Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10179

Projektin nimi: Kaira-projekti - Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa ei ole henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2008 ja päättyy 31.12.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Kainuun maakunta -kuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 1905652-2

Osoite: PL 400 (Urho Kekkosenkatu 2-4, 2. krs)

Puhelinnumero: 08 - 615 541

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.kainuu.fi

Projektin kotisivun osoite: maakunta.kainuu.fi/kaira_hanke

Vastuuhenkilön nimi: Marita Pikkarainen

Asema: Sosiaali- ja terveystoimialan kehittämispäällikkö

Sähköposti: marita.pikkarainen(at)kainuu.fi

Puhelinnumero: 044 - 710 0862

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kehys-Kainuun, Kajaanin

Kunnat: Kajaani, Ristijärvi, Puolanka, Paltamo, Suomussalmi, Sotkamo, Hyrynsalmi, Vaala, Kuhmo

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin kohderyhmiä ovat työllisyydenhoidon kanssa tekemisissä olevat eri organisaatioissa työskentelevät henkilöt, ammatillisen kuntoutuksen parissa työskentelevät henkilöt, yritykset ja muut työyhteisöt, joihin pitkäaikaistyöttömiä työllistyy, ja työttömiä tukevissa palveluissa (kuten nuorisopalveluissa) työskentelevät henkilöt. Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat myös työllistävät yhdistykset, työpajat, muut työllisyysprojektit ja niiden projektihenkilöstö. Lisäksi projektin toimintaa ja yhteistyötä kohdistetaan kunnallisiin ja maakunnallisiin luottamuselimiin, koulutusorganisaatioihin sekä muiden hankkeiden työntekijöihin.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Lopullinen kohderyhmä, jonka työllistymisen edellytyksiin projektilla halutaan vaikuttaa, ovat Kainuun rakennetyöttömiksi luokiteltavat henkilöt sekä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Tämän hankkeen hyöty koituu välillisesti heihin eri organisaatioiden yhteistyön ja verkostoitumisen kehittymisen, osaamisen vahvistamisen ja toimintamallien kehittämisen kautta.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 20, joista naisten työpaikkoja 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 12, joista naisten työpaikkoja 7

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 4, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

KAIRA-hankkeella vähennetään Kainuun rakennetyöttömyyttä toimijoiden yhteistyön ja koordinoinnin keinoin. Hanke pohjautuu 2007 Kainuun maakunta -kuntayhtymän teettämään Esiselvitykseen Kainuun rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi. Sen mukaan työllisyydenhoidon ja välityömarkkinoiden kenttä on hajanainen. Työllisyydenhoitoon käytettävistä resursseista huolimatta toiminnan vaikuttavuus ei ole ollut paras mahdollinen. Kainuussa on työllisyydenhoidon osaamista, mutta organisaatiot toimivat erillään. Toiminta on joskus päällekkäistä, asiakkaan siirtyminen organisaatioista toiseen ei ole sujuvaa, on palveluaukkoja ja asiakasprosessit katkeavat.

Tavoitteena on ollut puolittaa Kainuun rakenteellinen työttömyys 2008 - 2010. Vaikka rakennetyöttömyys on vähentynyt 876 henkilöllä, puolittumistavoitetta ei tulla saavuttamaan 31.12.2010 mennessä. Syksyllä 2008 alkanut taantuma vähensi työvoiman tarvetta. Taantuman kestoa ja syvyyttä ei ollut mahdollista etukäteen arvioida. Taloudellisen tilanteen kohentuessa työvoiman tarve lisääntyy ja rakennetyöttömille avautuu uusia työskentelymahdollisuuksia. Hanketta tarvitaan toimijakentässä korjaamaan osaltaan taantuman jälkiä. Rakennetyöttömiä oli Kainuussa 2848 henkilöä 31.7.2010.

Hankkeessa kehitetään nuorten kanssa toimivien tahojen yhteistyötä, maakunnallista yhteistyötä, välityömarkkinoita, yritysten ja yhdistysten työllistämisvalmiuksia sekä työnantajayhteistyön välineitä ja toimintamalleja. Painopistettä suunnataan kohti avoimille työmarkkinoille työllistymisen tukemista. Tehdään ulkopuolinen arviointi, jonka tavoitteena on löytää rakennetyöttömyyttä tehokkaimmin vähentävät toimenpiteet. Näitä toimenpiteitä edistetään pysyviksi käytänteiksi organisaatioiden palvelujärjestelmiin.

Hankkeelle on asetettu seuraavat strategiset tavoitteet:
1) rakennetyöttömyyden puolittaminen kolmessa vuodessa,
2) uusien rakennetyöttömien määrä pidetään mahdollisimman pienenä,
3) toimivien välityömarkkinoiden luominen,
4) eri toimijoiden välisen yhteistyömallin luominen ja
5) toimijoiden muuntautumiskykyisyys.

