Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10231

Projektin nimi: AmmattiURA -hanke

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2008 ja päättyy 31.8.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0212371-7

Osoite: Tulliportinkatu 3

Puhelinnumero: 013 244200

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.pkky.fi

Projektin kotisivun osoite: www.pkky.fi/Resource.phx/pkky/projektit/ammattiura/index.htx

Vastuuhenkilön nimi: Veli Mäkinen

Asema: suunnittelujohtaja

Sähköposti: veli.makinen(at)pkky.fi

Puhelinnumero: 013 244 2201

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun

Kunnat: Liperi, Joensuu, Ilomantsi, Outokumpu, Kontiolahti, Polvijärvi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Joensuun seutukunnan ammattiopistojen ja aikuisopiston koulutusten opinto-ohjaajat, erityisopettajat, kuraattorit, opettajat, opiskelijoiden ohjaushenkilöstö ja myös ammatillisessa koulutuksessa olevat nuoret ja aikuiset, mukaan lukien maahanmuuttajat, sekä ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneet henkilöt.

Hankkeen kohderyhmää ja työelämää palvellaan kehittämällä ammatillisen koulutuksen työelämään ja jatko-opintoihin ohjauksellisuutta koordinoiduksi, kokonaisvaltaiseksi ja helposti lähestyttäväksi hyödyntäen ajantasaista työelämätietoutta sekä uusimpia ohjausteorioita ja niistä nostetettavia käytäntöjä.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ja edunsaajina ovat alan yritykset ja työpaikat ja jatko-opintojen oppilaitokset.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 225, joista naisia 120

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on edistää ja varmistaa Joensuun seutukunnan Pohjois-Karjalan ammattiopistoista ja aikuisopistosta valmistuvien perustutkinto-opiskelijoiden työllistymistä ja muuta tutkinnon jälkeistä ammatillista toimintaa ja jatko-opintoihin hakeutumista. Erityistä huomiota kiinnitetään koulutuksen loppuun suorittamiseen.

Tavoitteen saavuttamiseksi hankkeeseen rekrytoidaan uraohjaajia ja luodaan opiskelijan tulevaisuussuuntautumisen tueksi resurssikeskukset, jotka toimivat oppilaitosten sisällä henkisinä ja myöhemmin myös fyysisinä palvelupisteinä resurssien niin salliessa. Resurssikeskusten tarkoitus on edistää opiskelijan omia työelämä- ja jatko-opiskeluvalmiuksia kokonaisvaltaisen ja helposti saatavilla olevan neuvontapalvelun ja ohjausvuorovaikutuksen avulla. Hankkeen tavoitteiden toteutusta tuetaan ohjauskoulutuksella, pedagogisella koulutuksella ja työelämän muutoksiin paneutuvalla koulutuksella. Merkittävää on myös nivelvaiheiden yhteistyö sidosryhmien kanssa ja koulutuksen aikainen verkosotyö.

Tavoitteena on, että opiskelija pystyy tietoisesti hyödyntämään omia voimavarojaan rakentaakseen tutkinnon jälkeistä ammatillista tulevaisuuttaan. Samalla opiskelija pääsee kehittämään myöhemminkin tarpeellisia, ns. yleisiä työelämätaitoja kuten itseohjautuvuutta, ongelmanratkaisukykyä sekä itsearviointitaitoja ja oman osaamisensa hallintataitoja mukaan lukien oman työvoiman/osaamisen markkinointitaidot.

Hankkeen tavoitteena on myös koota oppilaitosten opiskelijalle suuntaamat opetus- ja ohjauspalvelut yhteisen kehittämisen ja uudelleenmuotoilun piiriin siten, että niistä olisi opiskelijan tulevaisuudelle ja työelämälle mahdollisimman suuresti hyötyä. Tavoitteena on saada aikaan kokonaisvaltainen palvelu, jossa ohjauksen sosiaalinen pääoma pääsee kehittymään maksimaalisesti ja leviämään uutena ajatteluna ja yhteistyökäytäntöinä koko oppilaitokseen.

Hankkeessa ratkaistaviin asioihin liittyvät tavoitteet ovat seuraavat.

1. Ammatillisiin perustutkintoihin valmistuneiden opiskelijoiden vuotuinen työllistymisprosentti nostetaan hankkeen aikana 55,4 %:sta 60 %:een. Uraohjaajien työ on hankkeessa kehitettävää uudenlaista oppilaitosten toimintaa opiskelijoiden työllistymisen ja jatko-opintoihin siirtymisen parantamiseksi.

2. Vuosittain valmistuneista opiskelijoista siirtyy jatko-opintoihin ammatilliselle korkea-asteelle tai muualle 20 % vuoteen 2010 mennessä. Nykyinen korkea-asteelle siirtymisen prosenttiosuus on 12,2 %.

