Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10207

Projektin nimi: Ammatillisen koulutuksen kehittäminen äkillisissä toimintaympäristön muutoksissa

Osio: Pohjois-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2008 ja päättyy 31.7.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Kemijärven kaupunki/Sivistysosasto

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0191717-9

Osoite: Vapaudenkatu 8 A

Puhelinnumero: 040 763 3929

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.kemijarvi.fi

Projektin kotisivun osoite: www.kemijarvi.fi/ilo/palvelut/hankkeet/metalliala

Vastuuhenkilön nimi: Juha Narkilahti

Asema: Osastonjohtaja

Sähköposti: juha.narkilahti(at)kemijarvi.fi

Puhelinnumero: 040 763 3929

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Itä-Lapin

Kunnat: Salla, Pelkosenniemi, Savukoski, Posio, Kemijärvi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinainen kohderyhmä ovat oppilaitokset ja niiden opettajat, kouluttajat ja ohjaajat, joiden työskentelyresursseja lisätään.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Ammatillisen koulutuksen opettajat ja opiskelijat. Työttömät.
Yrittäjät.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Itä-Lapin oppimiskeskuksella on merkittävä rooli alueen elinkeinoelämän kehittäjänä, joka aikuiskoulutuksen järjestämislupaan on määritelty työelämän kehittämis- ja palvelutehtäväksi. Yhteistyö on tiivistä kaupungin elinkeinoelämän kanssa esimerkiksi yhteisten työntekijöiden välityksellä.

Toimintaympäristön muutoksia ovat viime vuosina aiheuttaneet negatiivinen muuttoliike, Salcompin tuotannon siirtyminen Kiinaan, jatkuva korkea työttömyys, toisaalta kasvanyt työvoimatarve sekä mm. väestön voimakas ikääntyminen. Viimeisin muutosuhka on StoraEnson ilmoitus Kemijärven sellutehtaan toiminnan lakkauttamisesta. Tämä aiheuttaa voimakkaan paineen mm. koulutussektorin kykyyn vastata lisä-, täydennys- ja uudelleenkoulutuksen kysynnän kasvuun.

Nykyinen rahoitusjärjestelmä ei mahdollista riittävää resursointia suuriin toimintaympäristön muutoksiin nopealla aikataululla. On tarpeellista saada lisäresurssia valmistautumiseen ja käytännön toimiin seutukunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten turvaamiseksi. Hankkeen tarjoama resurssi antaa mahdollisuuksia kouluttaa ja työllistää ihmisiä kotiseudullaan ja saada heidät pysymään alueella.

Esiin nousseisiin lisäpanostustarpeisiin ei valtionosuusperustaisista yksikköhinnoista ole irrotettavissa resursseja normaalia opetusta heikentämättä.

Projektin tavoitteena on:
1. Luoda toimintaympäristön äkilliseen muutokseen vastaamisen toimintamalli.
2. Tukea alueen elinkeinoelämää äkillisessä toimintaympäristön muutoksessa.
3. Suunnitella ja resursoida kone- ja metallialan koulutusta, joka on alueen elinkeinoelämän painopistealue. Myöhemmin erillisellä hankkeella myös mekaanisen puualan koulutusta.
4. Tukea yksilöllisten opintopolkujen suunnittelua ja toteutusta.
5. Tiivistää työelämän ja oppilaitoksen yhteistyötä.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Paikallisen median ja internetin avulla.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Vuonna 2008 projektin esittely tiedotusvälineissä. Jalkautuminen yrityksiin ja tiedotustyö alueen työttömille ja työttömyysuhan alaisille henkilöille. Räätälöity koulutussuunnittelutyö ja tuloksista tiedottaminen. Palavereja sidosryhmien välillä ( Itä-Lapin oppimiskeskus, elinkeinoelämä, sivistysosasto, työvoimahallinto, yrittäjäyhdistys jne).
Vuonna 2009 kartoitus, suunnittelu ja toteutus ja niistä tiedottaminen jatkuvat.
Vuonna 2010 äkilliseen muutokseen vastaaminen -toimintamallin esittely ja tuotteistaminen, raportointi sekä kirjallisesti että tiedotusvälineiden kautta. Koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden haastatteluja tiedotusvälineissä, projektin tulosten esittelyä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 145 733

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 134 579

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 167 535

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 154 713

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Itä-Lapin ammattiopisto toteutti "Ammatillisen koulutuksen kehittäminen äkillisissä toimintaympäristön muutoksissa" -hankkeen yhteistyössä alueen metallialan yritysten, oppilaitoksien elinkeinotoimen sekä työvoimaviranomaisten kanssa.

