Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10217

Projektin nimi: TYÖLÄS - Työlähtöisen työterveyshuollon ja kuntoutuksen oppimisverkosto sosiaali- ja terveydenhuollon muuttuvien työorganisaatioiden ja pk-yritysten tukena

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2008 ja päättyy 30.9.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Hengitysliitto Heli ry/Verve

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0201472-1

Osoite: Kasarmintie 13, PL 404

Puhelinnumero: 020 757 4600

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.verve.fi

Projektin kotisivun osoite: www.tyolas.fi

Vastuuhenkilön nimi: Matti Anttonen

Asema: Johtaja

Sähköposti: matti.anttonen(at)verve.fi

Puhelinnumero: 020 757 4601

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projekti kohdistuu ensisijaisesti nimetyissä ja tulevissa työterveyshuolto- ja kuntoutusyksiköissä työskenteleviin ammattihenkilöihin sekä vähäisemmässä määrin myös projektin joihinkin osiin osallistuviin heidän asiakasorganisaatioidensa edustajiin (sote- ja pk-sektori esimiehet ja johto). Lisäksi Pohjois-Suomen työhyvinvointialueen puitteissa varsinaiseen kohderyhmään lukeutuvat viranomaistyösuojelun tarkastajat, TE-keskuksissa yritysten kanssa yhteistyötä tekevät, työterveys- ja kuntoutusalaa opettavien oppilaitosten opettajat sekä Kansaneläkelaitoksen edustajat.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin välillisiä kohderyhmiä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa, pk-sektorin yrityksissä ja muissa asiakasyrityksissä työskentelevät työntekijät, esimiehet ja johto, jotka saavat uudensisältöisiä palveluja projektissa kehitettävien ja levitettävien työmenetelmien kautta.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 503, joista naisia 434

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 432, joista naisia 370

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Muuttuvien työorganisaatioiden tilanteeseen pureutuva uusi työhyvinvoinnin lähestymistapa, työhyvinvointia edistävä työn kehittäminen, on kehitetty yli kymmenen vuoden perustutkimuksen tuloksena Verven, Työterveyslaitoksen ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Lähestymistapaan perustuvia työterveyshuollon ja työikäisten kuntoutuksen käyttöön soveltuvia perustyökaluja ja yhteistyömallia on kehitetty ja käytännössä pilotoitu vuosina 2000 - 2007 lukuisissa Verven ja Työterveyslaitoksen tutkimus- ja kehittämishankkeissa eri puolilla Suomea.
Nyt vuosina 2008 - 2011 toteutettavassa projektissa 1) muodostetaan näitä työkaluja jo käyttävien työterveyshuolto- ja kuntoutusyksiköiden maanlaajuinen oppimisverkosto, 2) levitetään pilotoituja työvälineitä uusiin työterveys- ja kuntoutusyksiköihin, 3) luodaan www-pohjainen alusta oppimisverkoston yhteiseksi areenaksi ja työkalupankiksi sekä ikkunaksi kiinnostuneille, 4) tuetaan alustan käyttöönottoa ja käyttöä verkostossa tutkimusavusteisesti, 5) vakiinnutetaan erityisen verkostovalmennuksen avulla uusien työmenetelmien käyttöä yksiköissä, 6) esiinnostetaan ja haetaan yleistettäviä ratkaisuja uusien työmenetelmien käyttöön liittyviin työterveyshuollon ja kuntoutuksen palvelukonseptin kehittämistarpeisiin 7) esiinnostetaan ja jalostetaan pilotoiduista perusmenenetelmistä kehittyviä erilaisia variaatioita, 8) keskitytään julkisen sosiaali- ja terveydenhuoltoalan organisaatioiden (lastensuojelu, avoterveydenhuolto, vanhustenhuolto ja mielenterveystyö) sekä pk-sektorilta valittujen toimialojen muutoksesta oppimiseen ja kehitetään näihin toimialaspesifejä työterveyshuollon ja kuntoutuksen työvälinevariaatioita, 9) järjestetään alueellisia ja valtakunnallisia verkostotilaisuuksia, joissa paikallisesti esiinnostettuja ja jalostettuja variaatioita esitellään ja käsitellään, 10) laajennetaan verkostoa Pohjois-Suomen alueella koskemaan myös työsuojelua, TE-keskuksia, alalle uusia tekijöitä kouluttavavia oppilaitoksia sekä Kansaneläkelaitosta.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektille varataan tiedottajan työresurssia yhteensä 13 kk (2 kk vuonna 2008 , 4 kk vuosina 2009 ja 2010 sekä 3kk vuonna 2011). Tiedottajan keskeisin tehtävä on valmistaa tiedotusmateriaalia hankkeen kulusta, välituloksista ja etenemisestä hankkeen nettisivuille, jotka rakennetaan osaksi edellä kuvattua wiki-alustaa. Projektin tutkimusosiosta (wiki -alusta oppimisjärjestelmänä) julkaistaan tieteellisiä raportteja. Raporteista vastaa Verve.

