Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10170

Projektin nimi: Duuni

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2008 ja päättyy 31.1.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Vaasan TE-toimisto

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Osoite: Wolffintie 35 B

Puhelinnumero: 010 19 4067

Toteuttajaorganisaation Web-osoite:

Projektin kotisivun osoite: www.duunidiili.fi tai www.diiliduuni.fi

Vastuuhenkilön nimi: Helvi Riihimäki

Asema: Toimistonjohtaja

Sähköposti: helvi.riihimaki(at)te-toimisto.fi

Puhelinnumero: 010 60 46280

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjanmaa

Seutukunnat: Vaasan, Sydösterbottens, kustregion, Kyrönmaan, Jakobstadsregionen

Kunnat: Kruunupyy, Vähäkyrö, Korsnäs, Isokyrö, Maalahti, Luoto, Mustasaari, Närpiö, Kristiinankaupunki, Vöyri, Laihia, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Vaasa, Kaskinen, Pedersöre

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Pitkäaikaistyöttömät ja sen uhkaamat, vaikeasti työllistettävät erityisesti ikääntyneet ja nuoret joilla on matala koulutustaso tai ei lainkaan ammatillista koulutusta, työttömät ja työttömyyden uhkaamat (lomautetut), maahanmuuttajat ja yhteistyökumppanit syrjäytymisen ehkäisemisessä. Myös sukupuolten tasa-arvo työmarkkinoilla tulee ottaa huomioon oppilasvalinnassa ja työnantajan tarpeita arvioitaessa.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Hankkeella vaikutetaan työnantajakentän asenteisiin työvoiman saatavuuden hiipuessa ja kun entistä monipuolisemmin joudutaan paneutumaan henkilöstösuunnitteluun ja -johtamiseen.Työvoiman rekrytointiprosessi vaikeutuu työvoiman tarjonnan niukentuessa. Monipuolisella ja laadukkaalla palvelulla on kuitenkin entistä vaikeammin työllistettäviä mahdollista työllistää. Työnantajien etujärjestöillä on entistä tärkeämpi rooli työmarkkinoiden toimivuuden edistämisessä. Yritysneuvonnassa tulee myös tiedostaa tuottavuuden kohottamisen välttämättömyys ja henkilöstön kehittäminen osana yrityksen muuta kehittämistä ja kasvua. Työvoimaviranomaisen lähestymisessä työnantajia näkökulma tulee laajenemaan.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 750, joista naisia 350

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 721, joista naisia 311

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 200, joista naisten työpaikkoja 80

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 102, joista naisten työpaikkoja 57

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 5, joista naisten perustamia 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7, joista naisten perustamia 4

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 40, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 64, joista naisten tutkintoja 41

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Duuni hanke toimii työelämäläheisenä kanavana syrjäytymisen uhkaamien työnhakijoiden sekä
työttömyysuhanalaisten työllistämiseksi panostaen työllistettävien henkilökohtaiseen tukemiseen
työllistymisohjelman aikana. Perustyö voi tapahtua TE-toimiston palveluprosessissa mutta
moniammatillinen yhteistyö ja verkostojen hyödyntäminen on tässä työssä keskeistä.

Tavoitteena on pitkäaikaistyöttömyyden syiden ja uhkien tunnistaminen, varhainen puuttuminen ja
kantaaottavan, ratkaisukeskeisen palvelun kehittäminen. Rekrytoitavat tulevat ohjelmiin kansallisesta,
kantaaottavasta ja ratkaisuhakuisesta palveluprosessista, minkä työkaluja ovat voineet jo olla vaihtoehtoisina ja toisiaan täydentävinä esimerkiksi ohjaava koulutus, ryhmätoiminta, koulutuskokeilu, ohjattu työkokeilu ja työharjoittelu ja kehittyvät välityömarkkinat. Tarvitaan myös entistä enemmän työnantajayhteistyöt, ja ennen kaikkea ohjaavia toimenpiteitä jossa entistä vaikeamman rakenteen omaavan työvoimareservin vahvuudet ja heikkoudet kartoitetaan, tutustutaan ammatteihin, koulutukseen, löydetään se oikea ala joka kannustaa ja motivoi, innostetaan hakeutumaan oikeaan alan ammatilliseen koulutukseen. Avainsana on toimiva syöttöliikenne.

Toinen kulmakivi työllistymiselle on tarve siirtää työvoimakoulutuksen painopistettä palkkatuen aikana toteutettavaksi koulutukseksi työelämäläheisiä oppimismenetelmiä soveltaen ja kehittäen (työ ja koulutussopimusmalli TOPPIS). Pyrkimyksenä on tukityön ja koulutustoiminnan yhdistämisestä paremman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi; vaatii paljon työtä sekä palveluprosessilta, osaamiselta ja asian tiedostamiseksi. Toimintamalli voi olla keino harjaannuttaa työllistettyjä työn tekemiseen ja osaamisen vaatimuksiin vaihtoehtona tutkintotavoitteiselle työvoima- ja oppisopimuskoulutukselle.