Kehittämisprosessin läpikäyminen merkitsi oppilaitokselle toimintakulttuurin muutosta. Laadunhallinta nousi entistä keskeisempään asemaan kone- ja metallialan opetustoiminnassa. Koulutustilojen layout sekä raaka-aineiden käsittely ja varastointi uudistettiin hankkeen aikana. Lisäksi opetustoiminnassa on tapahtunut siirtymä tutkintotavoitteiseen opetuskäytäntöön.


Hankkeen aikana tapahtunut verkostoituminen yrityksiin ja oppilaitoksiin edesauttaa jatkossa sisäisiä toimintoja sekä yhteistyötä. Esimerkkinä mainittakoon, että hankkeen aikana tehtiin yhteistyötä seitsemän eri ammattioppilaitoksen kanssa. Tutustuttiin heidän toimintatapoihinsa ja IW- hitsaajakoulutuksen toteutukseen. Yksi merkittävänä yhteistyömuoto oli kone- ja metallialan opetushenkilökunnalle hankittu lisäkoulutus, minkä myötä oppilaitoksen osaaminen lisääntyi: yhdelle opettajalle hankittiin IWE-pätevyys. Lisäksi opetushenkilöstö osallistui aiheeseen liittyvään täydennyskoulutukseen, josta saatiin pätevyyksiä eri hitsausprosesseille (puikko, mig/mag) sekä silmämääräiseen hitsaustarkastukseen.

Hankkeessa selvitettiin Kansainvälisen hitsaajan (International Welder, IW ) koulutuksen käyttöönoton toisen asteen koulutuksessa edellyttämät vaatimukset sekä toteutettiin koulutuksen käyttöönotto vaiheittain. Käyttöönoton vaiheita olivat Itä-Lapin ammattiopiston IW-koulutuksen laatukäsikirjan ja opetussuunnitelman laatiminen, toimintaympäristön ja opetuskaluston uudistaminen sekä henkilöstön kouluttaminen.
Suomen Hitsausteknillinen yhdistys ry myönsi toukokuussa 2010 koulutusoikeuden IW-hitsauksen A- pienahitsaajan osalle. Koulutustoiminta käynnistyi siten, että syksyllä 2011 20 opiskelijaa oli suorittamassa sekä kymmenen opiskelijaa aloittamassa IW-hitsaajan tutkintoa. Koulutusoikeuksien laajentaminen kuuluu hankkeen jälkeisiin jatkosuunnitelmiin.

Suomen hitsausteknillinen yhdistys oli vahvasti mukana kehitystyön eri vaiheissa. Saavutetun hitsausopetusoikeuden ja laadullisen tason ylläpitäminen sekä toimintojen edelleen kehittäminen edellyttää yhteistyön jatkumista yhdistyksen kanssa.

Erillisenä koulutustapahtumana järjestettiin Metallialan kehittämispäivä huhtikuussa 2011.Osallistujia eri oppilaitoksista, yrityksistä sekä viranomaistaholta oli noin 100 ja päivän antia pidettiin onnistuneena yrittäjäpuheenvuoroineen sekä uuden hitsaustekniikan opetuksen (virtuaalihitsaus) laite-esittelyineen.

Hankkeen aikana laadittiin Kemijärven kaupungin teknisen osaston kanssa yhteistyössä alustava tilasuunnitelma koneistuksen opetuksen siirtämiseksi toimiviin tiloihin sekä koneistukselta vapautuvan hallitilan ottamiseksi hitsausopetuksen käyttöön. Suunnitelma on siirtynyt toteutusvaiheeseen marraskuussa 2011.

Lisäksi laadittiin hankkeen toimintasuunnitelman mukainen yritysten/sidosryhmien peruskartoitus, jossa pääpaino oli ympäristö-ja laadunhallintaan liittyvissä prosesseissa. Selvitystä pystytään hyödyntämään lisäksi mahdollisessa uudessa hankkeessa.

Hankkeen lopulla laadittiin opetussuunnitelma Kaivosalan perusteet, 6 ov. Kaivosalan perusteiden tarkoituksena on perehdyttää eri alojen opiskelijoita kaivosalan toimintaympäristöön sekä toimialatuntemukseen. Opetus käynnistetään lukuvuoden 2011-2012 aikana.

Toimintamallin luominen vastaamaan äkilliseen toimintaympäristön muutokseen tässä yhteydessä on merkinnyt omien toimintojen kriittistä tarkastelua ja siitä seurannutta opetustoiminnan laatutason kehittämistä, opetustarjonnan laajentamista, yhteistyön lisäämistä yrityksiin sekä työvoimahallintoon. Myös omien toimintojen jatkuva kehittäminen on vakiintunut uudistuneen toimintakulttuurin osaksi