Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10227

Projektin nimi: Voimavuodet - Hyvinvoivat työyhteisöt

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2008 ja päättyy 31.12.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2189312-7

Osoite: Tarkkampujankuja 1, PL 181

Puhelinnumero: 0153 5561

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.mamk.fi

Projektin kotisivun osoite: voimavuodet.mamk.fi

Vastuuhenkilön nimi: Salla Seppänen

Asema: va. koulutusjohtaja

Sähköposti: salla.seppanen(at)mamk.fi

Puhelinnumero: 050 320 6831

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Savonlinnan, Mikkelin, Pieksämäen

Kunnat: Pieksämäki, Kerimäki, Ristiina, Mikkeli, Savonlinna

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

1. VR Osakeyhtiö Pieksämäen konepaja: henkilökuntaa 250.
2. VR Osakeyhtiö Vetopalvelut, Pieksämäki.hankkeeseen osallistuvia työntekijöitä 116- 130
3. Kaakkois-Suomen aluevankila ja Mikkelin vankila: henkilöstöä yhteensä 40
4. Kasvun Yhteisöt: henkilökuntaa noin 100
5. Kerimäen kunta: henkilökuntaa noin 40
6. Kyyhkylä: työntekijöitä 158 .
7. Ristiinan kunta: työntekijöitä n. 200
8. Savonlinnan kaupunki: hankkeeseen osallituva henkilöstömäärä noin 1000
9. Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, henkilöstöryhmistä sairaala-apulaiset, välinehuoltajat ja esimiehet
10. Siivouspalvelu Pirkko Hänninen, pk-yritys
11. Mikkelin Palvelukoti Ky, pk-yritys
12. Ristiinan seudun Vanhustentuki ry, henkilökuntaa 20.
13. Juvan Kodinonni Oy, pk-yritys

3.3 Välilliset kohderyhmät

Työterveyshuolto, josta edustaja myös ohjausryhmässä. Hanke tuottaa tietoa ja malleja, joita voidaan hyödyntää työterveyshuollon toiminnan kehittämisessä. Työyhteisöt, joissa ikääntyvää työvoimaa ja tarvetta ja kiinnostusta kehittää ikäjohtamista omassa organsisaatiossaan. Tätä kautta hyötyjinä ovat työyhteisöjen työntekijät.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 800, joista naisia 495

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 421, joista naisia 322

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Voimavuodet - Hyvinvoivat työyhteisöt -hankkeen tarkoituksena on edistää työvoiman saatavuutta Etelä-Savossa lisäämällä työyhteisöjen ikäjohtamisen osaamista sekä eteläsavolaisten 45+ -vuotiaiden omaehtoista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Hankkeessa on kaksi päätoimintoa
1) Työyhteisöjen kanssa kehittämiskumppanuudessa tehtävät hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen toimintakokonaisuudet.
2) Ikäjohtamisen kehittäminen ja mallintaminen mukana olevissa työyhteisöissä koulutuksen ja mentoroinnin avulla.
Hankkeen tavoitteena on:
- Edistää 45+ -vuotiaiden työkykyä, työssä jaksamista ja jatkamista.
- Kehittää työyhteisöjen toimintaa niin, että se edistää työntekijöiden työhyvinvointia ja työssä jaksamista.
- Lisätä ja vahvistaa työyhteisöjen taitoja johtaa ikääntyviä työntekijöitä, käyttää uusia toimintatapoja työolojen parantamiseksi ja rakentaa voimaannuttavia työyhteisöjä.
- Edistää eteläsavolaisten 45+ -vuotiaiden ja kolmatta ikää elävien omaehtoista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, joka lisää työssä jaksamista ja vähentää sairauspoissaoloja, ja myös julkisten terveyspalvelujen käyttöä.
- Luoda perustaa kolmatta ikää elävien terveenä ikääntymiselle, toimintakykyisyydelle ja itsenäiselle selviytymiselle.

Hanke on suunniteltu yhteistyössä mukana olevien yritysten ja hyvinvointipalveluntuottajien kanssa.
Hankkeen toiminta-aika on 2008-2010.

Voimavuodet - Hyvinvoivat työyhteisöt -hanke kuuluu osaksi kolmen hankkeen muodostamaa hankekokonaisuutta, jonka muut hankkeet ovat Voimavuodet - Takaisin työelämään (ESR) ja Voimavuodet - Sähköiset terveyspalvelut (EAKR).