Hankkeen tulokset: Alle 25-vuotiaat nuoret poistuvat rakenteellisesta työttömyydestä. Maakunnallinen kehittämisfoorumi toimii itseohjautuvasti. Työnantajayhteistyössä on uusia työvälineitä, jotka ovat toimijoiden käytössä uudelle ohjelmakaudelle siirryttäessä. Rakennetyöttömyyttä tehokkaimmin vähentävät toimenpiteet on jurrutettu perusorganisaatioiden toiminnaksi. Välityömarkkinat toimivat työntekijöitä avoimille työmarkkinoille edistävästi. Kuntouttava työtoiminta toimii vakiintuneesti koko Kainuussa. Luodut verkostot toimivat vakiintuneesti (työvalmentajat, hankkeet, seudulliset toimijaverkostot).

Hanke toteutetaan yhteistyössä Kainuun maakunta -kuntayhtymän, Kainuun kuntien, työ- ja elinkeinotoimistojen, Kainuun työvoiman palvelukeskuksen, työnantajien, Kelan, koulutusorganisaatioiden, järjestöjen, ammattijärjestöjen, työttömien yhdistysten, muiden hankkeiden ja Kainuun ELY-keskuksen kanssa.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeella on kotisivut (http://maakunta.kainuu.fi/kaira_hanke) ja esite. Ensisijaisia tiedottamisen kohteita ovat yhteistyökumppanit ja sidosryhmät, joita tiedotetaan pääsääntöisesti sähköisesti. Tieto kulkee organisaatioissa kaikille työllisyyden hoidon kanssa tekemisissä oleville henkilöille yhteyshenkilöiden kautta.

Hankkeesta tiedotetaan julkisesti mediassa (Kainuun Sanomat, Kaleva, Koillismaa, alueella ilmestyvät paikallislehdet, Kainuun Radio ja Radio Kajaus) tarvittaessa. Avoimista tilaisuuksista ilmoitetaan lehdistössä. Hankkeesta informoidaan kunnissa hankkeen esittely- ja keskustelutilaisuuksissa, joihin kutsutaan luottamushenkilöt ja työllisyydenhoidon kanssa tekemisissä olevat viranhaltijat ja toimihenkilöt. Sovitaan tiedotusyhteistyöstä kunnissa toimivien järjestöjen yhteystietoja ylläpitävien kanssa.

Hankkeen etenemisestä tiedotetaan seminaareissa, tutustumismatkoilla ja muissa tapahtumissa. Osallistujaluetteloista kootaan laajaa tiedotuksen sähköpostilistaa. Hankkeesta tiedotetaan muiden tahojen tilaisuuksissa ja internet-sivuilla.

Ohjausryhmää pidetään sähköisesti ajan tasalla toiminnasta. Ohjausryhmän jäsenet informoivat hankkeen toiminnasta omia organisaatioitaan. Mahdollisia työryhmiä informoidaan jatkuvasti. Hankkeelle on laadittu tiedotussuunnitelma ja se on hyväksytetty ohjausryhmällä. Tiedotussuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa. Tiedotuksessa noudatetaan Kainuun ELY-keskuksen ESR-rahoitteisille hankkeille antamia ohjeita.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

2011 järjestetään ulkopuolinen arviointi, jossa havaittuja hyviä käytäntöjä levitetään ja juurrutetaan organisaatioihin koko loppuhankkeen ajan mm. luottamuselimien kautta. Hyviä käytäntöjä levitetään myös tapaamisissa, koulutuksissa ja seminaareissa sekä sähköisesti. Välityömarkkinoiden toimintamallia levitetään yhteistyötapaamisissa ja koulutuksissa verkostojen ja internet-sivujen kautta. Hyvien käytäntöjen levittämisessä olennaisia ovat yhteistyökumppanit, jotka ovat mukana ohjausryhmä- ja projektiryhmätyöskentelyssä ja jotka huolehtivat siitä, että omissa organisaatioissa otetaan käyttöön yhteisesti sovitut toiminta- ja yhteistyömallit. yrityksiin Palkkatuella työllistyneiden seurantatapaamisista, työhönvalmennuksesta ja edelleensijoittamisesta kootaan palautetta ja kokemuksia 2013. Nämä työnantajayhteistyön välineet tuotteistetaan toimijoiden käyttöön uudelle ohjelmakaudelle siirryttäessä.
Väliraportit ja loppuraportti lähetetään yhteistyökumppaneille. Hankkeen loppuseminaarissa arvioidaan toimintaa ja tiedotetaan hyvistä käytännöistä.
Kainuun ulkopuolinen hyvien käytäntöjen levittäminen hoidetaan sähköisesti, tutustumismatkoilla ja seminaareissa. Mahdollisuuksien mukaan käytetään apuna yhteistyökumppaneiden verkostoja.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 832 905

