Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10202

Projektin nimi: Maahanmuuttajanuorten VaSkooli - Nuorten maahanmuuttajien koulutustakuumallin kehittäminen ja käyttöönotto Turun ja Salon seutukunnissa

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2008 ja päättyy 31.1.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Opetushallitus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Turun ammatti-instituutti

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0204819-8

Osoite: Kellonsoittajankatu 9-11

Puhelinnumero: 02 2633 3000

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.turkuai.fi

Projektin kotisivun osoite: www.vaskooli.fi/maahanmuuttajat

Vastuuhenkilön nimi: Pia Lagercrantz

Asema: Kehitysjohtaja

Sähköposti: pia.lagercrantz(at)turkuai.fi

Puhelinnumero: 044 907 3080

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin kohderyhmänä ovat syrjäytymisvaarassa olevat 15-25 -vuotiaat maahanmuuttajanuoret,
- joilla ei ole peruskouluopintoja/päättötodistusta perusopetuksesta
- joiden kielitaito ei vastaa toisen asteen opintojen vaatimuksia, eikä ole edes välttämättä riittävä nuorten maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen
- joilla on kielellisten vaikeuksien lisäksi oppimisvaikeuksia ja/tai elämänhallintaan ja motivaatioon liittyviä ongelmia
- joiden opintomenestys perusopetuksessa on heikko ja joiden ammatinvalinta on selkiytymätön
- jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen ulkopuolelle koulutusmuotojen välisissä nivelvaiheissa
- jotka ovat vaarassa keskeyttää toisen asteen opinnot

Lisäksi projektin kohderyhmään kuuluvat
- oppilaitosten opetushenkilöstö
- oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuoltohenkilöstö
- oppilaitosten asiakaspalveluhenkilöstö
- vanhemmat
- maahanmuuttajayhdistykset
- viranomaiset (työvoimahallinto, nuoriso- ja sosiaalitoimi, terveystoimi ja muu julkishallinto, kolmas sektori)
- yritysten ja työmarkkinajärjestöjen edustajat

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektissa syntyneiden hyvien käytäntöjen levittämisen ja valtavirtaistamisen myötä kohderyhmiin kuuluvat kohdassa 6.2 mainittujen ryhmien lisäksi myös koulutusorganisaatiot eri puolilla Suomea, erilaiset maahanmuuttajanuorten kanssa toimivat organisaatiot ja projektit, viranomaistahot paikallisella ja kansallisella tasolla, paikallisen ja kansallisen tason päättäjät sekä tiedotusvälineet ja niiden kautta ns. suuri yleisö.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektin tavoitteena on kehittää Turun ja Salon seutukuntiin maahanmuuttajanuorille suunnattu alueellinen koulutustakuumalli, jota voidaan jatkossa hyödyntää myös muualla Suomessa.
Kehitettävä malli perustuu organisaatioiden ja eri toimijoiden väliseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön, olemassa olevien koulutusten kehittämiseen, uusien ohjaus- ja tukitoimien kehittämiseen, joustavaan työelämäyhteistyöhön, oikeanlaisten koulutuspaikkojen riittävyyden varmistamiseen, vanhempien kasvatusvastuun tukemiseen sekä oppilaiden elämänhallinnan ja työelämäkokemusten lisäämiseen.

Keskeistä kehitettävässä mallissa on eri toimijoiden joustava yhteistyö ja riittävistä ohjaus- ja tukitoimista huolehtiminen maahanmuuttajanuoren koulutuspolun kaikissa vaiheissa. Huomattavaa on myös se, että projektissa koulutustakuu nähdään laajempana prosessina kuin pelkkänä perusopetuksen ja toisen asteen välisenä siirtymävaiheena. Maahanmuuttajanuorten koulutuspolulla nivelvaiheita on useita, koska osa nuorista etenee toiselle asteelle useiden valmistavien koulutuksien kautta. Hankkeen tavoitteena on kartoittaa ja identifioida kaikki nämä eri koulutusten väliset nivelvaiheet ja kehittää tarvittavia ohjaus- ja tukitoimia maahanmuuttajanuorten tueksi heidän siirtyessään koulutusmuodosta toiseen.

