Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10161

Projektin nimi: Paimion ja Sauvon työnetsintäprojekti Kiikari

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2008 ja päättyy 30.9.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Paimion kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0136169-2

Osoite: Vistantie 18

Puhelinnumero: 02 4740511

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.paimio.fi

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Merja Valindas

Asema: vs. Sosiaali- ja terveysjohtaja

Sähköposti: merja.valindas(at)paimio.fi

Puhelinnumero: 02 4745230

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun

Kunnat: Paimio, Sauvo

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevat, yli 500 pv työmarkkinatukea saaneet työnhakijat sekä työnhakijat, joiden työllistymisen ilman erityistä ohjausta ennakoidaan olevan vaikeaa ja työttömyyden pitkittyvän.
Toimeentulotukiasiakkaat, joiden työnhaku on katkennut sekä osatyökykyiset kuntoutustuella ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevat henkilöt.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Paimion ja Sauvon sosiaalityöntekijät, työhallinto ja alueen 3. sektorin toimijat.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 52, joista naisia 26

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 52, joista naisia 20

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 3, joista naisten työpaikkoja 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektin kohderyhmään kuuluvat vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevat, yli 500 pv työmarkkinatukea saaneet henkilöt sekä henkilöt, joiden työllistymisen ilman erityistä ohjausta ennakoidaan olevan vaikeaa ja työttömyyden pitkittyvän. Työvoimaneuvojat etsivät asiakaskunnastaan kohderyhmään kuuluvia henkilöitä, jotka ovat motivoituneita saamaan yksilöllistä työhönvalmennusta ja tavoittelevat työllistymistä.
Projektissa haravoidaan alueelta yrityksiä, joiden kanssa käynnistetään tiivis yhteistyö. Yhteistyöyrityksillä on tarvetta työvoimasta ja halua etsiä toiminnastaan matalan kynnyksen työpaikkoja.
Keskeinen toimenpide on työnetsijän aktiivinen ja innovatiivinen yhteistyö henkilö- ja yritysasiakkaiden sekä työvoimatoimiston kanssa.Yksilökohtaisella työhönvalmennuksella, työyhteisön valmistelulla sekä työtehtäviä muokkaamalla asiakkaan työllistymisen esteet minimoidaan.
Tavoitteena on asiakkaiden työmarkkinavalmiuksien parantaminen sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden lisääminen saamalla aikaan palkkatyösuhteita. Tavoitteena on myös luoda yhteistyöyrityksiin myönteinen ilmapiiri etsiä omasta toiminnastaan matalan kynnyksen työpaikkoja ja työllistää niihin kohderyhmään kuuluvia henkilöitä.
Projektin mitattavana tuloksena pidetään sitä kuinka moni osallistuneista henkilöistä ei palaa projektivaiheen jälkeen työnhakijaksi.
Hankkeessa varaudutaan luomaan toimintamalli, jossa valmennettava voidaan palkata ensin Työ- ja toimintakeskus Apilaan tekemään yrityksen antamaa alihankintatyötä tai edelleen sijoitettuna yrityksen omiin tiloihin.
.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Yritysharavaa tehtäessä suoritetaan kohdeyrityksiin ensimmäinen tiedotuskierros. Valikoituihin yhteistyöyrityksiin tiedotetaan tämän jälkeen perusteellisemmin projektin ideasta, tavoitteista ja hyötynäkökulmista yrityksen kannalta.
Työvoimaneuvojat puolestaan markkinoivat ja suosittelevat hankkeen kohderyhmään kuuluville omille asiakkailleen hakeutumista työhönvalmennuspalveluun.
Tulosten jakaminen tapahtuu projektin väli- ja loppuraporttien avulla.
Ohjausryhmän kautta levitetään tietoa hyvistä käytännöistä.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Välityömarkkinoiden alueellisille toimijoille tiedotetaan, että projektin loppuraportti on valmistunut ja jaettavissa kaikille kiinnostuneille.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 130 008

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 128 091

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 213 469

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 170 789

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Paimion ja Sauvon työnetsintäprojekti Kiikari toteutettiin vuosina 2008-2011. Tavoitteena oli toimia lisäresurssina työllistämisasioissa Paimion TE-toimiston alueella. Projektissa keskityttiin erityisesti työnhakija-asiakkaiden yksilölliseen neuvontaan ja palveluun työnhaussa sekä etsittiin yrityksistä ns. matalan kynnyksen työpaikkoja, joihin projektin asiakkaat voisivat ohjautua myös vähäisemmällä koulutuksella ja työkokemuksella.