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 828 275

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 951 890

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 946 600

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteiden mukaisesti KAIRAssa keskityttiin rakennetyöttömyyden hoitamiseen. Rakennetyöttömyys vähentyi hankkeen aikana useilla sadoilla hengillä, mihin vaadittiin koko toimijakentän yhteistä panosta. KAIRA onnistui avaamaan rakennetyöttömyyden käsitettä laajalla rintamalla, jolloin lisääntyneen tietoisuuden ansiosta toimijajoukko, mm. kuntien ja Kainuun maakunta -kuntayhtymän eri hallintokuntien ja hankkeiden henkilöstö sekä työllistämistukia käyttävät järjestöt ja yrittäjät, aktivoitui ja lisäsi tietoisesti omia pyrkimyksiään rakennetyöttömyyden vähentämisessä.

Hanke teki tiivistä yhteistyötä kaikkien työttömyyden hoitamiseen välityömarkkinoilla osallistuvien tahojen kanssa järjestäen säännöllisesti laajan toimijajoukon välityömarkkinatapaamisia, sekä pienempien ryhmien kokoontumisia kaikissa Kainuun kunnissa. Välityömarkkinatoimijoiden osaamistasoa KAIRA pyrki parantamaan aktiivisella tiedotustoiminnalla sekä järjestämällä seminaareja ja koulutustilaisuuksia ajankohtaisista aiheista muutaman kerran vuodessa. Välityömarkkinoilla valmennustehtävissä toimivien työntekijöiden osaamistason parantamiseen ja verkottumiseen kiinnitettiin erityishuomiota kahden viimeisen toimintavuoden aikana järjestämällä valmennussektorille erillisiä koulutus- ja verkottumistilaisuuksia yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa.

”Sateenvarjohankkeena” KAIRA huolehti myös muiden alueen työllisyyshankkeiden työntekijöiden verkottumisesta, työssä jaksamisesta ja yhteistyön koordinoinnista järjestämällä kaikkien työllisyyteen ja hyvinvointiin liittyvien kainuulaisten hankkeiden yhteisiä tapaamisia sekä tiettyyn aihealueeseen, esimerkiksi sosiaaliseen yrittäjyyteen tai yritysyhteistyöhön, keskittyviä muutaman hankkeen kokoontumisia.

KAIRAn työnantajayhteistyötä toteutettiin jalkautumalla kainuulaisiin yrityksiin, missä yrittäjille jaettiin tietoa tukityöllistämismahdollisuuksista vaikeasti työllistyviä henkilöitä rekrytoitaessa ja samalla kartoitettiin yrittäjien kokemuksia työllistämisestä. Työnantajakäynneille osallistui myös paikallisten hankkeiden edustajia KAIRAn mukana, jolloin saatiin syntymään välitön kontakti työnantajan ja mahdolliseen työvoimatarpeeseen vastaamaan pystyvän toimijan välille.

KAIRAn asiantuntijuutta hyödynnettiin monilla eri sektoreilla, ja KAIRAn rooli oli varsin merkittävä kehitettäessä rakennetyöttömyyttä ja syrjäytymistä ehkäisevää palvelujärjestelmää. KAIRAn rooli oli suuri työttömien työkykyarviointi- ja eläkeselvittelytyöryhmässä, kumppanuushankkeiden edelleensijoittamismallien ja jatkosuunnitelmien kehittämisessä, yhdistysten työllistämistoiminnan ammattimaistamis- ja Kainuun ammattioppilaitoksen työhönvalmennuksen erityisammattitutkintokoulutuksen käynnistämispyrkimysten yhteydessä. KAIRA toimi asiantuntijajäsenenä myös mm. Kuntouttavan työtoiminnan kehittämishankkeen seututapaamisissa, Ylä-Kainuun työllisyydenedistämistoimikunnassa ja eräiden työllisyyshankkeiden ohjausryhmissä sekä osallistunut kainuulaisten kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmien toiminnan kehittämiseen ja maahanmuuttajatoimijoiden yhteistyöverkoston ja nuorten asioita edistävien ryhmien toimintaan.

Kahden viimeisen toimintavuotensa ajan KAIRAssa tavoiteltiin nuorisotyöttömyyden vähentämiseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen liittyvän yhteistyön parantamista, sekä maakunnallisen työllisyydenhoidon yhteistyöfoorumin työn käynnistämistä, jolloin yhteistyö etenkin kuntien nuorisotoimen sekä kuntien, Kainuun maakunta -kuntayhtymän ja työvoimahallinnon johtavien viranhaltijoiden kanssa tiivistyi tarjoten uudenlaista perspektiiviä niin pysyvien organisaatioiden työhön kuin rakenne- ja nuorisotyöttömyyteenkin.