Projekti pyrkii järjestämään sekä Työterveyspäiville että Kuntoutuspäiville vuosina 2008, -09, -10 ja -11 aihealuetta ja tuloksia esittelevät sessiot. Sessioiden järjestämisestä vastaavat TTL:n ja Verven kehittämisasiantuntijat.

Projekti järjestää vuosittain sekä kaksi alueellista (P-Suomi/E-Suomi) että yhden yhteisen verkostotapaamisen, joiden yhteyteen järjestetään myös ulkopuolisille avoin tiedotustilaisuus, jota markkinoidaan alueilla.

Projekti järjestää yhden laajan sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan muutosta koskevan kansallisen tilaisuuden Hgissä vuonna 2011. Projekti järjestää ns. konsensusseminaarin loppukesästä -11. Projekti järjestää myös kaksi päätöstilaisuutta syksyllä 2011 (Oulu&Hki).

Projektin tuloksia esitellään kirjassa,joka julkaistaan projektin lopussa. Kirjan sisällöntuottamisessa hyödynnetään väliraportointia ja tiedotusmateriaaleja. Kirjan lopullisesta tekstimuodosta vastaa siihen tarkoitukseen palkattu toimittaja. Projektin puitteissa tehdään myös menetelmäopas,joka julkaistaan internet-versiona.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin hyvien käytäntöjen levittäminen tapahtuu ensisijaisesti edellä kuvatun 2. aallon koulutusten kautta vuosina 2009 ja 2010.

Lisäksi hyvien käytäntöjen levittämistä tulee tapahtumaan yleisellä tasolla hankesuunitelmassa kuvatun oppilaitosyhteistyön kautta.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 775 514

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 705 609

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 493 328

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 2 455 513

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Terveenä ja osaavana työssä

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektin päätavoitteena oli työn kehittämiseen perustuvan osaamisen ja menetelmien vakiinnuttaminen ja levittäminen työterveyshuollon ja työikäisten kuntoutuksessa. Projektin lähtökohtana on työelämän läpikäyvä murros, joka näkyy työpaikoilla ja ihmisten työssä paikallisten tuotanto- ja palvelukonseptien pitkään keskeneräisinä muutoksina. Näiden muutosten on havaittu niiden eri vaiheissa olevan hyvin merkityksellisiä työn sujuvuuden, työkuormituksen ja työn mielekkyyden kannalta, ja siten vaikuttavan työterveyteen.

Projektin lähtökohta ja kohderyhmän valinta olivat hyvin onnistuneet. Samoin projektin tavoitteet osoittautuivat kokonaisuutena realistisesti asetetuiksi.

Projekti toteutui pääsääntöisesti suunnitellulla tavalla. Projektin tuloksena työlähtöisiä menetelmiä on käytössä noin 30 työterveyshuollossa ja 10 kuntoutuslaitoksessa. Rekisteröityneitä menetelmien osaajia on projektin päättyessä noin 500.

Lisäksi projekti on tuottanut ensimmäisenä projektiin tulleiden työterveyshuolto- ja kuntoutusyksiköiden toimintatavoissa menetelmätasoa laajempia muutoksia, joita ovat erikoistumiseen perustuvat työnjaon ratkaisut, erityisesti lääkäri-hoitaja-työparimallin korvaava tiimimalli sekä kuntoutuskurssien ammatillisia osioita koskevat työnjako- ja aikataulutusmuutokset. Lisäksi projekti on tuottanut uusia johtamisen ja yhteisen oppimisen käytäntöjä näissä yksiköissä.

Pisimmälle edenneet työterveyshuollot alkoivat omien toimintatapojensa uudistamisen jälkeen kehittää uudenlaisia vuorovaikutusmuotoja ja yhteistyövälineitä (mm. asiakkuuden hallinnan malli) asiakkaiden ja verkostokumppanien kanssa.

