Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10165

Projektin nimi: Roti 2

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2008 ja päättyy 31.12.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Opetushallitus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0213834-5

Osoite: Sibeliuksenväylä 55A

Puhelinnumero: 09 27381

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.keuda.fi

Projektin kotisivun osoite: www.keuda.fi

Vastuuhenkilön nimi: Tiina Halmevuo

Asema: suunnittelujohtaja

Sähköposti: tiina.halmevuo(at)keuda.fi

Puhelinnumero: 0503369709

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinainen kohderyhmä:
1.Peruskoulunsa aikaisemmin lopettaneet työelämän ja ammatillisen koulutuksen ulkopuolella olevat romanitaustaiset nuoret (näitä nuoria pyritään erityisesti saamaan mukaan toimintaan, sillä nämä nuoret ovat jo syrjäytymiskierteen alussa)

2. Peruskoulun yläluokilla olevat romaninuoret, jotka ovat ensisijaisesti 8.- 9. luokalla. Joissakin tapauksissa mukana voi olla myös muutama alemmalta luokalta oleva, joka on iältään vanhempi ja jonka vaikeudet ovat sitä luokkaa, että hän on potentiaalinen koulupudokas.

3.Ammatillisessa koulutuksessa olevat nuoret, jotka ovat halukkaita osallistumaan toimintaan ja kokevat olevansa tuen tarpeessa. Viime vuoden romaniväestön julkisuus vaikeutti joidenkin elämää siten, että he haluavat salata etnisen taustansa.

4. Romanuorten vanhemmat, kasvattivanhemmat tai isovanhemmat, joiden kanssa nuori asuu. Laitoksissa elävien nuorten kohdalla toimintaan pyritään saamaan mukaan nuoren omahoitaja tai vastaava henkilö.

5. Oppilaitosten henkilökunta: luokanvalvoja, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, koulukuraattori.

6. Hankkeen tukihenkilöt, joiden ammatillisia valmiuksia lisätään 1-2 lukukaudessa tapahtuvassa koulutuksessa.

3.3 Välilliset kohderyhmät

*Romaninuoren muut sukulaiset (kasvattivanhemmat, isovanhemmat).

* Laitokset, joissa nuoria asuu.

*Koulun muu henkilöstö, opettajat

*Sosiaali-ja terveystoimen henkilöstö (sitouttaminen verkostotyöskentelyn avulla)

*Työvoimaviranomaiset

*Työnantajat, joihin ollaan yhteydessä peruskoulun Tet-jaksolla sekä työssäoppimisjaksolla ammatillisessa koulutuksessa tai mahdollisesti oppisopimuksen solmiva työnantaja.

*Työnantajat, jotka ovat palkkaamassa romaninuorta.

*Nuorisotoimi

*Sivistystoimi

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 80, joista naisia 55

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 136, joista naisia 84

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5, joista naisten tutkintoja 4

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Romanitaustaisen nuoren työllistyminen avoimilla työmarkkinoilla on vaikeaa. Esteenä työllistymiselle on asenteiden lisäksi koulutuksen puute. Kaikilla romaninuorilla ei ole tarvetta erityiseen tukeen, joten tarvitaan yksilöllisiä ratkaisuja opetushenkilöstöltä ja muilta toimijoilta. Erityisen kriittinen vaihe on peruskoulun ja toisen asteen nivelvaihe. Peruskoulun jälkeen nuori helposti jää kotiin vailla tulevaisuuden suunnitelmia, joskus ilman peruskoulun päästötodistusta. Roti 2 - projektin tavoitteena on tukea nuoria ammatillisen koulutuksen kautta työelämään. Arjen ongelmat vaikeuttavat usein koulunkäyntiä, joten projektin tavoitteena on lisätä nuoren elämänhallintaa ja arkielämän taitoja ja näin ehkäistä syrjäytymiskierteen alkua. Kuten tiedetään, lähiympäristön tuki on myös erittäin tärkeää koulunkäynnissä, joten tavoitteena on lisätä romanivanhempien kasvatustietoisuutta ja rohkeutta osallistua lastensa koulunkäyntiin. Vanhempia tuetaan havainnoimaan lapsensa kehitystä ja ajoissa puuttumaan tukea tarvitseviin tilanteisiin ja hakemaan apua ammatti-ihmisiltä. Tavoitteena on vahvistaa nuoren työllistymiseen ja koulutukseen liittyvien verkostojen yhteistyötä.

Projektin kohderyhmänä ovat työelämän ja ammatillisen koulutuksen ulkopuolella olevat romaninuoret, peruskoulun päättöluokilla olevat romaninuoret sekä ammatillisessa koulutuksessa olevat nuoret ja heidän verkostonsa.