Tuettua työllistymistä tehostetaan oppimissuunnitelmaan nojaavalla koulutuksella.

Ohjelmassa voidaan edistää molempien sukupuolten ammatillista liikkuvuutta työmarkkinoiden mukaan Tasa-arvo-ohjelman kanssa yhteistyössä.

Ammatillisten tutkintojen rinnalla työllistämisessä tulisi painottaa entistä enemmän itse työn tekemisen
oppimista ja oppimisen tukea ja työllistymisen aikaista työmarkkinakelpoisuuden paranemista.

Yhteen vetäen: Integroitaessa syrjäytyneitä tai sen uhkaamia työnhakijoita takaisin työelämään avainasioita on muiden muassa: Työelämälähtöisyys ja työllistymistä edistävien toimien tuominen työpaikoille ja työnantajien oma aktiivisuus, toimenpiteiden ja tuen henkilökohtaistaminen, tuettu kouluttaminen ja kouluttava palkkatuki, asiakkaan tilanteen ja motivaation monipuolinen tunteminen ja ratkaisukeskeisyys.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedottaminen on kolmivaiheinen prosessi. Ensi vaiheessa markkinoidaan palvelua potentiaalisille asiakkaille. Toisessa vaiheessa tiedotetaan toiminnasta ja kokemuksesta tiedotusvälineissä eli annetaan projektille näkyvyyttä myös palveluiden markkinoinnin tueksi. Kolmannessa vaiheessa tiedotetaan hyvistä kokemuksista ja toimintamalleista. Kaiken aikaa pyritään siihen että sidosryhmät saadaan mukaan oppivina organisaatioina hyödyntämään kehitettäviä palvelumalleja omassa toiminnassaan.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvät palvelumallit myyvät itse itsensä ja siksi pyritään avoimeen tiedottamiseen. Keskeistä on kuitenkin toiminta oppivan organisaation periaatteella. Koska hyvien käytäntöjen soveltajista keskeinen taho on TE-toimisto niin siksi hanke myös toteutetaan omana hankkeena. Kouluttajat oppivat osaltaan hyviä toimintamalleja prosessin aikana yhteistyössä TE-toimistojen kanssa. Ohjausryhmän rooli on keskeinen hyvien mallien levittymisessä ollen keskeinen toimija oppimisprosessissa. Erillisillä seminaareilla saadaan usein vain näkyvyyttä hankkeelle.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 308 075

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 304 099

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 308 075

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 304 099

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

PROJEKTIN TAVOITTEET SAAVUTETTIIN REILUSTI - YHTEISTYÖLLÄ OLI RATKAISEVA ROOLI

Duuni-projektin toiminta käynnistyi varsinaisesti syyskuussa 2008, jolloin projektipäällikkö ja assistentti aloittivat toiminnan suunnittelun. Vuoden 2009 alussa Duunin koulutukset alkoivat ja samalla hanketta markkinoitiin ulospäin. Duunin projektipäällikkö vaihtui keväällä ja uusi päälllikkö sai heti tehtäväkseen projektisuunnittelman päivittämisen työttömyyden lähtiessä nousuun. Samalla lisättiin kapasiteettia työttömien ja työttömyyden uhkaamien henkilöiden (lomautettujen) kouluttautumiseen. Duunista maksettiin palkkatukea vaikeammin työllistettävien henkilöiden työllistämiseksi. Vuoden 2010 ja 2011 aikana panostettiin työttömien henkiöiden kouluttamiseen, tehtiin ja suunniteltiin koulutusesityksiä yrityskäyntien perustella. Keväällä 2010 Duuni järjesti TE-toimistojen henkilöstölle kouluksen nimeltä "Asiakaspalvelu sujuvaksi". Syksyllä 2010 Duuni järjesti yhdessä Diili -projektin kanssa "Työhyvinvoinnilla tuottavuutta yrityksiin" -seminaarin, jossa keskusteltiin työhyvinvoinnin merkityksestä työssä jaksamisessa. Samalla projektin henkilöstö osallistui TE-toimistojen kehittämiseen osallistumalla aktiivisesti Pohjanmaan ELY-keskuksen muutostukihankkeen kehitysryhmiin.