Projektin tuloksena syntyi tavoitteiden mukaisesti neljätoista merkittävämpää uutta työväline- tai menetelmävariaatiota:1) riskinarviointitaulukon ja terveydellisen merkityksen kytkeminen selvemmin työlähtöisiin selvityksiin (raportointimallit),2) esimiestyöhön suunnattu työlähtöinen selvitysmalli,3) kartoitusmenetelmiä täydentävä työkirjainnovaatio,4) työlähtöinen pienyrittäjämalli,5) työterveyshuollon ja kuntoutuksen yhteistyömalli,6) perustyöpaikkaselvitykseen yhdistetty työn sujumisen tarkastelu,7) yhden ja kahden tapaamisen versiot työn sujuvuuden ja työn muutosten kartoitusmenetelmästä,8) paikallisen muutoksen mallin erilaiset variaatiot (ilman sulatusuuni-mallia, pidennetty versio suunnattuun selvitykseen, yhdistettynä historialakanaan),9) esimiesten konseptihaastattelu,10) malli erilaisista esimiesten ammatti-identiteeteistä eri tuotantotapakonsepteissa,11) nopean alkuvaiheen kokonaistilanteen jäsennyksen välineet ja käsikirjoitus kuntoutuksen ensimmäisellä jaksolla,12) GAS-menetelmään liittyvä yhteensovittaminen työlähtöisten sisältöjen kanssa,13) työlähtöisten tulosten dokumentointi kuntoutuskurssityössä,14) vakiinnuttamisen kriteerien muodostaminen mittareineen työterveyshuoltoon ja kuntoutukseen.

Merkittävin tulos yhteistyöstä Pohjois-Suomen työhyvinvointialue-pilotissa olivat ammattikorkeakoulujen laatimat uudistetut, työlähtöisen näkökulman sisältämät opetussuunnitelmat työterveyshuollon, sosiaali- ja terveydenhuollon johtamisen ja työhyvinvoinnin johtamisen koulutusohjelmiin.

Huonoimmin asetetuissa tavoitteissa onnistuttiin työterveyshuollon ja kuntoutuksen integroinnissa asiakasyritysten johdon visioon ja strategiaan.

Hanke tuotti neljä hyvää käytäntöä: 1) Työn sujuvuuden ja työn muutosten kartoitusmenetelmät (aik työlähtöinen työpaikkaselvitys, työyhteisön työhyvinvointikartoitus, uudenmuotoinen työpaikkaselvitys), 2) Henkilökohtaisen työn mielekkyyden ja työn muutosten kartoitusmenetelmää (aik työlähtöinen terveystarkastus, yksilön työhyvinvointikartoitus, uusimuotoinen terveystarkastus), 3) Asiakasyrityksen työn muutokset huomioiva työterveyshuollon toimintasuunnitelma, ja 4) Työikäisten kuntoutuksen työlähtöinen ammatillinen osio.

Projektin lähtökohta edustaa uutta innovaatiota sekä kansainvälisesti että suomalaisesssa työterveyshuollossa ja työikäisten kuntoutuksessa. Lisäksi projekti tuotti innovatiivisia ratkaisuja työterveyshuollon ja kuntoutuksen toimintatavoissa, menetelmien jatkokehittämisessä, työterveyshuollon ja kuntoutuksen asiakasyritysten toiminnassa sekä ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmien kehittämisessä.

Työlähtöinen toiminta jatkuu 90% koulutukseen osallistuneissa työterveyshuoltoyksiköissä ja 75% kuntoutusyksiköistä. Useimmat ovat laajentamassa menetelmien osaajien joukkoa ja menetelmien käyttöönottoa toiminnassaan projektin jälkeenkin.

Projektin tuloksista julkaistiin kirja Muutostyössä (toim. Mäkitalo ja Paso 2011). Maksutonta kirjaa voi tilata Vervestä ja Työterveyslaitokselta. Projektissa tuotettiin sähköinen menetelmäopas työterveyshuoltojen ja kuntoutusyksiköiden käyttöön. Opas on ladattavissa www.tyolas.fi.

Työlähtöisiä menetelmiä ollaan viemässä kehittämistoiminnan piiristä osaksi työterveyshuollon ja työikäisten kuntoutuksen normaalitoimintaa. Menetelmiä koskeva koulutus ja kehittäminen jatkuvat hankkeen toteuttajien toimesta.