Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10220

Projektin nimi: Hyvinvoinnissa maaseudun voima

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2008 ja päättyy 30.6.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Maataloustuottajain Pohjois-Karjalan liitto,MTK-Pohjois-Karjala r.y.

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0207514-5

Osoite: Koskikatu 11 C 35

Puhelinnumero: 0204133480

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: http://www.mtk.fi/liitot/pohjoiskarjala/

Projektin kotisivun osoite: www.mtk.fi/liitot/pohjoiskarjala/Hankkeet,eduksi.pkky.fi/kk

Vastuuhenkilön nimi: Vilho Pasanen

Asema: toiminnanjohtaja

Sähköposti: vilho.pasanen(at)mtk.fi

Puhelinnumero: 0204133481, +358405504848

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Pielisen, Karjalan, Keski-Karjalan, Joensuun

Kunnat: Nurmes, Juuka, Kitee, Rääkkylä, Liperi, Valtimo, Kesälahti, Lieksa, Joensuu, Ilomantsi, Outokumpu, Tohmajärvi, Kontiolahti, Polvijärvi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaisena kohderyhmänä ovat pohjoiskarjalaiset maatalous- ja maaseutuyrittäjät sekä maatalouslomituksen lomahallinnon henkilöstö ja maatalouslomittajat.
Sisältöjä suunniteltaessa otetaan huomioon eri-ikäiset yrittäjät ja yritystoiminnan eri vaiheessa olevat; aloittavat yrittäjät, investoivat yrittäjät, tuotantosuuntaa muuttavat yrittäjät.
Kohderyhmänä ovat myös jaksamispalveluja maatalous- ja maaseutuyrittäjille tuottavat tahot, joista keskeisimpiä ovat työterveyshuollon palveluja tuottavat tahot.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat hankkeen palveluja tuottavat henkilöt neuvonta- ja koulutusorganisaatioissa sekä työterveyshuolloissa ja lomituksen paikallisyksiköissä sekä yhteistyöverkostot. Välillisenä kohderyhmänä ovat myös kaikki alueen maatalouslomittajat, hekin, jotka eivät osallistu hankkeen toimiin.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 380, joista naisia 190

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 371, joista naisia 201

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hyvinvoinnissa maaseudun voima- hankkeen keskeisenä tavoitteena on hankkeeseen osallistuvien maatalous- ja maaseutuyrittäjien sekä maatalouslomittajien työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen parantaminen, sairauslomien vähentäminen työkyvyn ylläpito ja sairauksien ennaltaehkäisy.
Hankkeessa tähdätään fyysisen kunnon parantamiseen ja ylläpitoon kartoituksien ja henkilön itsensä tekemien toimenpiteiden, etenkin aktiivisen liikunnan avulla.
Muutostilanteessa olevien yrittäjien valmiuksien ja osaamisen kasvattamiseen tähtäävät toimenpiteet sekä heidän tukemisensa muutoksien kohtaamisessa kohdistetaan erityisesti yritystoimintaa suunnitteleviin ja yritystoiminnan hiljattain aloittaneisiin. Keinoina käytään voimavarariihtä ja maaseudun muutosvalmennusta.
Hankkeessa paineudutaan mm. työturvallisuuteen, työergonomiaan ja työssäjaksamiseen lisäämällä tietoisuutta työhyvinvointiin liittyvistä asioista sekä työterveyshuoltoon kuulumisen tärkeydestä ja sisällöstä. Työterveyshuollon palvelujen hyödyntäminen ja siihen liittyvät koulutukset ja ennaltaehkäisevä kuntoutus kasvattaa työhyvinvointiin liittyvää ammatillista osaamista ja ammattitaitoa.Osaaminen edesauttaa yritys-/henkilöstöjohtamista,vähentää työtapaturmia ja tekee maatilan terveelliseksi ja turvallisemmaksi.
Lomittajien perehdyttäminen työhön ehkäisee työtapaturmia ja tukee työssä onnistumista. Hankkeessa kehitetään toimintamalleja yhteistyöverkostojen käyttöön, jolloin toimijoiden osaaminen ja yhteistyöhalu kasvaa hankeen aikana.Työkykyseurantamenetelmiä kehitetään työterveyshuollon kanssa yhteistyössä.Hyvinvoinnissa maaseudun voima-hanke tekee yhteistyötä naapurimaakuntien tyhöhyvinvointihankkeiden kanssa hyvien käytäntöjen kehittämiseksi tiedonvaihdon ja työkokouksien avulla vertaamalla oppimisen kautta.
Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat:
-Maatalous- ja maaseutuyrittäjien ja lomittajien työhyvinvoinnin edistäminen.
-Maatalousyrittäjien sekä lomittajien fyysisen ja henkisen kunnon testaus
-Ohjaus ja koulutus fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ylläpitoon.
-Kuntokurssit ja terveysliikuntaa yksin ryhmissä, ohjausta omatoimiseen harjoitteluun.
-Voimavarariihi muutosvaiheessa olevan yrittäjän suunnitelmien ja päätöksenteon apuna
-Muutosvalmennus kohtaamaan muutos yritystoiminnassa ja henkilökohtaisessa elämässä
-Työterveyshuollon markkinointi MYEL-vakuutetuille ja palvelujen kehittäminen asiakaslähtöisesti työterveyshuollon yhteistyöryhmissä
-Koulutus ja ohjaus maatalous- ja maaseutuyrittäjille ja lomittajille sekä keskeisille toimijoille
-Työoloselvitys ja riskikartoitukset työterveyshuollon ja lomatoimen paikallisyksiköiden yhteisillä tilakäynneillä.
-Työturvallisuuskortin suoritus lomittajille.
-Työnperehdytysaineiston laatiminen maatilayritysten käyttöön
-Yhteistyöverkostojen toiminta työhyvinvoinnin edistämiseksi.
-Työkykyseurannan kehittäminen

