Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10191

Projektin nimi: Teknologiateollisuuden toimialan yrityskohtainen henkilökunnan räätälöity kouluttautuminen ja koulutusmenetelmät (TEKNOPLUS)

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2008 ja päättyy 28.2.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0996167-6

Osoite: Visamäentie 35 A

Puhelinnumero: 03-6461

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.hamk.fi

Projektin kotisivun osoite: www.hamk.fi/teknoplus

Vastuuhenkilön nimi: Lauri Tenhunen

Asema: Yliopettaja

Sähköposti: lauri.tenhunen(at)hamk.fi

Puhelinnumero: 040 560 2249

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme, Itä-Uusimaa, Uusimaa, Päijät-Häme, Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Satakunta, Kymenlaakso

Seutukunnat: Salon, Åboland-Turunmaan, Hämeenlinnan, Rauman, Etelä-Pirkanmaan, Porin, Turun, Ylä-Pirkanmaan, Helsingin, Vakka-Suomen, Pohjois-Satakunnan, , Tampereen, Kotkan-Haminan, Loimaan, Lounais-Pirkanmaan, Forssan, Kouvolan, Luoteis-Pirkanmaan, Lahden, Riihimäen, Loviisan, Porvoon, Raaseporin

Kunnat: Espoo, Hanko, Vantaa, Helsinki, Kustavi, Masku, Naantali, Loimaa, Paimio, Lohja, Karkkila, Mynämäki, Nousiainen, Nummi-Pusula, Kerava, Laitila, Koski, Tl, Tuusula, Kauniainen, Järvenpää, Oripää, Vihti, Hyvinkää, Mäntsälä, Aura, Marttila, Karjalohja, Kaarina, Kirkkonummi, Pornainen, Lieto, Inkoo, Nurmijärvi, Siuntio, Iitti, Turku, Porvoo, Vehmaa, Riihimäki, Lahti, Ypäjä, Lapinjärvi, Forssa, Harjavalta, Hämeenlinna, Myrskylä, Askola, Humppila, Hausjärvi, Rusko, Virolahti, Hartola, Loviisa, Hamina, Heinola, Orimattila, Padasjoki, Pöytyä, Eurajoki, Nastola, Hollola, Tammela, Kotka, Hämeenkoski, Pyhäranta, Raisio, Taivassalo, Sauvo, Janakkala, Asikkala, Kouvola, Miehikkälä, Hattula, Kärkölä, Somero, Pyhtää, Loppi, Sipoo, Sysmä, Honkajoki, Jokioinen, Uusikaupunki, Eura, Salo, Pukkila, Pälkäne, Jämijärvi, Pirkkala, Nokia, Hämeenkyrö, Virrat, Pori, Luvia, Nakkila, Ruovesi, Akaa, Orivesi, Köyliö, Huittinen, Kankaanpää, Ylöjärvi, Tampere, Säkylä, Punkalaidun, Pomarkku, Urjala, Merikarvia, Ulvila, Karvia, Parkano, Vesilahti, Kokemäki, Ikaalinen, Valkeakoski, Kiikoinen, Rauma, Siikainen, Juupajoki, Kihniö, Kangasala, Lempäälä, Länsi-Turunmaa, Mänttä-Vilppula, Raasepori, Kemiönsaari, Sastamala

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmät muodostuvat
- suomalaisista teknologiateollisuuden pk-yrityksistä (ei kuitenkaan metalliteollisuus) ja
- muun suomalaisen valmistavan teollisuuden pk-yrityksistä ja
- pk-yritysten muodostamista toiminnallisista verkostoista ja
- pk-yritysten henkilökunnasta yksilötasolla

Välittömät hyödynsaajat ovat 15 suomalaista pk-yritystä ja niiden henkilökunta.

Hankkeen toteuttava organisaatio ja vastuuhenkilöt tuntevat alan yritystoimintaa hyvin ja ovat myös kartoittanut alan yrityksiä moneen otteeseen edeltävinä vuosina.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin välillisiä kohderyhmiä ovat myös ohjelmistojen kehittäjät uuden teknologian käyttöönoton yhteydessä ja koulutusorganisaatiot, jotka saavat tietoa opetuksen ja opetusuunnitelmien kehittelyyn.

