Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10160

Projektin nimi: TYÖHYVINVOINTIA JA KUNTOUTUMISTA TYÖSSÄ MIKRO- JA PIENRYITYKSISSÄ

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 28.7.2008 ja päättyy 31.12.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Hengitysliitto Heli ry/Verve, Liperi (Kaprakka toimii 1.1.2009 alkaen nimellä Verve)

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0201472-1

Osoite: Silmutie 11

Puhelinnumero: 0207574400

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.verve.fi

Projektin kotisivun osoite: Varsinaista internet-osoitetta ei projektissa ole.

Vastuuhenkilön nimi: Oili Alatorvinen

Asema: Kuntoutusjohtaja

Sähköposti: oili.alatorvinen(at)verve.fi

Puhelinnumero: 040-5580828

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Pielisen, Karjalan, Keski-Karjalan, Joensuun

Kunnat: Nurmes, Juuka, Kitee, Rääkkylä, Liperi, Valtimo, Kesälahti, Lieksa, Joensuu, Ilomantsi, Outokumpu, Tohmajärvi, Kontiolahti, Polvijärvi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Pohjois-Karjalaiset hoiva-alan mikro-/pienyritysten yrittäjät ja yritysten henkilökunta. Hoivayritys osallistuu kokonaisuudessaan hankkeeseen erilaisissa, interventioiden kannalta mielekkäissä kokoonpanoissa:
- Riskissä olevat työntekijät, joilla selviä työssä selviytymisen haasteita
- Ennakoitavassa riskissä olevat työntekijät, joilla viitteitä/oireita työssä jaksamisen haasteista
- Työyhteisö: kaikki työntekijät ja yrittäjät ja/tai esimiehet
- Yrittäjä ja esimies
- Hoivayrityksen/-yhteisön työsuojelu- ja luottamusmiesorganisaatio (jos sellaisia on)

Lisäksi interventioissa hyödynnetään ainakin työnantaja-/yrittäjätasolla vertaiskoulutuksen ideaa.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Työterveyshuoltoja kutsutaan mukaan kumppaniksi, jos hoivayrittäjä antaa siihen mahdollisuuden. Työterveyshuoltoja rohkaistaan kehittämään palveluitaan toimialakohtaisesti esim. sairaspoissaolojen hallinnassa sen sijaan, että tarjotaan vain sairasvastaanottopalveluita.

Projektin toiminta kohdistuu suoraan hoivayritysten/-yhteisöjen asiakkaiden, loppukäyttäjien, hyvinvoinnin kohentumiseen. Työssään hyvinvoiva ja työtään/palveluprosessejaan kehittävä henkilöstö pystyy palvelemaan paremmin asiakkaitaan.

Projektilla on myös heijastusta ostaja-asiakkaisiin ja heidän yhteistyöhönsä eri hoivayritysten/-yhteisön kanssa. Hoivayritysten/-yhteisöjen henkilökunta pysyy yrityksessä/kunnassa ja yritys/työnantaja saa tarvitsemaansa ammattitaitoista henkilökuntaa. Lisäksi työprosessien tarkastelu lisää todennäköisesti palvelun kustannustehokkuutta, jolloin palveluiden kilpailutuksessa yritys on kilpailukykyisempi.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 104, joista naisia 100

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 101, joista naisia 96

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TYÖHYVINVOINTIA JA KUNTOUTUMISTA TYÖSSÄ MIKRO- JA PIENRYITYKSISSÄ

Mirko- ja pienyrittäjien tai pienen hoivayksikön henkilökunnan on ollut vaikea osallistua perinteiseen laitoskuntoutukseen, koska yhden työntekijän puuttuminen työpaikalta pidemmän aikaa, on aiheuttanut ylitsepääsemättömiä vaikeuksia työn sujumisessa. Työssä viihtymättömyys on kaksinkertaistunut vuosina 2002-2005. Mikro- ja pienyrittäjien erityisesti hoiva-alan liiketoiminta perustuu osaavaan ja jaksamaan sekä työssään viihtyvään henkilökuntaan. Lisäksi alalla on suuria muutoshaasteita johtuen asiakaskunnasta, toimintakonseptien muuttumisesta ja henkilökunnan saatavuudesta pienillä paikkakunnilla. Kunnallisissa hoivayhteisöissä tilanne on vastaava.