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeelle laaditaan ajoitettu tiedotussuunnitelma hankkeen käynnistyttyä.Hankkesta tiedotetaan sidosryhmien "asiakastonkkapostin", lehtien, asiakastiedotteiden, asiakaspostitusten ja www.-palvelun kautta osoitteessa http://eduksi.pkky.fi/koulutuskalenteri sekä MTK-Pohjois-Karjalan verkkosivulla.
Projektin markkinoimiseksi tehdään yleisesite, jota jaetaan erilaisissa tilaisuuksissa.
Asiakkaiden hankinnassa hyödynnetään neuvojaverkostoa ja sekä asiakasrekisterejä.
Hankkeesta tiedotetaan yhdessä Tiedosta taitoon- hankkeen kanssa (rahoitusta haettu Maaseuturahastosta.)
Hankkeesta tiedotetaan hankkeen järjestämissä seminaareissa, joihin on kutsuttu alueen tiedotusvälineet sekä tarpeen mukaan valtakunnalliset tiedotusvälineet.
Sidosryhmien, neuvojien sekä viranomaistahojen tiedottaminen toteutetaan suunnitelmallisesti puolivuosittain sähköpostin, kirjeiden, palaverien ja raporttien välityksellä. Tiedotteessa kerrotaan projektin etenemisestä ja saavutuksista sekä verrataan toteutunutta tavoitteisiin.
Yleisön ja asiakkaiden tietoa projektin tapatumista, saavutuksista, palveluista ja etenemisestä lisätään mm. julkaisemalla lehtiartikkeleita paikallisissa lehdissä ja ProAgrian asiakaslehdessä sekä ostamalla palstatilaa Ajurilehdestä. Asiakaskirjeissä jaetaan kohdistetusti tietoa.Hanke ostaa tiedotusapua lehtijuttujen kirjoittamiseksi.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvien käytäntöjen levittämiseksi on tehty alustava suunnitelma eri maakuntien tyhy-projekteja hallinnoivien tahojen kanssa. Hankkeen loppupuolella kootaan hyvät käytännöt ja arvioidaan niitä työkokouksessa sekä järjestetään hyvien käytäntöjen työseminaari. Useille toimenpidekokonaisuudelle on päätetty keskinäisesti vastuutaho .Omaohjaaja -malli/Pohjois-Karjala, Etelä-Savo mukaan v.2009 alusta
Kuntoremonttien hakumenettely/Pohjois-Karjala (SAL), Pohjois-Savo, Etelä-Savo mukaan v.2009
Työterveyshuollon tilakäyntimallin ja laadun kehittäminen/Pohjois-Karjala
Työterveyshuollon markkinointi asiakkaalle/Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Karjala, Kymenlaakso
Voimavarariihi/Etelä-Savo vastuutaho, em. tahot mukaan mallin kehittelyyn ja implementointiin
Muutosvalmennus-työmenetelmän testaus ja levittäminen Pohjois-Karjalaan/Toimintamalli luotu Muutosvalmennushankkeessa
Työterveyshuollon resurssointiin vaikuttaminen/Pohjois-Karjala v. 2008 alkaen
Seminaari/2008-2009-2010-2011
Toimijoiden yhteistyö/yhteistyön aloituspalaveri rahoituspäätösten tultua (syksy 2008).
Työhyvinvointihankkeiden hankevastaavien ja keskeisten toimijoiden yhteisissä tapaamisissa 2 kertaa vuodessa välitetään hyväksi todettuja käytäntöjä ja kehitetään niitä yhteisesti arvioimalla paremmin toimiviksi. Verkosto pitää yhteyttä tapaamisten välillä sähköpostin ja puhelimen avulla.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 374 330

