Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10187

Projektin nimi: Yrittäjien sijaispalvelu

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2008 ja päättyy 31.12.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Päijät-Hämeen koulutuskonserni-kuntayhtymä / Lahden ammattikorkeakoulu/ Innovaatiokeskus

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0993644-6

Osoite: Kirkkokatu 27

Puhelinnumero: 03 828 18

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.lamk.fi

Projektin kotisivun osoite: www.sijaispooli.fi

Vastuuhenkilön nimi: Päivi Starckjohann

Asema: Innovaatiokeskuksen johtaja

Sähköposti: paivi.starckjohann(at)lamk.fi

Puhelinnumero: 03 828 18

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme, Päijät-Häme

Seutukunnat: Hämeenlinnan, Forssan, Lahden, Riihimäen

Kunnat: Riihimäki, Lahti, Ypäjä, Forssa, Hämeenlinna, Humppila, Hausjärvi, Hartola, Heinola, Orimattila, Padasjoki, Nastola, Hollola, Tammela, Hämeenkoski, Janakkala, Asikkala, Hattula, Kärkölä, Loppi, Sysmä, Jokioinen

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaiset kohderyhmät ovat
1. 1-9 henkilöä työllistävät pk-yrittäjät; kaikki Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen alueilla toimivat eri alojen uudet ja aloittavat sekä pitkään toimineet yrittäjät, pk- yritykset sekä niiden henkilöstö ja erityisesti naiset
2. sijaispalveluun mukaan tulevat koulutettavat sijaiset: työttömät (projektin markkinoinnissa huolehditaan siitä, että tiedotus tavoittaa yli 50-vuotiaat naiset), entiset yrittäjät, kotoa työelämään palaavat äidit, työelämään palaavat osa-aika työtä hakevat, tulomuuttajat, työttömät yrittäjiksi aikovat sekä tutkintonsa päätökseen saaneet tai opiskelevat, yrittäjyyttä suunnittelevat (nuoret) aikuiset

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät
1. yrittäjyyttä edistävät yrittäjä- ja toimialajärjestöt, 2. paikalliset viranomaiset, julkisen hallinnon toimijat, alueen elinkeinotoimijat 3. oppilaitokset 4. yrityksen asiakkaat 5. yrittäjien perheet ja lähipiiri

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 61, joista naisia 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 60, joista naisia 39

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten työpaikkoja 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1, joista naisten työpaikkoja 1

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten perustamia 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1, joista naisten perustamia 1

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yrittäjien sijaispalvelu on tasa-arvoa, yrittäjyyttä ja liiketoiminnan kasvua sekä työllistymistä edistävä hanke. Sen välittömiä kohderyhmiä ovat eri alojen yrittäjät tai 1-9 henkilöä työllistävät pk-yrittäjät ja sijaispalveluun mukaan tulevat koulutettavat sijaiset: työttömät, entiset yrittäjät, työelämään palaavat äidit, maahanmuuttajat ja opiskelevat tai opiskelunsa päättäneet. Välilliset kohderyhmät ovat alueelliset viranomaiset, oppilaitokset ja yrittäjäjärjestöt.