Tässä hankkeessa kehitetään uusia palvelukonsepteja ja toimintamalleja - hyviä käytäntöjä - mikro- ja pienyritysten sekä pienille kunnallisille hoivayhteisöille työssä kuntoutumiseen ja työhyvinvointiin työssä. Kohderyhmänä ovat pohjoiskarjalaiset hoiva-alan mikro-/pienyritykset: 1.kohderyhmä on hoivayrityksen/-yhteisön henkilöstö, joilla on havaittuja työssä selviytymisen tai ennakoitavissa olevia haasteita. Heidän kanssa kehitetään uusia työssä kuntoutumisen palvelukonsepteja työpaikalla. 2. kohderyhmänä on koko henkilöstö, jonka kanssa kehitetään työhyvinvointia tukevia toimintamalleja, analyysi ja seurantamalleja sekä työnhyvinvoinnin toimintakonsepteja. 3. kohderyhmä ovat yrittäjät/esimiehet, joiden kanssa kehitetään työhyvinvoinnin tukemiseksi hyviä käytäntöjä - työhyvinvointijohtamisen työvälineitä. 4. kohderyhmänä ovat työhyvinvointia tukevat kumppanit kuten yrityksen työterveyshuolto ja työsuojeluorganisaatio, jonka kanssa yritys muodostaa uudenlaista kumppanuutta työhyvinvointihaasteiden tunnistamisessa ja hyvien käytäntöjen juurruttamisessa. Muutosvalmennuksen idea yhdistää yrityksen eri toimijasegmenttien interventioita.

Hankkeeseen osallistuu 9 pohjoiskarjalaista mikro- ja pienyritystä, joiden henkilökunnan suuruus on n. 100 henkilöä ja Kontiolahden kunnan asumispalveluyksikön hoivahenkilöstö esimiehineen.

Työssä kuntoutumisen ja työhyvinvoinnin hyvät käytännöt tuotteistuvat uusiksi mikro- ja pienyrittäjille sopiviksi kuntoutuspalveluiksi ja niukoillakin resursseilla toteuttaviksi työhyvinvoinnin palvelukonsepteiksi. Työvälineet kootaan TYHY-oppaaksi, jossa hyvät käytännöt on kuvattu ja se toimii yrittäjän työlähtöisenä työhyvinvoinnin työvälineenä työpaikalla.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

KOKO HANKKEEN AJAN
- Hankkeen vaiheita ja tuloksia esitellään/raportoidaan www.verve.fi ajankohtaiset sivulla ja hankesivulla. Lisäksi hankkeen aikana ilmestyy kolme (3) sähköistä uutiskirjettä. Molemmat toimivat tiedotuskanavana Verven kuntoutus- ja työhyvintointipalveluiden sidosryhmille (Kela, työterveyshuollot, työeläkevakuutuslaitokset, HENRY ry, yritykset - erityisesti hoivayritykset esim. HOPE-verkoston kautta ja julkisyhteisöt, TE-keskus)
TOTEUTUSVAIHE
1. INFOVÄYLÄT: Tarkoituksena rekrytoida uusia hoivayrityksiä toiseen aaltoon ja alustavista tuloksista tiedottaminen. Kohdeyhmä: Uudet hoivayritykset, työterveyshuollot, media, jossa hankkeen asintuntijat ja hoivayritysten kertovat hankkeesta
2. KESKUSTELEVA KEHITTÄMISSEMINAARI (ensimmäisten yritysinterventioiden päätyttyä)
Tilaisuuden tarkoitus: Ensimmäisten tulosten disseminointi ja hyvien käytäntöaloitteiden arviointi sekä kehittäminen. Kohderyhmä: Työhyvinvoinnin ja kuntotuksen asiantuntijat, HENRY ry:n jäsenet, hoivayritykset ja -yhteisöt, työterveyshuollot, Kelan ja työeläkevakuutuslaitosten edustajat, ESR:n edustajat ja media
3. LOPPUSEMINAARI
Tilaisuuden tarkoitus: Tulosten disseminointi
Kohderyhmä: Hoivayritykset ja -yhteistö henkilökuntineen sekä osallistuneet hoivayritykset, työterveyshuollot, Työhyvinvointi- ja kuntoutusinterventioiden asiantuntijat, HENRY ry:n jäsenet sekä rahoittajat (Kela, työeläkevakuutuslaitokset, TEKES), ESR:n edustajat, media