Projektin kohderyhmänä ovat syrjäytymisvaarassa olevat 15 - 25 -vuotiaat maahanmuuttajanuoret,
- joilla ei ole peruskouluopintoja/päättötodistusta perusopetuksesta
- joiden kielitaito ei vastaa toisen asteen opintojen vaatimuksia
- joilla on kielellisten vaikeuksien lisäksi oppimisvaikeuksia ja/tai elämänhallintaan ja motivaatioon liittyviä ongelmia
- joiden opintomenestys perusopetuksessa on heikko ja joiden ammatinvalinta on selkiytymätön
- jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen ulkopuolelle koulutusmuotojen välisissä nivelvaiheissa
- jotka ovat vaarassa keskeyttää toisen asteen opinnot

Lisäksi projektin kohderyhmään kuuluvat
- oppilaitosten opetushenkilöstö
- oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuoltohenkilöstö
- oppilaitosten asiakaspalveluhenkilöstö
- vanhemmat
- maahanmuuttajayhdistykset
- viranomaiset (työvoimahallinto, nuoriso- ja sosiaalitoimi, terveystoimi ja muu julkishallinto, kolmas sektori)
- yritysten ja työmarkkinajärjestöjen edustajat

Projekti toteutetaan alueen koulutusorganisaatioiden ja muiden toimijoiden laaja-alaisena yhteistyönä. Kumppanuudessa ovat mukana seuraavat toimijat:
- Turun ammatti-instituutti - Åbo yrkesinstitut
- Turun kaupungin opetustoimi
- Turun iltalukio (Turun kaupungin opetustoimi)
- Turun kristillisen opiston säätiö
- Salon seudun koulutuskuntayhtymä

Lisäksi projektin yhteistyökumppaneita ovat:
- Turun kaupungin nuorisotoimi (Ohjaamo), sosiaalitoimi (työllisyyspalveluyksikkö/KOHO) ja muut hallintokunnat
- Työvoimahallinto
- Maahanmuuttajayhdistykset
- Seutukunnan ulkopuoliset toimijat

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin tiedotustoiminta jakaantuu ulkoiseen ja sisäiseen tiedottamiseen.
Sisäisen tiedotuksen ensisijaisena kohderyhmänä ovat projektin toteuttajatahot. Sisäisen tiedotuksen avulla välitetään tietoa projektin etenemisestä, kehittämistarpeista, hyvistä käytännöistä jne.
Ulkoisen tiedotuksen kohteena ovat projektin varsinaisen kohderyhmän lisäksi muut kohderyhmän kanssa työskentelevät tahot, projektit, järjestöt, eri viranomaistahot, yritykset, työmarkkinajärjestöt, päättäjät alueellisella ja valtakunnallisella tasolla, tiedotusvälineet sekä ns. suuri yleisö.
Projektin toiminnasta ja saavutetuista tuloksista tiedotetaan koko projektin elinkaaren ajan. Projektin alkuvaiheessa tiedottaminen keskittyy projektin tavoitteisiin ja tulevaan toimintaan keskeisenä tavoitteena sitouttaa kohderyhmä, toteuttajaorganisaatiot sekä muut yhteistyökumppanit ja toimijat projektin toimintaan ja tavoitteiden toteuttamiseen. Myöhemmässä vaiheessa yhä keskeisemmäksi nousee projektin tuloksista, hyvistä käytännöistä ja toimenpide-ehdotuksista tiedottaminen.
Projektin sisäisessä ja ulkoisessa tiedotuksessa käytettävät keinot valitaan aina tiedotettavan asian ja kohderyhmän mukaan. Käytössä ovat muun muassa seuraavat tiedotuskanavat:
Internet
Tapahtumat, messut
Yhteistyöverkostot ja niiden kehittäminen
Median käyttö tiedotuskanavana
Raportointi
Seminaarit ja kokoukset
Muut tiedotuskanavat (esim. henkilöstölehdet, tietokannat jne.)
Omat julkaisut
Mainostaminen ja markkinointi

