Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10229

Projektin nimi: Perkuu Kainuun rakennetyöttömien kuntoutushanke

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 15.8.2008 ja päättyy 28.2.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Kainuun Nuotta ry

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1578038-8

Osoite: Kasarminkatu 24

Puhelinnumero: (08) 628427

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.kainuunnuotta.net

Projektin kotisivun osoite: www.kainuunnuotta.net ja www.perkuu.net

Vastuuhenkilön nimi: Veli-Matti Karppinen

Asema: Toiminnanjohtaja

Sähköposti: veli-matti.karppinen(at)kajaani.net

Puhelinnumero: 040 585 3645

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kajaanin

Kunnat: Kajaani

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Vaikeassa työllistystilanteessa olevat työttömät henkilöt
- pitkäaikaistyöttömät
- vaikeasti työllistyvät
- vajaakuntoiset
- nuoret
- maahanmuuttajat

3.3 Välilliset kohderyhmät

Kyläyhdistykset ja alueella asuvat kyläläiset, sosiaaliset yritykset, työvoimapulasta kärsivät yritykset, kouluttajat, viranomaistahot (työvoimatoimistot, työvoimanpalvelukeskus, Kela, kaupunki, kunnat; alentuneet Kela-maksut).

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 40, joista naisia 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 57, joista naisia 23

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 10, joista naisten työpaikkoja 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8, joista naisten työpaikkoja 3

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kainuussa on merkittävä määrä vaikeasti työllistettäviä henkilöitä. Normaalit kuntouttavat toimenpiteet eivät aina toimi heidän kohdallaan. Tarvitaan yhteisöllistä otetta heidän tuekseen: toimia, joissa myös kylät/alueet vapaaehtoisvoimin tukevat työllistettäviä kuntoutuksen polulla.

Kainuun Perkuu -hanke on Kainuun Nuotta ry:n hallinnoima, vaikeasti työllistyville työnhakijoille ja maahanmuuttajille tarkoitettu hanke, joka ajoittuu vuosille 2008 - 2010. Hankkeen tarkoituksena on parantaa maaseudun ja asuinalueitten työttömien ja maahanmuuttajien työmarkkinavalmiuksia maaseudulla ja taajamien asuinalueilla, selvittämällä heidän työ- ja toimintakykynsä (yhteistyö Kaito-hankkeen kanssa). Hankkeen tarkoituksena on myös parantaa työttömien ja maahanmuuttajien työnhakijoiden mahdollisuuksiaan sijoittua joko välityömarkkinoille, koulutukseen tai suoraan avoimille työmarkkinoille, järjestämällä heille mielekästä ja palkitsevaa tekemistä kylä- ja aluetyön parissa, elämän hallintaan liittyvää toimintaa ja lyhytkestoista, henkilön työvalmiuksia parantavaa koulutusta. Hanke toimii vahvasti yhteistyössä sosiaalisen yritystoimintaa tukevien kehittämishankkeitten kanssa, luoden työllistymispolkuja myös sosiaalisiin yrityksiin.

Hankeyhteistyössä yhdistyvät sekä hankkeen hallinnoijan, hankkeen toimijoiden että työhallinnon tavoitteet: hankkeeseen palkattavat alueelliset työnohjaajat toimivat vaikeasti työllistettävien ohjaajana/työnjohtajana. Tavoitteena on, että aluetyön ja koulutuksen avulla vaikeasti työllistettävät henkilöt saavat mielekästä työtä, johon yhdistettynä kullekin henkilölle sopiva kuntouttava toiminta luo hyvän pohjan työllistyä välityömarkkinoille tai avoimille työmarkkinoille.

Aluetyössä työntekijät toimivat käytännön toimijoina mm. vanhustyön, vammaistyön, kierrätystoiminnan, muiden ympäristötöiden ja kylillä tarvittavan kyläaputyön parissa. Koska kohderyhmä on vähävaraista, työ ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa. Näin ei myöskään tapahdu kilpailun vääristymistä.

Hanke on rakennetyöttömyyden poistamisen tähtäävä pilottihanke, jossa hyödynnetään Kainuun Nuotta ry:ssä ja Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistyksessä sekä sosiaalisten yritysten kehittämishankkeissa jo olevaa asiantuntijuutta, osaamista ja kokemusta. Hankkeessa kehitetään uusia työmenetelmiä, erityisesti panostetaan työttömän motivaation, fyysisen kunnon ja koulutustason parantamiseen, jolloin työmarkkinoille palaaminen onnistuisi mahdollisimman hyvin.

Hankkeen tuloksena avoimille työmarkkinoille palaa työttömiä, joiden sinne palaaminen olisi muuten ollut epätodennäköistä. Niille työttömille, joilla ei enää ole mahdollisuutta palata takaisin työelämään järjestetään asianmukainen jatkopolku.

Hankkeessa kehitetään malli, missä yritysten, viranomaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa luodaan selkeä polku työttömyydestä työhön tai muuhun asianmukaiseen ratkaisuun.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeen viestinnässä kiinnitetään huomiota koko verkoston sisäiseen vuorovaikutukseen ja yhteistyökumppaneitten väliseen viestintään. Hankkeen onnistumisen edellytyksiä on saada verkoston kaikki henkilöt sitoutumaan toimintaan ja saada kaikki uusista etäkulttuureista hyöty-vät henkilöt aktivoitumaan hankkeeseen.