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 372 290

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 448 422

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 442 190

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

**Maatalousyrittäjien sekä lomittajien fyysisen ja henkisen kunnon testaus toteutettiin polkupyöräergometrillä/UKK-kävelytestillä sekä lihaskuntotesteillä sekä myös stressikartoitus ja kehonkoostumus (Omron tai Inbody-mittaus, Polar Syke). Terveysliikuntaan osallistuneilta maatalousyrittäjiltä koottu asiakaspalaute osoittaa, että osallistuvat ovat olleet tyytyväisiä saamaansa palveluun ja henkilökohtaista vaikuttavuutta on havaittavissa. Lomittajien työn osaamisen arviointiin on kehitetty ammatillisen osaamisen kartoitusmalli ja kartoitettu lomittajien ammatillinen osaaminen.** Kuntokartoitukset, terveysliikuntaan, ryhmätoimintaan, työhyvinvointikoulutuksiin sekä voimavarariiheen ja muutosvalmennukseen on osallistunut yhteensä hankkeen aikana 266 MYEL-vakuutettua eri puolilla maakuntaa.**Työhyvinvointi- ja työturvallisuuskoulutuksiin on osallistunut 105 lomittajaa. Koulutuksen on toteuttanut Pohjois-Karjalan aikuisopisto.*MYEL-vakuutettuja ja lomittajia on ollut toimenpiteiden piirissä yhteensä 371 (tavoite 380). *Yhteistyöverkostoista osallistujia on ollut 145 henkilöä hankkeen tilaisuuksissa. Opintomatka Saksaan tehtiin 10.-13.3.2011 ja tutustuttiin Hessenin osavaltion maatalousneuvontaan, kirkon perhetyöhön (vrt.maaseudun tukihenkilötoimintaan), maatilayrittäjien työssäjaksamiseen, uusiin elinkeinolähteisiin maatiloilla ja sairaus- ja eläkekassasysteemiin. **Voimavarariihi-työhyvinvointi neuvontaa on toteutettu yrittäjän avuksi ja yritystoiminnan eri tilanteisiin 13 yrittäjäperhelle ja 27 yrittäjälle (tavoite 14 yrittäjäperhettä).*Muutosvalmennus-palvelua on kohdistettu yrittäjille, jotka suunnittelevat yritystoiminnan monipuolistamista tai tehostamista tai suunnittelevat uutta uraa.Osallistujia 25 henkilöä 19 maatalousyrityksestä. Vastuuvalmentaja on Soisalo Oy:stä ja ProAgria Pohjois-Karjalan 3 yritysneuvojaa ovat muutosohjaajina. Muutosvalmennusta on lisäksi toteutettu maataloustuottajain yhdistysten luottamushenkilöilleYEL-vakuutettuja), osallistujia 30 ja maataloushallinnon viranomaisille, osallistujia 21. **Viljelijöiden kuulumista työterveyshuoltoon "hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti" on edistetty ja kuuluminen on kasvanut 2,6 %-yksikköä ja on 46,3%.