Projektin toimintamuotoina ovat koulutus, keskustelutilanteet sekä yksilöllinen ohjaus ja tuki tarvittaessa. Nuorista muodostetaan paikallisia pienryhmiä, joissa nuoret saavat vertaistukea toisiltaan sekä tietoutta työllistymiseen ja elämänhallintaan liittyvistä asioista. Jokaisella ryhmällä on oma tukihenkilönsä, joka toimii keskusteluryhmien vetäjänä ja ohjaa yksittäisiä nuoria ja perheitä. Tukihenkilöt työskentelevät projektin tavoitteiden mukaisesti yhteistyössä kodin ja moniammatillisen verkoston kanssa. Vanhemmille järjestetään yksilöllistä ja ryhmissä tapahtuvaa ohjausta nuoren kasvun tukemiseen liittyvissä asioissa. Koulumaailman valmiuksia kohdata romaninuoria lisätään romanikulttuurista tiedottamalla ja järjestämällä yhteisiä keskustelutilaisuuksia kodin ja koulun välille.

Projektin päättyessä osa nuorista on työelämässä, osa on suorittanut ammattitutkinnon ja osa on ammatillisessa koulutuksessa. Kaikille nuorille on tehty elämäpolku suunnitelma. Nuorilla on realistinen suunnitelma työelämän ja koulutuksen suhteen Toiminnallisen ohjaus- ja neuvontatyön lisäksi projektissa on luotu malli romaninuorten koulutukseen ja työelämään integroitumista edistävästä toiminnasta. Vanhempien kasvatustietoisuus, erityisesti kyky havainnoida nuortensa mielialoja, on vahvistunut. Vanhempien valmiudet tukea nuorten opintoja ovat lisääntyneet. Yhteistyö kodin ja koulun välillä on tullut luontevammaksi osaksi myös romaninuorten koulutyötä. Oppilaitosten ja työelämän tietoisuus romanikulttuurista on lisääntynyt ja suvaitsevuus on lisääntynyt.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedotetaan romaniväestön eri yhdistyksille (henkilökohtaiset tapaamiset ja osallistuminen romaniväestön tilaisuuksiin)

Oppilaitosten henkilökunnille järjestetään joko erillinen infotilaisuus tai kerrotaan henkilöstökokouksissa ( henkilökohtaisia tapaamisia tai puhelinkeskusteluja)

Verkostotapaamisia järjestetään kaksi kertaa lukuvuodessa.

Projektista tiedotetaan romaniväestön lehdissä: Latso Diives ja Romano Boodos.

Keudan sivuille luodaan projektin omat sivut, joissa säännöllisesti kerrotaan projektin kuulumisia.

Yleistä tiedotusta projektista hoidetaan paikallisen lehdistön ja muun median kautta.

Hankkeesta tiedotetaan kansainvälisessä yhteistyössä.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

2008:Kevään aikana kirjoitetaan artikkelit Romano Boodos- lehteen sekä Latso Diives lehteen.
Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän verkkosivut laaditaan
Infotilaisuudet järjestetään nuorille, vanhemmille ja koulun henkilöstölle.
Mukana olevien alueiden lehtiin pyritään myös saamaan esittely projektista.

2009:Tiedottamista Romano Boodos- lehteen jatketaan projektin kuulumisista esimerkiksi vanhempien koulutuksissa esilletulevista teemoista(erityiset ongelmakohdat.)Paikallislehtien jutut jatkuvat.

2010 Tiedottamista jatketaan romaniväestön lehdissä.
Romanivanhemmille järjestetään kullakin toimintapaikkakunnalla avoin seminaari, jossa tiedotetaan hyvistä käytännöistä asiantuntijoiden, projektin tukihenkilöiden ja koulutettujen nuorten avulla .Marraskuussa 2010 järjestetään seminaari verkostoihin kuuluville tahoille.

2011

Lehdistötiedottamista laajennetaan paikallislehdistöstä muihinkin lehtiin.
Uusilla paikkakunnilla esim. Alavuden ympäristössä, järjestetään kohderyhmälle ja verkostolle infotilaisuudet ja seminaarit.

Kirjoitetaan julkaisu , jossa on käytännössä kohdattujen haasteiden kuvauksia sekä ehdotuksia toimenpiteistä.

Hanketta esitellään nuorisotyöntapaamisissa (vrt. 9.1.)

Vuoden lopussa seminaari, jossa on esiintyjinä alan asiantuntijoita ja kutsuttuina laajempaakin yleisöä. Tilaisuudessa esitellään käytännön kokemusten lisäksi myös julkaisut, joita on tuotettu.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 358 971

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 350 002

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 423 651

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 409 460

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin

9. Loppuraportin tiivistelmä

Roti 2 hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama Opetushallituksen kehittämisohjelmaan - Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin - kuuluva valtakunnallinen hanke. Hanke alkoi 1.4.2008 ja päättyi 31.12.2011. Hanketta on hallinnoinut Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä ja hanke on toiminut pääkaupunkiseudulla, Lohjalla, Kurikassa, Lahdessa, Kouvolassa ja Tampereella. Yksittäisiä nuoria on ollut tukitoiminnan piirissä myös muilla paikkakunnilla