Työnhakija-asiakkaat ohjautuivat Kiikari-projektiin Paimion TE-toimiston kautta. Projektin työntekijä ja asiakas aloittivat tämän jälkeen tekemään yhdessä työnhakusuunnitelmaa, missä otettiin huomioon asiakkaan omat toiveet mutta samalla asetettiin myös realistiset tavoitteet työllistymiselle. Tavoitteena oli sitouttaa asiakas mukaan myös omaan aktiiviseen työnhakuun, eikä tarjota pelkästään valmiita ratkaisuja. Asiakkaiden kanssa sovittiin tapaamisia niin usein ja niin monta kertaa kuin kunkin tilanteessa oli tarpeen.

Työnantajayhteistyön toteuttamisessa tavoitteena oli jalkautua pääasiassa Paimio-Sauvo alueen yrityksiin. Työllisyystilanteen muutos huonompaan suuntaan ja yritysten lomautukset ja irtisanomiset vaikuttivat projektin toimintaan kuitenkin niin että kyselyitä tehtiin myös muualle työssäkäyntialueelle.

Projektin mitattaviksi tuloksiksi asetettiin kohderyhmään kuuluvien henkilöiden sijoittuminen työsuhteeseen tai työvoimapoliittiseen toimenpiteeseen yhteistyöyritykseen. Projektiin ohjautui 52 asiakasta kuten oli projektisuunnitelmassa asetettu.Projektin asiakkaista työelämävalmennusjaksoille ohjautui 14 henkilöä, palkkatukijaksoille 13 henkilöä, työhön (määräaikaiseen, osa-aikaiseen tai kokopäivätyöhön) 26 henkilöä ja kurssille tai koulutukseen 6 henkilöä.

Asiakkaiden elämänhallintaan liittyvät vaikutukset ovat tuloksia, joita ei voi kirjata määrällisiin tuloksiin mutta jotka ovat vähintään yhtä tärkeitä. Esimerkiksi työharjoittelujaksot selvensivät monen asiakkaan kohdalla työnhakuun ja omaan osaamiseen liittyviä asioita. Nämä kokemukset johtivat parhaimmillaan koulutukseen hakeutumiseen ja työllistymiseen työharjoittelujakson päätyttyä.

Lisäksi projektin tavoitteena oli 14 yhteistyöyrityksen mukaan saaminen projektin toimintaan. Yhteistyöyrityksellä tarkoitetaan tässä yritystä, mihin projektihenkilöstö on tehnyt yrityskäynnin jonka seurauksena projektin asiakas/asiakkaita on saatu työllistettyä yritykseen joko suoraan palkkatyöhön, palkkatukijaksolle tai työelämävalmennukseen. Tällaisia yrityksiä kertyi projektin toiminnan aikana yhteensä 10. Kooltaan nämä yhteistyöyritykset olivat seuraavanlaisia: alle 5 henkilöä työllistäviä oli neljä, 5-9 henkilöä työllistäviä yksi, 10-19 henkilöä työllistäviä oli 4 ja 20-49 työllistäviä yksi. Yrityksistä suurin osa toimi palvelualalla edustaen kiinteistöhuollon, kaupan- ja elintarvikealan yrityksiä.

Projektin arviointi toteutettiin ristiinarviointina samaan aikaan Loimaalla toimineen Kolumbus työllisyysprojektin kanssa. Projektit keräsivät toisistaan haastattelemalla tietoa, jotka kirjattiin tarkasti ylös. Ristiinarviointi muodostui hyväksi käytännöksi, jonka mallipohja on myös muiden projektien ja toimijoiden käytettävissä. Muita projektissa syntyneitä hyviä käytäntöjä olivat yhteistyö TE-toimiston kanssa ja alueellinen yritysyhteistyömalli.