Hankkeen tavoitteena on sukupuolten mukaisen tasa-arvon edistäminen koulutuksessa ja työelämässä sekä naisten työmarkkina-aseman vahvistaminen ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen työn ja perheen yhteensovittamista helpottamalla. Yrittäjien sijaispalveluhanke tukee naisyrittäjyyden toimintaympäristöä ja auttaa naisten välisen tasa-arvon toteutumista perhepoliittisissa kysymyksissä mahdollistaen yrittäjälle kunnollisen äitiys- ja raskausajan, isyys- ja lastenhoitovapaat, vanhempainvapaat ja sairaan lapsen hoitomahdollisuudet. Se auttaa naisten omistamien yritysten liiketoiminnan kasvua ja kehittämistä antaen yrittäjälle aikaa ja mahdollisuuksia vahvistaa liiketoimintaosaamista tai kouluttautua. Sen tavoitteena on alasta riippumatta madaltaa kynnystä työntekijän palkkaamiseen, auttaa ja helpottaa työantajaksi ryhtymistä ja henkilöstön rekrytointia, kehittää uusia joustavia työelämän tarpeista lähteviä työllistämismalleja, helpottaa yrittäjän arkea tukemalla ja lisäämällä osaamista ja työssä jaksamista sekä työn ja perheen, vanhemmuuden ja yrittäjyyden yhteensovittamista. Tavoitteena on myös rakentaa polkua sukupolvenvaihdoksiin ym. luopumistilanteisiin. Hankkeen keskeisimmät toimenpiteet ovat sijaisten löytäminen, yrittäjien ja sijaisten kohtaaminen, sijaisten valmentaminen yrittäjän sijaisiksi sekä yrittäjien perehdyttäminen työnantajaksi ja tukeminen yrittäjän työssä. Alueellinen sijaisrekisteri sisältönään hankeinformaatiota sekä sijaispalvelurekisteri toimii yrittäjäkentälle tiedonvälityskanavana valmennuksista sekä kunkin alueen sijaistarjonnasta. Alueellinen tiedonlevitys tapahtuu hallinnoijan verkostojen kautta, yrittäjäyhdistysten välityksellä sekä yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden keskeisten toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen alueen sijaispalveluhanke on mallinnettu Suomen Yrittäjänaisten keskusliiton rekisteröimästä ja tuotteistamasta SIPA-tavaramerkistä. Päijät-Hämeen ja Kanta-Hämeen alueen sijaispalveluhanke toteutetaan v. 2008 - 2010 ja sen hallinnoija on Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Lahden ammattikorkeakoulu / Innovaatiokeskus. Tavoitteena on kehittää alueelliseen yrittäjyyteen soveltuva ja sen tarpeisiin vastaava järjestelmä, joka juurrutetaan molempiin maakuntiin sopivien jatkajien avulla.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Tiedottaminen on hankkeen onnistumisen kulmakiviä. Hankkeesta tiedotetaan yrittäjille sähköpostilla, henkilökohtaisella markkinointityöllä ym. tiedotuskanavilla. Koulutuskonsernin sisäinen tiedottaminen kohdistuu eri yksiköille, yrittäjille tiedotetaan keskusliiton ja paikallisten yhdistysten avulla myös jäsenkentän omissa tapahtumissa, nettisivuilla sekä yhdistysten lehdissä. Sijaisille ja muille sidosryhmille tiedotetaan eri tiedotusvälineissä, lehdistötiedotteiden, mainosten, mainoskampanjoiden ja suorien kontaktien sekä julkishallinnollisten yhteistyökumppaneiden avulla. Järjestetään seminaareja, tiedotustilaisuuksia ja pyritään olemaan esillä yrittäjyyteen liittyvissä tapahtumissa sekä luomaan suhteita päättäviin elimiin asian edistämiseksi ja julkisuusarvon lisäämiseksi. Tiedotusvälineitä ovat mm. hankkeen www-sivusto, esitteet, tiedotteet, tiedotustilaisuudet, markkinointimateriaali. Käytetään myös ulkopuolisia viestinnän ammattilaisia.
Markkinointitarvekartoitus asiakkaista ja tarpeista / projektipäällikkö 8 - 12/ 08
Markkinointistrategian luominen / projektipäällikkö 8-12 / 08
Markkinointivälineistä ja tavoista päättäminen / projektipäällikkö 8-12/ 08
Markkinointiyön toteuttaminen eri medioissa / projektipäällikkö 8 - /08 - 12/10
Muiden koulutusten seminaarien, tapahtumien markkinointi eri medioissa/ projektipäällikkö 8/08 - 12/10
Hankkeesta tiedottaminen ja markkinointi on koko hankkeen ajan kestävää ja painottuu eri aikoina eri toimenpiteisiin.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvien käytänteiden levityssuunnitelma/ toteuttaja/ aikataulu

