Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10201

Projektin nimi: Ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa ei ole henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2008 ja päättyy 31.12.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Vantaan kaupunki/sivistystoimi

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0124610-9

Osoite: Asematie 6 A

Puhelinnumero: (09) 83911/vaihde

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.vantaa.fi

Projektin kotisivun osoite: www.vantaa.fi > Opetus ja kasvatus > Ammatillinen koulutus > Työelämävastaavuus -projekti

Vastuuhenkilön nimi: Paula Ylöstalo-Kuronen

Asema: Nuoriso- ja aikuiskoulutuksen johtaja

Sähköposti: paula.ylostalo-kuronen(at)vantaa.fi

Puhelinnumero: (09) 83922834

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Vantaa, Helsinki, Kerava, Tuusula, Kauniainen, Järvenpää, Hyvinkää, Mäntsälä, Kirkkonummi, Pornainen, Nurmijärvi, Siuntio

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektilla ei ole välitöntä henkilökohderyhmää, kun tavoitteena on ennakointijärjestelmän kehittäminen.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Helsingin seudun ammatillisen koulutuksen järjestäjät ja tuottajat, erityisesti pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyösopimuksen allekirjoittaneista koulutuksen järjestäjistä muodostuva verkosto: Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Kauniaisten kaupunki, Vantaan kaupunki, Kirkkonummen kunta, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Ami-säätiö, Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy, Helsingin kauppaoppilaitos Oy, Malmin kauppaoppilaitos Oy sekä Suomen Liikemiesten kauppaopiston säätiö. Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä tarkoitetaan kuntia, kuntayhtymiä sekä yksityisiä koulutuksen tuottajia.

Kuntien muut hallintokunnat, Helsingin seudun työelämä, yritykset ja yhdistykset, ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat nuoret ja aikuiset, opiskelijat, opinnoista työelämään siirtyvät nuoret ja aikuiset sekä muut ennakointityötä tekevät organisaatiot.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus

Projektin toiminta kohdistuu toisen asteen ammatillisen koulutuksen ennakointijärjestelmän suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä ennakointitiedon tuottamiseen. Projektin välilliseen kohderyhmään kuuluvat Helsingin seudun ammatillisen koulutuksen järjestäjät, joista projektin toteuttamiseen osallistuvat ammatillisen koulutuksen yhteistyösopimuksen allekirjoittaneet koulutuksen järjestäjät. Näitä ovat Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupungit, Kirkkonummen kunta, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia, Ami-säätiö, Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy, Helsingin kauppaoppilaitos Oy, Malmin kauppaoppilaitos Oy ja Suomen Liikemiesten kauppaopiston säätiö.

Projektin yhtenä tavoitteena on selvittää, kuinka paljon ja millaista koulutettua työvoimaa Helsingin seudun elinkeinoelämä tulee tarvitsemaan vuoteen 2020 mennessä. Toisena tavoitteena on suunnitella ammatillisen koulutuksen ennakointijärjestelmä, mihin liittyy Helsingin seudun kauppakamarin kanssa toteutettavat vuorovaikutteiset ennakointifoorumit. Kolmantena tavoitteena on, että projektiin osallistuvat ammatillisen koulutuksen järjestäjät hyödyntävät selvityksen ja ennakointifoorumien tuloksia sekä nuorten että aikuisten ammatillisen koulutuksen suunnittelussa niin, että koulutus vastaisi mahdollisimman hyvin seudun työelämän tarpeisiin.

Projektissa toteutettavat toimenpiteet:

1) Helsingin seudun työvoima- ja koulutustarve vuoteen 2020 -selvitys
2) suunnitelma ammatillisen koulutuksen ennakointijärjestelmästä ja ennakointitiedon hyödyntämisestä nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen suunnittelussa ja päätöksenteossa
3) toisen asteen ammatillisen koulutuksen ennakointijärjestelmän toiminnan käynnistäminen
4) ammatillisen koulutuksen ja elinkeinoelämän välisen yhteistyön lisääminen ja sen hyödyntäminen nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen suunnittelussa ja päätöksenteossa

Projektin tuloksena syntyy Helsingin seudun työvoima- ja koulutustarveselvitys vuoteen 2020. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät saavat projektin tuloksena käyttöönsä työvoima- ja koulutustarve-ennakoinnin laskelmien tulokset. Selvitys tuottaa laadullista tietoa myös työvoimakapeikkojen ennakointiin ja yleisemmin työvoiman riittävyystarkasteluun. Laskelmien tulokset auttavat koulutuksen järjestäjiä arvioimaan toisen asteen opiskelijapaikkatarvetta ja tunnistamaan kehittämistarpeita.