Pitkällä aikavälillä suurin hyöty kohdistuu yrityksiin ja verkostoihin, jotka hankkeen jälkeen käyttävät kehitettyä koulutustarveanalysointimallia ja/tai TeknoPlus -toimintamallia yrityskehityksen apuna. Tämä hyöty saadaan hankkeesta, mikäli hankkeelle saadaan sopivassa määrin jatkorahoitusta vuodesta 2010 alkaen.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 90, joista naisia 30

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 158, joista naisia 39

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 25, joista naisten työpaikkoja 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektissa kehitetään ammatillista osaamista teknologiateollisuuden alojen (ei metalli) pk-yrityksissä tarjoamalla koulutustarveanalyysiin perustuen yrityskohtaista ja tarvelähtöistä koulutusta yhdistettynä yritysten päivittäiseen tuotannolliseen ja/tai liiketaloudelliseen toimintaan yritysten omissa toimitiloissa. Koulutus toteutetaan tuotanto-painotteisesti, ajallisesti ja rahallisesti toteuttamalla räätälöidyt koulutukset valituissa 15 pk-yrityksessä..

Projektin tavoitteita ovat mm. pk-yritysten aktivointi koulutuksen avulla tapahtuvaan kilpailukyvyn kehittämiseen, yritysten strategisen kyvykkyyden kehittäminen yksilöiden ammattitaidon kehittämisen kautta, yritysjohdon ja henkilökunnan ammatillisen osaamisen ja kehittämisen synkronointi, yleisempien työelämävalmiuksien kehittäminen sekä koulutuksen avulla tapahtuva kehittäminen pk-yritysten keskeisissä verkottuneissa toiminnoissa.

Projektin toteuttaa Hämeen ammattikorkeakoulu, joka toimii vastuuorganisaationa InnoSteel verkostossa ja on siinä toteuttanut edellisellä rakennerahastokaudella mm. Metakoulu projektin, jossa syntyneeseen osaamiseen ja uusin tehokkaasti suunnattuihin kehitysnäkymiin TeknoPlus -hanke perustuu.

Projektin tulokset ovat:

1. 15 yrityksen räätälöidyt koulutustoteutukset.

2. Suunnitelmat, jotka liittyvät koulutustarpeen analysointimallin kehittämiseen uuden sukupolven malliksi joka on sopiva useille toimialoille.

3. TeknoPlus toimintamallin kehittämiseen liittyvät suunnitelmat. Malli konstruoidaan pk-yrityksille koulutuksen avulla tapahtuvaan pitkäjänteiseen (yritysten ja verkostojen) kehittämiseen. Mahdollisen jatkohankkeen aikana malli pilotoidaan, arvioidaan ja kuvataan.

4. Markkinointikampanja koulutustarpeen analysointimallista ja TeknoPlus -toimintamallista.

Hankkeen vaikutuksesta 15 pk-yrityksen ja/tai niiden yritysverkostojen kilpailukyky ja työllistämiskyky kohenee. Hankkeen yrityksissä aikaansaama jalostusarvon kasvu mahdollistaa 30 lisähenkilön rekrytoinnin. Pitkällä aikavälillä koulutustarpeen jatkokehitetty analysointimalli ja projektissa konstruoitava TeknoPlus toimintamalli aikaansaavat kumulatiivisesti monenkertaisia vaikutuksia suomalaisessa teknologiateollisuudessa. Hankkeen toimintamalli perustuu koeteltuun ja erinomaisesti toimineeseen Metakoulu totetukseen. Kokemusten perusteella projektin työelämälähtöisyys ja kysynnällinen perusta ovat erinomaiset.

Hankkeen koko on noin 300.000 euroa, sen kesto on 19 kk ja hanke toteutetaan keskimäärin 2 hengen vuosittaisella työpanoksella.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hanke järjestää katsauksia ja infohetkiä mm. alueellisten kehittämisyhtiöiden yrityksille tarkoitetuissa tilaisuuksissa ja tekee tiedottamisessa yhteistyötä yritysneuvojien kanssa. Käytetään edullista paikallislehtien ja yrittäjien lehtien mainontaa Etelä-Suomen kunnissa.

Tuloksista (TeknoPlus toimintamalli ja koulutustarpeen analysointimalli) järjestetään kohdistettua markkinointia tarkoituksella levittää tulosten käyttöä kohderyhmässä mahdollisimman laajalle.