Levitystarvekartoitus/ projektipäällikkö 12 /08
Levitysstrategian luominen/ projektipäällikkö 12/ 08
Kanavista ja menetelmistä päättäminen/ projektipäällikkö 12/ 08
Toteuttaminen/ tiedottaminen / projektipäällikkö, projektihenkilöstö v. 12/ 10

Hankkeen hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja levitetään tiedottein, seminaareihin sekä muihin
soveltuviin tapahtumiin osallistuen Suomen ammattikorkeakouluihin, muihin koulutusorganisaatioihin sekä organisaatioihin jotka voivat hyötyä tuloksista tai toimintamalleista. Niitä voivat toiminnassaan hyödyntää myös muut projektit, erilaiset julkishallinnolliset organisaatiot sekä yrittäjäyhdistykset. Tästä hankkeesta saatuja hyviä käytänteitä voidaan hyödyntää mahdollisessa jatkohankkeessa. Lahden ammattikorkeakoulu on mukana valtakunnallisessa tutkimus -ja kehitystoiminnan julkistamisfoorumissa, verkkojulkaisussa www.osaaja.net jossa hankkeen toimintaa ja siitä saatuja tuloksia voidaan julkaista artikkelien ja muiden mahdollisten julkaisujen ohella.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 363 668

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 328 464

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 387 603

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 354 075

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen

9. Loppuraportin tiivistelmä

Yrittäjien sijaispalveluhankkeen (1.8.2008 - 31.12.2010) keskeinen tavoite oli kehittää alueelliseen (pien) yrittäjyyteen soveltuva ja sen tarpeisiin vastaava sijaisjärjestelmä. Tavoite oli juurruttaa sijaisjärjestelmä Kanta-Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen sopivien jatkajien avulla.

Toimenpiteiden toteuttamiseen oli käytettävissä noin kaksi vuotta. Kohdealueina oli kaksi maakuntaa, Kanta-Häme ja Päijät-Häme, sekä viisi seutukuntaa.

Yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen pääseminen kohdealueiden yrittäjäjärjestöjen kanssa oli välttämätöntä, jotta projektin toimenpiteillä oli vaikuttavuutta. Koska projektin toimenpiteitä kohdistettiin yrittäjiin, oli merkityksellistä, että he saivat tiedon sijaispalvelusta itselleen luotettavalta taholta (esim. yrittäjäjärjestöt ja yrittäjäkollegat). Kesäkuussa 2010 toteutettiin Päijät-Hämeen Yrittäjien mahdollistama sijaispalvelun tarvekysely, jonka kohderyhmänä olivat Päijät-Hämeen Yrittäjien jäsenyritykset. Samalla levitettiin tietoa sijaispalvelusta. Toimivaa yhteistyötä tehtiin myös Hämeen Yrittäjien ja alajärjestöjen kanssa. Sijaispalvelua markkinoitiin Kanta-Hämeen yrittäjille Hämeen Yrittäjien tiedotuskanavien kautta. Lahden Seudun Yrittäjänaisten ja Hämeenlinnan Seudun Yrittäjänaisten tukemana tavoitettiin naisyrittäjiä sekä sijaispalvelun malliksi rekisteröity SIPA. Yhteistyötä on tehty sijaispalvelujärjestelmän vakinaistamiseksi.

Valtakunnan tason yhteistyötä ja verkostoitumista sekä sijaispalvelun jatkumoa hankkeen päättymisen jälkeen on edistänyt projektin kuuluminen Valtava-kehittämisohjelmaan. Yrittäjien sijaispalveluhanke oli suunnattu yrittäjille. Projektin tasa-arvovaikutus kohdistui erityisesti pienyrittäjän yhteiskunnallisen tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden parantamiseen. Päätavoite oli sijaispalvelujärjestelmän kehittäminen, mutta tätäkin hanketta koski se, että sukupuolinäkökulma tulee ottaa läpäisevästi huomioon sekä tavoitteissa että toiminnoissa.