Hankkeen koordinattorina on Mikkelin ammattikorkeakoulu, Terveysalan laitos Mikkeli.
Lisätietoja: koulutusjohtaja Salla Seppänen, salla.seppanen@mamk.fi, 050 320 6831

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeen käynnistyessä sille laaditaan tiedotussuunnitelma. Tiedotuksen painopisteet ovat seuraavat:
- Hankepäätöksestä tiedottaminen mahdollisimman kattavasti eri medioille.
- Hankekäytännöistä tiedottaminen yhteistyö- ja sidosorganisaatioille.
- Hankkeelle tehdään oma esite ja muu esittelymateriaali.
- Hankkeesta syntyvät opinnäytetyöt ja artikkelit ovat olennainen osa tiedottamista ja hyvien käytäntöjen levittämistä.
- Hanketiedotus integroidaan myös mukana olevien organisaatioiden omaan sisäiseen viestintään (intranet, organisaation omat lehdet), jolle tuotetaan jatkuvasti hankkeen etenemisestä kertovaa materiaalia.
- Hankkeesta tiedotetaan ja se verkottuu muiden sitä lähellä olevien hankkeitten kanssa
- Hanketta esitellään hallinnoijan www-sivuilla sekä eri puolilla maakuntaa järjestettävissä tiedotustilaisuuksissa ja seminaareissa.

Tiedottamisessa hyödynnetään hankkeen hallinnoijan ja yhteistyökumppaneiden jo olemassa olevia verkostoja.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeessa kehitetyt hyvät työ-, tuote- ja menetelmäkäytännöt tunnistetaan, arvioidaan ja mallinnetaan. Tuote- ja menetelmäkäytännöt koskevat toimintamalleja ja palveluita omaehtoisen terveydestä huolehtimisen ja/tai työssä jaksamisen edistämiseen hankkeen kohderyhmille, hankkeen tavoitteita edistäviä yhteistoimintaverkostoja sekä ikäjohtamisosaamista.

Hyviä käytäntöjä levitetään aktiivisen tiedottamisen (lehdistö, sähköinen media), materiaalien, koulutustilaisuuksien sekä seminaarien avulla. Hankkeessa tehdään tutkimusta, jonka tuloksia hyödynnetään toimintamallien kehittämisessä ja tulosten tehokkaassa levittämisessä. Hanketta esitellään kansallisissa ja kansainvälisissä konferensseissa ja seminaareissa.

Alustava levittämisaikataulu:
- v. 2008 hankkeesta tiedottaminen eri tiedotuskanavien kautta
- v. 2009 käynnissä olevien toimintojen tiedottaminen työyhteisöissä tehtyjen hyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistämisen toimintasuunnitelmien osalta eri medioiden kautta.
- v. 2010 hankkeen tulokset, mallinnukset ja julkaisu esitellään paitsi hankkeen seminaarissa myös eri medioiden kautta mahdollisimman laajaan käyttöön.
Hyviä työkäytäntöjä levitetään muille projektiorganisaatioille ja hankkeessa mukana oleville tahoille sitä mukaa kun ne tunnistetaan ja testataan.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 253 419

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 225 783

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 330 278

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 299 363

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sekä naisten että miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Tavoite
Etelä-Savon maakunta ikääntyy nopeimmin kaikista maakunnista Suomessa. Hankkeessa lähdettiin hakemaan erilaisia ratkaisuja keski-ikäisten ja toisaalta lähivuosina työelämästä poisjäävien työntekijöiden hyvinvoinnin ja omaehtoisen terveyden edistämiseen. Projektin keskeisenä tavoitteena oli myös lisätä ja vahvistaa työyhteisöjen taitoja johtaa kaikenikäisiä työntekijöitä ja edistää yli 45-vuotiaiden hyvinvointia ja työhyvinvointia kohdeyrityksissä.

Toteutus
Mukaan tulleet organisaatiot edustivat laajasti eteläsavolaista yritysmaailmaa; mukana oli suuria, valtakunnallisten yritysten yksiköitä, pieniä paikallisia yrittäjiä sekä kunnallisia -/ yhteisöorganisaatioita. Hankkeeseen muodostettiin kaksi eri toimintalinjaa; ikäjohtamisen ohjelma ja hyvinvointiohjelma. Ikäjohtamisen ohjelmaan osallistui lähinnä esimiesasemassa olevia henkilöitä. Hyvinvointiohjelmaan osallistui henkilöitä kaikilta organisaatioiden tasoilta hankkeen aikana yli 400 henkilöä.

Ikäjohtamisen ohjelman toteutti oppilaitoksen ulkopuolinen asiantuntijaryhmä ja ohjelma muodostui kahdesta ikäjohtamisen seminaarista ja 12 pienryhmätyöskentelystä sekä osasta Voimavuodet -hankekokonaisuuden päätösseminaaria. Ikäjohtamisen ohjelmaan osallistui esimiehiä kahdeksasta yhteistyöyrityksestä.