Viestinnässä käytettäviä välineitä ovat:

Henkilökohtainen vuorovaikutus
Verkoston osapuolet toimivat toiminnan viestijöinä omalla alueillaan tuoden esille kehittämis-tarpeita

Alueilla ilmestyvät lehdet
Tarjotaan julkaisuvalmista materiaalia valtalehtiin sekä erilaisten yhdistysten lehtiin.

Esite
Mitä varten ollaan olemassa.
Yhteiset teemat ja jokaisen omat teemat, hakujen esittely.

Radioviestintä
Radion ajankohtaisten keskustelukanavien hyödyntäminen.

Tietoverkot
Joukkopostitus kaikille sähköpostin omistajille.

Kainuun kyläportaalin hyödyntäminen, www. kainuu.fi/kylat, lisäksi hankkeen oma portaali
www.perkuu.net sekä näkyminen sosiaalisessa mediassa

Kyläportaali mahdollistaa tekstin, kuvan, äänen ja videon tallentamisen ja levittämisen hajautetusti. Jatkossa portaali mahdollistaa suorat nettitv -lähetykset, joihin voidaan vaikuttaa ja jotka voidaan vastaanottaa reaaliaikaisesti internetin välityksellä.
Kainuun kyläportaalia (www.kainuu.fi/kylat) voidaan käyttää hankkeessa esim. eri materiaalin ennakkovalmistelun, lähetyksen ja jälkitoiminnan alustana. Portaalin rakentamisesta ja ylläpidosta vastaa Kainuun Nuotta ry.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

2008
Uusista metodeista informoiminen sidosryhmille ja läheislle yhteistyökumppaneille.
Välineinä sähköposti ja www-sivut.

2009
Uusien metodien esitteleminen alueen seminaareissa ja koulutustapahtumissa. Tiedottaminen suurelle yleisölle.
Välineinä seminaarit, koulutustilaisuudet, alueella toimivat mediat.

2010
Juurruttaminen viranomaistahoille ja mukana oleville yhteisöille.
Välineinä infotilaisuudet, lehtiartikkelit, radiohaastattelut, kirjallinen materiaali, nettimateriaali loppuseminaari

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 358 130

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 330 848

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 409 300

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 377 539

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Perkuu hankkeen henkilökunnalle annettiin varsin mittava haaste rakentaa mallinnos kainuulaisten rakennetyöttömien , eli > 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden voimaannuttamiseksi oman elämänsä hallintaan kuntoutuksen ja kulutuksen avulla työllistymisen kautta. Alue rajattiin koskemaan Kajaanin kaupunkia ajatuksena laajentaa malli koskemaan Kainuun muita kuntia myöhäisemmässä vaiheessa madollisten tulosten myötä. Asiakaskunta osoitettiin Työvoiman palvelukeskuksen asiakkaista, joita ei enää kyetty työllistämään käytössä olevin toimenpitein. Menetelmäksi vahvistui alkukokeilujen jälkeen yksilökeskeisestä lähtökohdasta siirtyminen ryhmädynamiikan antamia mahdollisuuksia hyväksikäyttäen ryhmävalmennukseen. Tätä varten kehitettiin usean valmennusjakson kautta 5 viikkoa kestävän valmennusjakson ohjelma yhteistyössä kohderyhmäläisten kanssa. Tämä varmisti osallistujien korkean motivoitumisen itse valmennukseen. Itse valmennusohjelman runko muun hankemateriaalin ja varsinaisen mallinnoksen lisäksi löytyy Perkuu hankkeen portaalista www.perkuu.net.
Varsin onnistuneeksi muodostui myös kokeilu yhteistyöstä Kuntouttavan työtoiminnan kehittämishankkeen kanssa. Yhteistyön alkusysäyksen antoi kohderyhmäläisiltä evätty ylläpitokorvaus, mikä seikka on nyt saatu kuntoon palkkatukilainsäädännön muutoksen ja Länsi-Kainuun Te-toimiston ymmärtämyksen kautta.
Jos katsot tarkkaan hankkeen kokonaismallinnosta, niin huomaat, että ennen lopullisen mallinnoksen toimenpiteitä halutaan kohderyhmäläiset täydellisen työkunto selvityksen piiriin, jotta voitaisiin ohjata liian heikossa fyysisessä- ja mentaalisessa kunnossa olevat henkilöt pitkäaikaiskuntoutukseen tai eläkkeelle. On turhauttavaa pyörittää ihmisiä, jotka kuuluisivat ihan muualle tällaisen "myllyn" läpi kerta toisensa jälkeen. Näistä toimenpiteistä on käyty keskustelemassa mm. TEM:ssä hallitusneuvos Kermisen kanssa, joka myöntää epäkohdan mutta ne resurssit, ne resurssit. Loppu tulemana mallinnoksen läpikävi 57 henkilöä tavoitteen ollessa 40. 8 henkilöä on saanut itselleen työpaikan. Perkuu hanke on voinut täysimääräisesti hyödyntää hallinnoijansa omistamaa osuuskuntaa, joka toimii sosiaalisena yrityksenä sekä kehitysyhtiötä kohderyhmäläisten edelleensijoittelussa, joka on antanut turvallisen ponnistusalustan hankkeen kohderyhmäläisille. Hankkeen aikana toteutettiin myös kaksi työvoimapoliittista koulutusta, toinen kiinteistönhoito- ja toinen puhdistusalalle. Osallistumis- ja mukanaolo % muodostui korkeaksi pitkälti sen kautta, että kohderyhmäläiset pääsivät osallistumaan koulutussisällön valintaan.