**Maatilayrittäjien työoloselvitysten ja lomituksen riskikartoituksen yhteensovittaminen on tehty työterveyshuoltojen ja lomitusyksiköiden kanssa sekä työterveyshuollon, lomatoimen, ProAgrian ja aikuisopiston kouluttajien yhteisten tilakäyntien avulla, ja on rakennettu yhteinen tilakäyntitoimintamalli työolosuhde- ja riskikartoitukseen. **Maaseudun tukihenkilötoiminnassa tukihenkilöiden tiedot on ajantasaistettu;4 uutta tukihenkilöä ja 1 aluevastaava on tullut mukaan.Tukihenkilöitä on nyt 18 ja 3 aluevastaavaa. Mieleterveyden ensiapukurssi toteutettiin ja ohjattiin tukihenkilöitä valtakunnallisen tukihenkilöverkon (RAY rahoittaa) koulutuksiin. *Hankkeen työverkostoissa ovat toimineet: Mela, Mytky, ProAgria Pohjois-Karjala, Pohjois-Karjalan Aikuisopisto, kuntien työterveyshuoltoja ja lomituksen paikallisyksiköitä ja tuottajayhdistyksiä. *Tiedotuskanavat ovat olleet;sähköposti, kirjeet kohderyhmälle sekä lehtikirjoitukset ja -ilmoitukset sekä http://eduksi.pkky.fi/kk * Lomittajien koulutuksessa kaikki lomitusyksiköt ovat osallistuneet, yhteensä 5 ja koulutusryhmiä on ollut 8,Kaikki 105 lomittajaa ovat suorittaneet työturvallisuuskortin. Viljelijöiden työhyvinvointikoulutukset ovat olleet 1-päiväisten lisäksi 2-3-päiväisiä työhyvinvointipäiviä, joissa on ollut luentoja ja liikuntaa ohjelmassa. *Maatalousyrittäjien työterveyshuollon työolosuhdekartoitusmallin ja lomituksen riskikartoituksen kehittämisessä on tehty yhteisiä tilakäyntejä 30, tavoite 10. Maatalouden asiantuntija on ollut tilakäynneillä mukana.Tilakäyntimalli tulee heti vakituiseen käyttöön joissakin lomatoimissa. Lomatoimien että työterveyshuoltojen kohdalla on tapahtunut yhdistymisiä ja se on aiheuttanut lisää työtä viran- ja toimenhaltijoille. *Lomittajien työnperehdytystoimintamallien kehittäminen ja yhtenäisen aineiston laatiminen työolosuhteiden ja työtehtävien selvittämiseksi on toteutettu ja lomittajien ammatillinen osaaminen on kartoitettu ja laadittu lomittajien ammatillisen osaamisenkartoitusmalli ja yrityskohtaiset toimintaohjeet. *Yhteistyöverkostot ovat osallistuneet hankkeen tilaisuuksiin ja olleet edistämässä hankkeen toteutusta. Yhteistyössä Melan kanssa on markkinoitu MYEL-vakuutettujen kuulumista työterveyshuoltoon uudistetun esitteen avulla. *Hyvä työterveyshuolto mallin selkiytyminen maatalousyrittäjien kohdalla ja kuuluminen työterveyshuoltoon on hyvässä yhteistyössä edennyt ja hyvä suunnittelun paikka on työterveyshuollon yhteistyöryhmä ja siihen kuuluvat tahot. Yhteistyöryhmät ovat kokoontuneet ja ne on koostettu suositusten mukaisesti (TTL. MYTKY, Mela). Asiakkaiden edustajiksi yhteistyöryhmiin on kutsuttu viljelijöitä, jotka ovat useimmiten sosiaalivastaavan luottamustoimessa paikallisessa tuottajayhdistyksessä.