Hyvinvointiohjelma toteutettiin joko yrityskohtaisena ohjelmana tai yhteisenä ryhmänä, kuten Mikkeli -ryhmä, jossa oli osallistujia kolmesta yrityksestä. Työntekijät ilmoittautuivat joko yksilölliseen ohjelmaan, yksilölliseen ja ryhmäohjelmaan tai pelkästään ryhmäohjelmaan. Ohjelman sisällöt olivat asiakaslähtöisiä, ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuuri- ja nuorisotyön opiskelijat suunnittelivat ohjelmien tavoitteet, sisällöt, aikataulut ja kustannusarviot kuhunkin tapaamiseen / tilaisuuteen opettajien ohjaamina. Sisällöt muodostuivat fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kehittämisestä hyvinkin laajasti eri menetelmiä hyväksi käyttäen.

Hanke oli kiinteässä yhteistyössä Sähköiset terveyspalvelut hankkeeseen jossa testattiin Hyvis / OmaHyvis -verkkopalvelun soveltuvuutta itsehoidon kehittämiseen ja jossa pyrittiin kehittämään hyvinvoinnin verkko-ohjausmallia. Tässä yhteistyökumppanina olivat Etelä-Savon sairaanhoitopiirin asiantuntijat.

Hankkeelle tuotettiin omat kotisivut osoitteeseen: www.voimavuodet.mamk.fi

Tulokset
Hankkeen alussa ei lähdetty kaavamaisesti määrittelemään hyvinvoinnin käsitettä ja asettamaan määrällisiä indikaattoreita. Lähdettiin liikkeelle toimintamallista, jossa osallistujat itse voivat määritellä hyvinvointinsa tekijät ja kertoa itse mitä haluavat tehdä hankkeessa. Näin ollen hankkeen tulosten arviointi liittyy laadullisiin muutoksiin henkilöiden kokemuksesta hyvinvoinnin kehittymisessä, edellyttäen että prosessit on hyvin kuvattu.

Ensimmäisessä väliarvioinnissa syksyllä 2009 suurin osa vastaajista halusi että hanketoiminta painottuisi liikuntaan (71,2 %) ja painonhallintaan (44,1 %). Seuraavina olivat toiveet rentoutumisesta (43,2 %) ja erilaisista ryhmätoiminnoista (36,9 %) (n=111). Toiminnasta annettiin kouluarvosana 7,1 (ka). Toisessa väliarvioinnissa 2010 suurin osa vastaajista (n=32) oli osallistunut hyvinvointipäiviin (70,4 %) ja pienryhmätoimintaan (48,1 %). Suurin osa näistä vastaajista antoi toiminnasta kouluarvosanan 8 tai 9.

Hankkeen tavoitteena oli myös se, että esimiehet saisivat tietoa ikäjohtamisesta ja yritykset kehittäisivät ikäjohtamisen toimintamalleja. Ikäjohtamisen seminaareissa oli aluksi hyvin osallistujia, mutta määrä väheni vuoden 2010 loppua kohden. Mukana olleet olivat tyytyväisiä koulutukseen ja saivat tietoa ikäjohtamisesta, mutta palautteiden perusteella konkreettisia malleja koulutuksen aikana ei muodostunut. Joissakin yrityksissä oli ennen koulutusta tehty ikäjohtamiseen liittyviä prosessisuunnitelmia jotka vahvistuivat hankkeen aikana.

Hankkeessa pilotoitu Hyvis verkkopalvelun henkilökohtainen OmaHyvis palvelu ei saavuttanut sen käytölle asetettuja tavoitteita. Samoin sosiaalisen median kiinnostus jäi vähäiseksi.

Kulttuuriset toimenpiteet toivat uusia näkökulmia ja jotain tärkeää yritysten omasta historiasta, voimavaroja joilla on merkitystä hyvinvoinnille ja erityisesti työssä jaksamiselle ja työelämässä pitkään viihtymiselle.
Kulttuurista kasvavien toimien käyttö hyvinvoinnin rakentamisessa on uusi idea, ja monille asiakkaista myönteinen kokemus.

Opiskelijat tuottivat hankkeessa kymmeniä raportteja ja opinnäytetöitä ja toimivat moniammatillissa ryhmissä. Hankkeen kautta ammattikorkeakoulu sai hyvää tietoa TKI toiminnan arviointiin ja mm. opinnollistamisen kehittämiseen.

Yrityksiltä saadun palautteen perusteella projektin, ja yritysten, tavoitteet saavutettiin hyvin tai erittäin hyvin niissä yrityksissä jotka toimivat aktiivisesti ja edellyttivät niin hankkeelta kuin omilta työntekijöiltäänkin osallistumista. Yritykset, jotka osallistuivat kehittämistyöhön, olivat erittäin tyytyväisiä hankkeessa tehtyihin satsauksiin.