittää yhteistyötä osallistujatahojen välillä sekä tukea ja edistää valittuja kehittämisteemoja.

Hankkeen aikana syntyneet tuote- ja prosessi-innovaatiot ovat olleet niin työelämää kuin opiskelijoita että opettajia innostavia. Opettajat saivat projektissa mahdollisuuden monialaiseen opetukseen ja opiskelijat saivat valmiuksia työelämään. Lapsen ja nuoren hyvä arki -hankkeen aikana kehitettyjä työelämää tukevia kehittämisideoita on tavoitteena kehittää edelleen liiketalouden opettajien ja opiskelijoiden kanssa eteenpäin muun muassa Tekes-rahoituksen avulla. Merkittävimmät konkreettiset hankkeen aikana kehitetyt työvälineet olivat Luontoloikka- ja Konkkaronkka-pelit.

Hankkeen päätavoitteen, koulutuksen kehittämisen työelämälähtöisemmäksi, kannalta tärkeitä tuloksia olivat ennen kaikkea:
-uudet toimintamallit opintojaksosuunnittelussa. Katso esimerkiksi Maire Antikaisen, Kaija Saarisen ja Teija Kortesalmen artikkelit hankkeen julkaisusta
-tiivistyneet suhteet kuntayhteistyössä ->kehittämistiimitoiminnalle pysyvä toimintamalli kuntien yhteistyötapaamisten muodossa. Katso esimerkiksi Raija Tarkiaisen artikkeli hankkeen julkaisussa.
- monialaisen yhteistyön käynnistyminen eri koulutusalojen kesken