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Levittämistoiminnan tavoitteena on juurruttaa projektissa syntyvät hyvät käytännöt toteuttaja- tai muiden organisaatioiden normaalitoiminnaksi sekä levittää tuloksia muiden toimijoiden käyttöön. Levittämistoimintaa toteutetaan projektin koko elinkaaren ajan. Projektin alkuvaiheessa levittämistoiminnan tavoitteena on toteuttajien ja muiden yhteistyökumppanien sitouttaminen ja myöhemmässä vaiheessa tulosten juurruttaminen ja laajempi levittäminen.
Hyvien käytäntöjen levittämisessä keskeisessä roolissa ovat toteuttajaprojektit ja niiden taustaorganisaatiot ja verkostot. Erityistä huomiota kiinnitetään alusta saakka toimijoiden välisen luottamuksen ja avoimen kommunikaation rakentamiseen. Ohjausryhmällä on tärkeä rooli tulosten levittämisessä.
Levittämistoiminassa luodaan uusia ja hyödynnetään aikaisempia verkostoja. Esimerkiksi Turun ammatti-instituutin VaSkooli-projektin vetämän EQUAL-teematyöverkoston kanssa on sovittu levittämisyhteistyön jatkamisesta uudella ohjelmakaudella.
Levittämistavoitteiden saavuttamiseksi käytetään seuraavia keinoja:
Hyvien käytäntöjen kerääminen, mallintaminen ja tuotteistaminen
Projektin sisäinen levittämistoiminta
Tiivis yhteistyö muiden projektien kanssa
Alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten verkostojen ja kumppanuuksien hyödyntäminen
Erilaisten materiaalien ja julkaisujen tuottaminen
Seminaarien, workshopien ja muiden levittämistilaisuuksien järjestäminen
Tiedotus- ja markkinointi
Levittäminen ja valtavirtaistaminen

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 291 070

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 281 349

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 332 586

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 337 277

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektin tavoitteena oli kehittää Turun ja Salon seutukuntiin maahanmuuttajanuorille suunnattu alueellinen koulutustakuumalli. Kehitetty malli perustuu eri toimijoiden väliseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön, olemassa olevien koulutusten kehittämiseen, uusien ohjaus- ja tukitoimien kehittämiseen, joustavaan työelämäyhteistyöhön, oikeanlaisten koulutuspaikkojen riittävyyden varmistamiseen, vanhempien kasvatusvastuun tukemiseen sekä oppilaiden elämänhallinnan ja työelämäkokemusten lisäämiseen.

Projekti toteutettiin alueen koulutusorganisaatioiden ja muiden toimijoiden laaja-alaisena yhteistyönä. Kumppanuudessa olivat mukana seuraavat toimijat:
Turun ammatti-instituutti - Åbo yrkesinstitut
Turun kaupungin opetustoimi
Turun iltalukio (Turun kaupungin opetustoimi)
Turun kristillinen opisto
Salon seudun koulutuskuntayhtymä

Projekti saavutti sille asetetut tavoitteet ja monin osin jopa ylitti ne. Hankkeessa kehitettyjen hyvien käytäntöjen kärkituote on maahanmuuttajanuorten koulutustakuumalli, joka on kuvattu vuoden 2010 aikana ja esitelty hankkeen loppujulkaisussa ja -seminaarissa. Muut levitettävät hyvät käytännöt ovat osa edellä mainittua koulutustakuumallia.

Hankkeessa on kehitetty seuraavat hyvät käytännöt tai toimintamallit:

Yhteistyömallit:
- Eri koulutus- ja muiden nuorten ohjauksesta vastaavien organisaatioiden yhteistyöverkosto, jonka toiminta jatkuu myös hankkeen päättymisen jälkeen (eri organisaatiot ovat vahvistaneet edustuksensa nivelvaihetiimiin, joka hankkeen jälkeen koordinoi ja kehittää edelleen yhteistyötä)
- Turun seudun maahanmuuttajien valmistavien koulutusten ja alkeiskielikoulutuksen yhteinen haku
- Maahanmuuttajanuorten koulutuspolku -kuvaus
- Uusi tiedonsiirron toimintamalli, jossa on sovittu eri toimijoiden vastuut sekä tiedonsiirrossa että nuorten seurannassa
- Oppilaitosten ja etsivän nuorisotyön yhteistyömallit
- Kielikoejärjestelyjen yhtenäistäminen eri oppilaitoksissa ja kielikokeen kehittäminen yhä enemmän ohjauksen työkaluksi
- Erilaiset seuranta- ja ennakointijärjestelmät sekä seurannan vastuista sopiminen
- Uudet toimintamallit maahanmuuttajanuorten vanhempien ja maahanmuuttajajärjestöjen kanssa tehtävään yhteistyöhön