Projektin tuloksena syntyy myös seudullinen toisen asteen ammatillisen koulutuksen ennakointijärjestelmän toimintamalli. Projekti lisää ammatillisen koulutuksen järjestäjien välistä yhteistyötä sekä koulutuksen järjestäjien ja työelämän välistä yhteistyötä. Projektin kautta tuotetaan uusia toimintatapoja ammatillisen koulutuksen ja työelämän ennakointiyhteistyöhön. Lisäksi kehitetään toimintatapoja ennakointitiedon hyödyntämiseen toisen asteen nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen suunnittelussa, mitoittamisessa sekä niihin liittyvässä päätöksenteossa.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Tiedotussuunnitelma laaditaan projektin alkuvaiheessa konsultoiden hakijaorganisaation tiedotusasiantuntijoita. Tiedotussuunnitelman laatimisen yhteydessä kartoitetaan eri mahdollisuudet tiedottaa hankkeesta ja sen tuloksista, esimerkiksi sähköisesti linkittämällä hankkeen materiaaleja verkkoon. Projektin ohjausryhmä käsittelee ja hyväksyy tiedotussuunnitelman. Projektin käynnistyessä sen sisällöstä ja tavoitteista laaditaan sähköinen tiedote, jota levitetään projektin välilliselle kohderyhmälle ohjausryhmän verkostoja hyödyntäen. Projektista tiedotetaan myös muille seudun toimijoille, joiden voidaan ajatella hyötyvän projektin tuloksista ja joiden kanssa tehtävä yhteistyö edistää projektin tavoitteiden toteutumista.

Työvoima- ja koulutustarveselvityksen tuloksena syntyvää julkaisua voi tilata maksutta Helsingin kaupungin tietokeskukselta. Julkaisu toimitetaan ammatillisen koulutuksen yhteistyösopimuksessa mukana oleville koulutuksen järjestäjille. Selvityksen keskeisistä tuloksista laaditaan lehdistötiedote, jolla pyritään välittämään tuloksia myös laajemmalle yleisölle.

Projektin tuloksia esitellään projektin välilliselle kohderyhmälle järjestettävässä työseminaaritilaisuudessa. Lisäksi selvityksen tuloksia hyödynnetään ennakointifoorumien tausta-aineistona, jolloin niitä esitellään seudun koulutuksen järjestäjille ja elinkeinoelämän edustajille. Tiedottamisen varsinainen ajankohta sijoittuu vuodelle 2010, jolloin koulutus- ja työvoimatarveselvitys valmistuu.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvien käytäntöjen levittämisessä hyödynnetään projektin ohjausryhmän jo olemassa olevia verkostoja sekä projektin aikana syntyneitä uusia yhteistyöverkostoja. Projektin loppuraportissa kuvataan projektissa kehitetyt hyvät käytännöt ja tulokset. Projektin loppuraporttiin kirjataan myös mahdolliset toimimattomiksi koetut käytännöt. Loppuraportin levittämisessä hyödynnetään tiedotussuunnitelmassa määriteltäviä tiedotusväyliä. Raportti julkaistaan mahdollisuuksien mukaan verkossa. Hyvistä käytännöistä kerrotaan projektin edetessä projektin ohjausryhmälle ja välilliselle kohderyhmälle. Aikataulullisesti hyvien käytäntöjen levittäminen painottuu vuoteen 2010.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 137 774

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 121 641

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 173 596

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 152 330

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektin tavoitteena on ollut kehittää ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta tuottamalla koulutussuunnittelun tueksi seutukohtaista ennakointitietoa. Projektin tuloksena on syntynyt Helsingin seudun työvoima- ja koulutustarve vuoteen 2020 -selvitys (Montén, Seppo), jonka tulokset julkistettiin 6.4.2010 Helsingin kaupungintalolla järjestetyssä ennakointiseminaarissa. Julkaisua voi tilata maksutta osoitteesta: katariina.kovanen-piippo at vantaa.fi.

Selvityksen laatiminen on edellyttänyt alueellisen laskentamallin rakentamista, jota voidaan jatkossakin hyödyntää alueellisten ennakointilaskelmien tuottamisessa. Laskentamallin käyttöön liittyvistä kysymyksistä vastaa Helsingin kaupungin tietokeskus.

Koulutuksen järjestäjät ja suunnittelijat ovat saaneet selvityksestä käyttöönsä uutta tietoa, mitä hyödyntää nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen suunnittelussa ja siihen liittyvässä päätöksenteossa. Selvityksen tuottaman tiedon avulla voidaan ohjata ammatillista koulutusta vastaamaan entistä paremmin Helsingin seudun työelämän tarpeisiin. Tämä edellyttää koulutuksen järjestäjiltä sekä sisäistä keskustelua selvityksen tuloksista että keskustelua tuloksista yhdessä seudun muiden koulutuksen järjestäjien kanssa.

Pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyösopimuksessa mukana olevat koulutuksen järjestäjät ovat kukin tahoillaan arvioineet koulutustarjontaansa ennakointiselvityksen perusteella. Lisäksi projektin tuloksena syntyvää selvitystä sekä Ennakointikamareissa syntyvää tietoa työelämän tulevaisuuden tarpeista hyödynnetään muun muassa PALKEET-projektissa, joka on ESR-projektissa mukana olevien koulutuksen järjestäjien ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämisprojekti. Lisäksi Ennakointiselvityksen tuloksia on hyödynnetty Uudenmaan liiton vetämässä Koulutustarjonta 2016-hankkeessa, jossa projektissa tuotettu ennakointitieto on todettu hyödylliseksi vertailtaessa Helsingin seudun ennusteita koko Uudenmaan vastaaviin lukuihin. Koulutustarjonta 2016 -hankkeessa käsitellyt valtakunnallisista ennusteista johdetut Uudenmaan ammattirakenne-ennusteluvut poikkeavat joidenkin ammattien kohdalla huomattavasti projektissa tuotetuista vastaavista Helsingin seudun ennusteluvuista. Jatkossa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmatyötä varten laadittuja Uudenmaan ennusteita ja seututasolla tuotettuja ennusteita tulisi valmistella yhteistyössä ja mahdollisista eroavaisuuksista tulisi käydä vuoropuhelua jo ennusteita laadittaessa.

Projektin toisena tavoitteena on ollut koulutuksen järjestäjien ja elinkeinoelämän välisen konkreettisen yhteistyön lisääminen, mikä on toteutunut Ennakointikamarin kautta. Ennakointikamariyhteistyössä Helsingin seudun kauppakamarin tehtävinä on hankkeen johto, yritysyhteydet, talous- ja toimialatiedon tuottaminen, toimialajärjestöyhteydet ja viestintä. Koulutuksen järjestäjien tehtävinä on koulutuksen tarjontatiedon tuottaminen, avainhenkilöiden sitouttaminen, tulosten hyödyntäminen koulutuksessa, keskinäinen yhteistyö sekä jatkossa yritys- ja oppilaitostyöryhmien vetovastuu.

Vuosina 2009-2010 järjestettiin seuraavat Ennakointikamarit:

Liikenne- ja kuljetuspalveluala 27.1.2009
Majoitus- ja ravitsemisalojen jatkotilaisuus 24.2.2009
Talonrakennus- ja infra-ala 20.5.2009
Sähkö- ja LVI-ala 17.11.2009
Tekninen kauppa 8.4.2010
Yksityiset hyvinvointialat 8.9.2010
Kiinteistöpalvelut ja turvallisuusala 27.10.2010

Ennakointikamareihin vuonna 2009 osallistuneille koulutuksen järjestäjien edustajille lähetettiin vuoden 2010 alussa seuranta- ja palautekysely tulosten hyödyntämisestä ja toimintamallin kehittämisestä. Tulosten perusteella Ennakointikamaritilaisuuksien tuloksia on hyödynnetty koulutuksen kehittämisessä ja toimintamalli on koettu hyväksi.

Ennakointikamarin toimintaa syvennetään ja laajennetaan kahden vuoden kehityshankkeella, jota rahoitetaan koulutuksen järjestäjien ja kauppakamarin rahoituksen lisäksi maakunnan kehittämisrahalla. Tavoitteena on, että Ennakointikamari kehittyy pysyväksi ennakointiyhteistyömuodoksi sekä täydentää Uudenmaan liiton
maakunnallista ennakointia.

Projektissa on suunniteltu pääkaupunkiseudun ennakointimallia ja tähän liittyen on tehty yhteistyötä Ennakointikamarin puitteissa. Laajemman seudullisen ennakointimallin suunnitteluun liittyen on kartoitettu seudun ennakointityön nykytilaa ja jatkotyön organisoinnin ydinkysymyksiä. Pääkaupunkiseudun sivistystoimen johtajien yhteistyöryhmä keskustelutilaisuudessa 30.11.2010 päätettiin perustaa Ennakointimallityöryhmä. Ennakointimallityöryhmään kuuluu pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen järjestäjien, ammattikorkeakoulujen, Helsingin seudun kauppakamarin ja Uudenmaan liiton edustajat. Pääkaupunkiseudun ennakointimallityön tavoitteena on valmistella esitys pysyvästä koulutus- ja työvoimatarpeiden ennakointimallista, joka ei ole riippuvainen projektirahoituksesta.