Laaditaan loppuraportti.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeessa rakennettavat tuotteet (koulutustarveanalyysimallin parannettu versio ja TeknoPlus toimintamalli) ovat välineitä, joiden markkinoinnin ja käytön avulla koulutuksen hyödyt yritystoiminnan kehittämisessä tulevat selkeästi esiin. Kyseiset tuotteet on rakennettu analyyttiseen kehittämiseen koulutuksen avulla. Näiden tuotteiden markkinointi painottuu mahdolliseen jatkohankkeen ajankohtaan vuodesta 2010 eteenpäin.

TeknoPlus hanke perustuu Metakouluhankkeelle, jonka tuloksena on useita hyviä käytäntöjä välittömästi sovellettavissa kohdeyrityksiin jokaisessa koulutustarveanalyysitilanteessa ja jokaisen koulutuksen yhteydessä. TeknoPlus hanke on kokoaikaista yritysyhteistyötä, joten hyvät käytännöt kulkevat yrityksestä yritykseen koulutuksien myötä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 250 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 205 944

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 277 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 234 624

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Tavoitteet

TeknoPlus-hankkeen lyhyen tähtäimen tavoitteena oli kehittää ammatillista osaamista teknologiateollisuuden alojen (poislukien metalliteollisuus) pk-yrityksissä tarjoamalla koulutustarveanalyysiin perustuvaa yrityskohtaista ja tarvelähtöistä koulutusta. Hankkeen toiminta-aikana oli määrä toteuttaa räätälöityjä tuotantopainotteisia koulutuksia valituissa 15 pk-yrityksessä ja kouluttaa yhteensä 90 henkilöä. Osa koulutuksista järjestettiin yhteishankintakoulutuksina
TeknoPlus-hankkeen yksi merkittävä tavoite oli luoda usealle toimialalle soveltuva pk-yritysten koulutustarpeen analysointimalli sekä TeknoPlus-toimintamalli, joka tehtiin koulutuksen avulla tapahtuvaan pitkäjänteiseen yritysten (ja verkostojen) kehittämiseen.

Toteutus
Hankkeen alussa rakennettiin tietokanta sopivista yrityksistä (n. 500 kpl), joihin lähetettiin hanke-esite. Tämän jälkeen koulutuspäälliköt ottivat yhteyttä puhelimitse ja ehdottivat yrittäjälle tapaamista. Tapaamisessa analysoitiin mahdollinen koulutustarve, ensin suullisesti ja myöhemmin hankkeessa kehitettyä koulutustarveanalyysimittaria käyttäen. Sovittiin koulutusaihe ja toteutustapa. Tämän jälkeen koulutuspäälliköt selvittivät sopivat kouluttajat, kilpailuttivat ne ja tekivät yrittäjälle EU-tuetun tarjouksen. Koulutuksen päätyttyä jokainen koulutettava antoi arvionsa koulutuksen onnistuneisuudesta kaavakkeella. Tiedot koottiin koulutuskohtaisesti yhteen. Lisäksi kahdeksalle hankkeeseen osallistuneelle yrittäjälle tehtiin puhelinhaastattelu hankkeen onnistumisesta.
Koulutustarveanalyysimallia ja toimintamallia kehitettiin hankkeen aikana. Kehittely jatkuu TeknoBoost-hankkeessa. Mallit ovat nähtävissä hankkeen kotisivulla www.hamk.fi/teknoplus.

Tulokset

Hankkeen määrälliset tavoitteet ylitettiin selvästi. Koulutettavia henkilöitä oli yli 180 henkilöä (tavoite 90). Koulutettavia yrityksiä oli 16 (tavoite 15).
Erillisiä koulutustapahtumia oli 20.
Myös koulutustarveanalyysimallista ja toimintamallista saatiin aikaan toimivat versiot.
Koulutettavilta saadun palautteen yleisarvosanojen keskiarvo oli 4,1 (asteikolla 0....5).
Yleisesti ottaen yrityksissä oltiin varsin tyytyväisiä hankkeen toimintaan ja tuloksiin. Jotkut yrittäjät olisivat toivoneet kouluttajalta parempaa koulutettavien lähtötason selvitystä. Tämä on huomioitu jatkohankkeessa. Toinen asia, joka tuli esille oli toivomus selkeämmästä hinnoittelusta. Vaikeutena oli mm koulutusten suuri hintahaitari, jolloin kiinteän tukiprosentin ilmoittaminen oli hankalaa.