Maahanmuuttajanuorten koulutuksien kehittäminen
- Koulutusten profilointi kohderyhmän ja organisaation mukaan
- Ammatillisesti suunnattu valmistava koulutus (esim. SOTEvalma)
- Lähtökohtaisesti nelivuotinen tutkinto (esim. PLP-malli)
- Uudet koulutukset maahanmuuttajanuorille (esim. POJO, JASKO-koulutus)
- Työelämäyhteistyön uudet mallit (esim. maahanmuuttajaopiskelijoiden kulttuuritaustan hyödyntäminen työpaikoilla)
- Työharjoittelun laajentaminen alkeiskielikoulutuksiin
- Kolmannen sektorin kanssa tehtävän yhteistyön malli (esim. yhteistyö marttayhdistyksen kanssa)

Ohjaus- ja tukimallit
- Opiskelijoiden oppimista ja elämänhallintaa tukevat ryhmä- ja yksilöohjauksen mallit (esim. Kotiovi-ryhmä ja siihen liittyvät materiaalit)
- Uusien toimintamallien (työelämäyhteistyö, opiskelijan itsearviointitaitojen kehittäminen jne.) tuominen osaksi maahanmuuttajanuorten valmistavan vaiheen koulutuksia
- Opetus- ja ohjaushenkilöstölle tarjottavat tukipalvelut (esim. konsultoivan opettajan käyttö, erilaiset koulutukset)

Uudet koulutus- ja tukimateriaalit
- Oppimateriaalit (esim. tekniikan koulutusaloihin liittyvä selkokielimateriaali)
- Tuki- ja ohjausmateriaali (esim. opiskelijan itsearvioinnin kehittämiseen liittyvät materiaalit, Kysymyksiä kohtaamassa -opas)

Opetus- ja ohjaushenkilöstön koulutukset
- Hanketoiminnan vertaisarvioinnin malli (koulutus- ja muut materiaalit)
- Jipot ja jekut -koulutusmalli

Kehitetyt hyvät käytännöt on esitelty tarkemmin hankkeen eri julkaisuissa.

Monet hankkeessa kehitetyt käytännöt ja toimintamallit on jo nyt pystytty juurruttamaan osaksi emo-organisaatioidensa normaalitoimintaa. Näistä mainittakoon seuraavat:
- uudet koulutukset (POJO, SOTEvalma)
- nivelvaihetiimin toiminta ja alueellinen yhteistyö
- Turun seudun maahanmuuttajien valmistavien koulutusten ja alkeiskielikoulutusten yhteinen haku
- tiedonsiirron ja opiskelijaseurannan toimintamalli ja siihen liittyvät lomakkeet
- yhtenäiset kielikoekäytännöt
- koulutusten profiloituminen kohderyhmän tarpeet ja kunkin organisaation erityisosaaminen huomioon ottaen
- työelämä- ja ammatillisesti suuntautuneet valmistavat koulutukset
- opiskelijan itseohjautuvuuden tukeminen
- uusien ohjaus- ja muiden mallien juurtuminen normaaliksi toiminnaksi
- vertaisarvioinnin juurruttaminen osaksi organisaatioiden hanke- ja muuta kehittämistoimintaa

Hankkeen tuloksia ja hyviä käytäntöjä on myös aktiivisesti levitetty muualle Suomeen. Erityisesti Oulussa on jo nyt hyödynnetty paikallisessa kehittämistyössä Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja (esim. nivelvaihetiimi, tiedonsiirron mallit, ammatillisesti suuntautuneet valmistavat koulutukset).

Lisätietoja: www.vaskooli.fi/maahanmuuttajat