Kesällä 2010 Duuni- ja Diili -projekteihin otettiin harjoittelija, joka sai suorittaa projektissa yliopistotutkintoon kuuluvan harjoittelun. Harjoittelija teki seurannan nuorten työllisyystilanteessa Duunin ja Diilin projektialueella ja osallistui projektityöhön.

Vuonna 2011 jatkettiin asiakkaiden kouluttamista, oltiin mukana TE-toimistojen palvelu-uudistusten läpiviemisessä ja tehtiin lehtiliite "Yhdessä Eteenpäin/Framåt Tillsammans" yhdessä neljän muun ESR-projektin kanssa. Lehtiliitteessä kerrottiin asiakkaiden onnistumistarinoita ja se julkaistiin 10 alueen eri lehdessä. Duuni ja Diili järjestivät ohjausryhmän jäsenille sekä muille yhteistyötahoille yhteisen lopputapahtuman. Duuni päätti toimintansa 31.1.2012

Duuniin osallistui kaiken kaikkiaan 818 henkilöä. Alkuperäisessä suunnitelmassa oli, että 480 henkilöä osallistuu projektiin ja että projekti keskittyy rekrytointiongelmien ehkäisemiseen. Koska rekrytointiongelmia ei ollut, Duuni keskittyi työttömien ja työttömyyden uhkaamien henkilöiden ammattitaidon kehittämiseen ja siten vaikuttamaan siihen, että kun talous lähtee nousuun, alueella on ammattitaitoista työvoimaa saatavilla.

Ennen projektiin mukaan tuloa 85% (602 henkilöä) projektin asiakkaista oli työttömänä, 14% (97) oli työssä, yrittäjänä tai palkkatuetussa työssä. Ainoastaan 2% (17) projektin asiakkaista tuli koulutuksesta suoraan projektiin. Duunin päättymisen jälkeen projektin asiakkaista 37% (304) oli työttömänä, työssä oli 54% (443) projektin asiakkaista. Noin 9% (71) asiakkaista oli työelämän ulkopuolella eli koulutuksessa, eläkkeellä tai perhevapailla. Duunin viimeisessä selvityksessä kävi ilmi, että työttömyyden yleisimmät aiheuttajat olivat pätkätyöt ja asiakkaiden terveydelliset ongelmat.

Projektin asiakkaista hieman yli puolet (55%) oli miehiä. Tämä selittyy myös sillä, että yt -neuvottelut kohdistuivat enimmäkseen miesvaltaisille aloille. Yli puolilla osallistuneista on keskiasteen koulutus, perusasteen koulutustaustaisia oli 26 % (212). Maahanmuuttajia oli 7% (58) ja heikossa asemassa olevia oli 15% (119). Heikossa asemassa katsottiin olevan ne henkilöt, joilla oli esim. terveydellisiä ongelmia ja motivaation puute mennä eteenpäin. Nämä henkilöt tarvitsivat syvällisempää ohjausta. Nuorten työttömyyden vähentämiseksi järjestettiin nuorille erikseen ohjaavaa koulutusta.

Duunista koulutettiin työttömiä sekä ammattitutkintoon että osaammattitutkintoon. Projektista järjestettiin useita ryhmiä sekä Pietarsaaressa että Vaasassa Rekryyn valmentavaa koulutusta, johon osallistui 345 henkilöä eli 42% Duunin asiakkaista. Lisäksi Rekryyn valmentavaa koulutusta rahoitettiin pari ryhmää kansallisesta rahasta. Näissä projektipäällikkö toimi myös kurssikummina. Rekryyn valmentava koulutus oli toimiva, joustava ja se ohjasi asiakkaita eteenpäin työhön tai koulutukseen. Duunin kaikkiin koulutuksiin osallistui yhteensä 552 henkilöä, palkkatukea maksettiin 235 henkilön työllistämiseksi ja 7 henkilölle myönnettiin projektista starttirahaa.

Yhteistyöllä oli ratkaiseva roolli projektin hyvien tulosten saavuttamisessa: Projektin johtaja Helvi Riihimäki ohjasi ja tuki Duunin henkilöstöä koko projektin toiminnan ajan. Duunin ja TE -toimistojen henkilöstön välisellä oli merkittävä rooli, koska TE -toimistojen henkilöstö ohjasi aktiivisesti asiakkaita projektin koulutuksiin. Ohjausryhmän aktiivisuus, kantaaottavuus ja ideointi ohjasivat projektin toimintaa eteenpäin koko Duunin toiminta-ajan, mikä helpotti projektissa työskenteleviä kääntymään aina tarvittaessa ohjausryhmän puoleen. Lisäksi projektissa työskentelevillä oli kiinteä yhteistyö Diili-projektin kanssa, millä oli suuri merkitys Duunin hyvien tulosten saavuttamisessa.