Roti 2 hankeen tavoitteena on ollut tukea ensisijaisesti romanitaustaisia nuoria ammatillisen koulutuksen kautta työelämään. Tavoitteena on siis ollut koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen, elämänhallinnan lisääminen ja sitä kautta syrjäytymisen ehkäisy.
Romaniväestön koulutustaso on vielä alhainen pääväestöön verrattuna. Toisen asteen koulutus on harvinaista, joten pysyvä työllistyminen avoimille työmarkkinoille on vaikeaa. Empiirisesti on todettu, että ammatilliseen koulutukseen hakeutumista vaikeuttaa romaniväestön elinolosuhteiden epävakauden lisäksi myös puuttuvat peruskouluopinnot, joita ilman ammatilliseen koulutukseen pääsy on vaikeaa.
Käytännössä toiminta on siis ollut aiemmin keskenjääneiden peruskouluopintojen loppuunsaattamista, jatkokoulutusvaihtoehtojen suunnittelua ja koulutukseen hakemisen tukemista. Tavoitteena on ollut, että hankkeen toiminnan seurauksena nuorilla on näköalattomuuden sijaan näkemys omista ammatillisista mahdollisuuksistaan, tiedossa oleva koulutuksellinen väylä, tieto työllistymismahdollisuuksista ja mahdollisesti työpaikka.
Hankkeessa on toiminut 6-8 tukihenkilöä, joista osa oli romanitaustaisia. Hankkeeseen osallistui hankkeen aikana 136 ensisijaisesti romanitaustaista henkilöä. Hankkeeseen osallistuneet nuoret ovat olleet koulutuspaikkaa ja työpaikkaa vailla olevia nuoria, ammatillisessa koulutuksessa olevia nuoria ja peruskoulua suorittavia nuoria. Hankkeen kohderyhmänä on ollut myös nuorten vanhempia ja verkostoja. Osa henkilöistä osallistui toimintaan aktiivisesti koko ajan ja osa osallistui vain tietyn ajan tavoitteena jonkin yksittäisen asian hoitaminen.
Tukihenkilöt ovat työskennelleet hankkeen tavoitteiden mukaisesti nuoren henkilökohtaisten tarpeiden mukaan yhteistyössä moniammatillisen verkoston kanssa. Koulutukseen ja työllistymiseen liittyviä asioita on käsitelty myös nuorten ryhmätapaamisissa erilaisten toiminnallisten tapahtumien ja menetelmien muodossa. Verkostotapaamiset ovat olleet usein yksittäisen nuoren koulunkäyntiin liittyvien asioiden hoitamista. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on ollut vanhemmuuden tukemista nuoren koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Vanhemmille on järjestetty myös vanhemmuuden tukemisen koulutusta, jonka tavoitteena on ollut vanhempien kasvatustietoisuuden lisääminen nuoren koulunkäyntiin liittyvissä asioissa.

Hankkeella on ollut yhteistyötä romanihankkeiden piirissä toimivien koulutusorganisaatioiden ja nuorisotyön kanssa. Hankkeesta on tiedotettu erilaisissa, ensisijaisesti romaniväestölle tarkoitetuissa tapahtumissa, mutta myös kouluissa on esitelty hankkeen toimintaa. Hankkeesta on kirjoitettu useita artikkeleita sekä romaniväestön lehtiin että muihin paikallislehtiin. Tukihenkilöitä on haastateltu kahdessa radio-ohjelmassa.
Roti 2 hanke on osallistunut kansainväliseen toimintaan Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen, CIMOn, järjestämässä ohjelmassa, joissa oli mukana romaninuorisotyöntekijöitä Slovakiasta, Unkarista ja Suomesta. Opintovierailut oli tarkoitettu romanityötä tekevien tahojen ja organisaatioiden henkilöstölle. Vierailun päätavoitteena oli tutustua kohdemaan romaninuorisotyöntekijöiden työhön eri organisaatioissa ja saada aikaan nuorisovaihtoa maiden välillä. Roti 2 hankkeesta osallistui 10 nuorta nuorisovaihtoon liittyvään tapahtumaan Slovakiassa lokakuussa 2011.

Hankkeen aikana nuorten itseluottamus on lisääntynyt ja tulevaisuuden suunnitelmat koulutuksen ja työllistymisen suhteen ovat täsmentyneet. Näiden laadullisten tulosten lisäksi on saavutettu myös määrällisiä tuloksia. Koulutukseen on hankkeen aikana hakenut noin 50 nuorta, osa tutkintoon johtavaan koulutukseen ja osa lyhyemmille kursseille. Hakijoista 35 on saanut opiskelu, kurssi tai työharjoittelupaikan paikan, mutta osa ei ole aloittanut koulutusta tai on keskeyttänyt koulutuksen hankkeen aikana. Ammatillisen tutkinnon on suorittanut yhteensä viisi henkilöä. Hankkeen päättyessä koulussa on 30 nuorta ja yhdeksän toimenpiteissä mukana ollutta henkilöä on töissä hankkeen päättymisajankohtana. Huomattavaa on, että kaksi tukihenkilöä on suorittanut ammatillisen tutkinnon. Hanke on työllistänyt kuusi romanitaustaista henkilöä eripituisia jaksoja. Kaksi henkilöä on toiminut hankkeessa yli kolme vuotta.