Alueellinen sijaispalvelujärjestelmä saatiin alkuun, sillä sijaisrekisteri perustettiin ja saatiin aikaan toiminnan jatkuvuuden kannalta merkitykselliset yrittäjän sijaisuus -pilotit. Myös valtakunnallisessa sijaispalvelun kehittämisessä ja vakinaistamisessa otetaan huomioon hankkeen tulokset, toimenpiteet ja kokemukset.

Syntyi luottamuksellisia verkostosuhteita ja kumppanuuksia, joiden avulla pienyrittäjät saattoivat käynnistää myös uusia, yhteisiä liiketoimintamalleja.

Yksittäisinä tapauksina on jo nähty, että sijaispalvelumalli toimii. Yhteiskunnallisen tasavertaisuutensa edistämiseksi pienyrittäjien tulisi kyetä laajasti hyödyntämään sijaispalvelun tuomat mahdollisuudet. Kun yrittäjä palkkaa sijaisen tai ostaa sijaisen palveluita, tulee näkyväksi, että työtä tekee yrittäjän sijaan joku toinen. Näkyväksi tulee myös se, että yrittäjälle aiheutuu palvelun käytöstä liiketoimintakustannuksia.

Yritystoimintaa aloittavalle houkutin yrittäjyyteen voisi olla rakenteiltaan toimiva sijaispalvelujärjestelmä. Aloittava yrittäjä tietää, mistä ja miten voi saada lisävoimavaroja liiketoimintansa tueksi: sijaispalvelusta.

Päijät-Hämeen TE-toimiston kanssa suunniteltiin ja löydettiin toimintatapoja, jolla TE-toimiston asiakkaat saattoivat osallistua valmennuksiin menettämättä työttömyysturvaetuuksiaan. Osallistumistavat: 1. sijaisvalmennukseen ryhmäkoulutuksen muodossa ja 2. sijaisvalmennukseen omaehtoisen koulutuksen puitteissa. Heinolan TE-toimisto ja Päijät-Hämeen TE-toimisto toimivat yhteistyössä sijaisvalmennuksessa.

Sijaispalvelujärjestelmää on rakennettu eri alueilla noin kymmenen vuoden ajan, joista kahtena viimeisimpänä vuonna myös Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Nyt Suomessa rakennetaan sijaisjärjestelmää paitsi alueellisesti ja myös valtakunnallisesti vakinaiseksi toimintamalliksi.

Yrittäjien sijaispalveluhanke on ollut osaltaan rakentamassa ja luomassa yhteistyöverkostoja kohdealueelleen.

Yrittäjien sijaispalveluhankkeessa on myös valmisteltu yrittäjän sijaisten muodostaman osuuskunnan perustamista. Osuuskunnan säännöt ja liiketoimintasuunnitelma valmisteltiin syksyllä 2010. Osuuskunnan perustaminen voi olla ajankohtaista vuonna 2011.

Yrittäjien sijaispalveluhanke päättyy 31.12.2010. Sen sijaispalvelurekisterissä olevat sijaiset voivat rekisteröityä www.sipa.fi -sijaisrekisteriin. Muutenkin www.sijaispooli.fi -sivusto sijaisrekistereineen on hyödynnettävissä vastaavissa hankkeissa ja sijaispalvelujärjestelmissä.

Valtakunnallinen sijaispalvelujärjestelmän kehittäminen on jo käynnistynyt Keski-Suomen ELY-keskuksen vetämänä. Tavoite on, että järjestelmä on valmis vuoden 2012 loppuun mennessä. VeryNais.fi, Yrittäjien sijaispalvelu, valtakunnallisen palvelun kehittäminen http://www.verynais.fi/?page_id=15