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

8/2009-12/2010:
Osallistuvat hoivayritykset:
1. Uusien TYHY-toimintamallien ja välineiden käytön vakiinnuttamiseksi ja laajentamiseksi intervention aikana sovitaan yrityksen TYHY-vastaava, jonka tehtävänä on seurata käytännön juurtumista yrityksessä (Kaprakan työntekijä haastattelee).
2. Hoivayritykset:1. TYHY-menetelmä ABC-versio 1 (=hyvän käytännön kuvaus), joka lähinna materiaalipaketti, tehdään Keskustelevan kehittämiseseminaarin jälkeen (12/2009) JOT-periaatteella (Juuri Oikeaan Tarpeeseen) esim. HOPE-verkostolle ja Yrittäjäjärjestöjen kautta myös muille mikro- ja pienyrityksille. Viimeistelty versio valmistuu 12/2010. Yrittäjäjärjestöjen tiedotuskanavat hyödynnetään esittelemällä niissä hanketta.
Asiantuntijaverkostot ja Yrittäjien koulutustilaisuudet (esim. Y-businessfoorumi):
Hankkeessa syntyneitä hyviä käytäntöjä esitellään kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin kansallisissa seminaareissa ja koulutustilaisuuksissa koko hankkeen elinkaaren ajan, esim. vuosittaiset Kuntoutuspäivät ja Kuntoutusakatemiatapahtumassa. Myös rahoittajan verkostoihin levitetään uutta palvelukonseptia mikro- ja pienyrittäjien hyvänä TYHY-käytäntönä.
Kuntoutuksen rahoittajat ja kuntoutukseen lähettäjät: Hyviä käyntäntöjä (opas) esitellään Kelalle ja työeläkevakuutuslaitoksille sekä työterveyshuolloille 8-10/2010
Artikkelit ammatti- ja ay-lehdissä, media: Hankkeen eri vaiheisssa kirjoitetaan artikkeleitä hankkeen tuloksista ja kokemuksesta, seminaarien yhteydessä pidetään lehdistötilaisuuksia.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 255 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 238 356

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 260 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 243 356

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Nyt päättynyt projekti "Työhyvinvointia ja kuntoutumista työssä mikro- ja pienyrityksissä 2008-2010" sai hoiva-alan toimijoilta hyvän vastaanoton. Projektin toteuttajan näkökulmasta voi sanoa, että tämä projekti vastasi sekä tavoiteasettelultaan että tehtyjen toimenpiteiden osalta pienyrittäjän arjen haasteisiin. Pienyrittäjät saivat uutta tietoa ja välineitä sekä päivittäisen arjen toiminnan sujuvoittamiseen että henkilöstönsä osaamisen johtamiseen. Yrittäjien keskinäinen verkostoituminen jämäköitti yrittäjän/ esimiehen omaa johtamistoimintaa ja -käytäntöjä.

Kaikissa projektissa mukana olleissa työyhteisöissä käynnistyi arjen työn sujuvuutta edistäviä hankkeita, joiden avulla hahmottui ja selkiintyi pienyritysten hyvät toimintakäytännöt. Nämä hyvät käytännöt koottiin projektin tuotoksena "Hoiva-alan työhyvinvointi" -oppaaseen.

Projekti vahvisti myös ennakkokäsitystä siitä, että hyvin monesta pienyrityksestä puuttuu selkeät, dokumentoidut toimintamallit myös riskissä olevan työntekijän tukemismalleista. Kohdeyhteisöt ideoivat ja mallittivat pienyritysten käyttöön uudet toimintamallit työkyvyn hallintaan, projektityöntekijöiden ohjauksessa. Toimintamalli lomakkeistoineen tuotettiin "Työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen" -toimintamalliksi.

Mukana olleet, n. sata hoiva-alan työntekijää, edustivat tyypillistä hoitotyötä tekevää aineistoa terveyskuntonsa puolesta. Hyvä fyysinen ja psyykkinen terveys luo pohjaa jaksamiselle ja edesauttaa osaltaan muuttuvissa työelämä haasteissa pärjäämistä. "Hoivatyöntekijän kunto-opas" ohjaa hoiva-alalla työskentelevää terveellisiin elämäntapoihin ja itsehoito-asioiden toteuttamiseen.

Seuraava ote henkilöstön edustajien pitämästä esityksestä projektin päätösseminaarissa 17.1.2010 kuvastaa hyvin projektin tuloksia, vaikuttavuutta ja pysyvyyttä.

"Kaiken kaikkiaan nämä hyvät asiat, joita olemme saaneet projektista, olivatpa ne sitten henkilökohtaisia pohdintoja ja oivalluksia tai työyhteisöön ja työhön liittyviä uudistuksia ja parannuksia, ovat auttaneet meitä jaksamaan paremmin työssämme ja elämässä muutenkin. Vaikka projekti on ajoittain saattanut tuntua haastavalta tai aikaa vievältä, on siitä saadut hyödyt itselle ja työyhteisöille kuitenkin olleet niin suuret, että en usko että kukaan mukana olleista osallistujista katuu mukaan lähtöään. Ja mikä parasta, projektista saadut hyödyt ja parannukset eivät suinkaan häviä projektin loputtua, vaan jos yhtään mitään olemme projektista oppinee, niin saamme nauttia paremmasta työhyvinvoinnista vielä hyvän aikaa tulevaisuudessakin."