3. Opiskelijoiden tukipalvelut kootaan ja ammatillisen opetuksen ja tukipalveluiden välistä yhteistyötä vahvistetaan. Opiskelijoita palvelevat tukitoiminnot kootaan yhteiseksi moniammatilliseksi tiimiksi oppilaitospaikkakunnittain.

4. Erityisopetuksen ja ohjaustyön kehittämistoimin vähennetään opintojen keskeyttämisaste 6,5 %:iin nykyisestä 7,7 %:sta.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeen käynnistymisestä ja tuloksista tiedotetaan tiedotusvälineiden kautta, mutta myös tarkasti sisäisesti varmistaen opetus- ja tukihenkilöstön ajan tasalla oleminen ja osallistumismahdollisuudet kehittämisideoineen.

Kuntayhtymän johtoryhmä (mm rehtorit) on keskeinen väylä viedä yhtenäisiä menettelyjä johdon käsittelyyn.

Kuntayhtymän sähköiseen kuukausitiedotteeseen laitetaan tarvittavat keskeiset tiedot, kuntayhtymän intranet toimii yhtenä tiedotuskanavana ja Internet ulkoisessa tiedottamisessa.

Opiskelijoille tiedottaminen tapahtuu ryhmäohjaajien ja projektihenkilöstön toimesta suullisesti, kirjallisesti ja sähköisesti.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Tiedotus hankkeen käynnistyessä.

Tiedotustoiminta ja kokemusten jakaminen ohjaushenkilöstön, opettajien ja koulutusyksiköiden kesken merkittävistä innovaatioista toimintojen järjestämisessä. Yhteistyö Etelä-Savon vastaavan hankkeen kanssa.

Tiedotus ja hyvien mallien jakaminen toiminnan ollessa täydessä laajuudessa.

Yhteistyö Itä-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjäkentässä rehtori- ja kehittämisryhmissä on vuosittaista. Kokemusten vaihtaminen tapahtuu alakohtaisesti projektihenkilöstön tapaamisissa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 669 797

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 669 797

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 778 393

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 778 392

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

ESR-rakennerahasto-ohjelmaan liittyvä, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen rahoittama AmmattiUra -hanke toimi yhdessä sisarhankkeensa AmmattiUra, muut seutukunnat -hankkeen kanssa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä vuosina 2008 -2011.
Hankkeen tavoitteena on ollut edistää Pohjois-Karjalan ammattiopistoista ja aikuisopistosta valmistuvien työllistymistä ja muuta tutkinnon jälkeistä ammatillista toimintaa sekä jatko-opintoihin hakeutumista. Erityistä huomiota on kiinnitetty opintojen loppuunsaattamiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn.

Kehittämistä ja tavoitteiden saavuttamista ohjaaviksi periaatteiksi valittiin jo varhaisessa vaiheessa 1. kehittämisen hajauttaminen oppilaitoksiin lähelle opiskelijoita, 2. pyrkimys opiskelijoiden itseohjautuvuuden edistäminen, 3. oppimisen tukipalvelujen nosto tasavertaiseksi ammatillisten taitojen opiskelun rinnalle ja4. moniammatillisuuden ja yhteisöllisen ohjauksen edistäminen.

Keinoina tavoitteiden saavuttamiseksi käytettiin 1. oppilaitoskohtaisten kehittäjä- / uraohjaajahenkilöiden rekrytoinnin lisäksi 2. monipuolista ohjaukseen liittyvää koulutusta henkilöstölle; 3. opiskelijapalvelukeskusten rakentamista. Opiskelijapalvelukeskus on helposti saavutettava matalan kynnyksen tila, jossa on asiantuntijapalveluiden (opintojen ohjaus, erityisopetus, kuraattoripalvelu, terveydenhuolto, kirjasto, opiskelijahallinnon palvelut jne) lisäksi mahdollisuudet ryhmätyöskentelylle ja tiedonhankinnalle; opiskelijakunnan toimipiste ja mahdollisuus pienille, nopeasti ideoiduille täydennyskoulutuksille. Opiskelijapalvelukeskus on oppilaitoskampuksen sydän, joka olemassaolollaan, sisustuksellaan ja toimijoidensa osaamisella sekä toimintatavalla viestii opiskelijalle välittämisen, huomioimisen ja kunnioituksen kulttuurista.
Lisäksi tavoitteiden saavuttamisen keinoiksi kehitettiin 4. ryhmänohjaajutta ja 5. työnhakuun valmennusta; 6. työpaikkojen ja opiskelijoiden kohtaamista helpottamaan vuosittainen rekrypäivä; 7. rästipajatoimintaa opintojen sujumista vauhdittamaan ja vaihtoehtoistamaan; 8. oppimisstudio- ja työpajatoimintaa erityisiä oppimisen ongelmatilanteita varten. Myös 9. opiskelijahuoltoryhmien toimintaa jäntevöitettiin ja laadittiin sekä sähköiseen muotoon että paperiversioksi 10. uusien opiskelijoiden PKKY-kohtainen Hakijan opas.

Hankkeen laadullisina tuloksina voidaan mainita ohjausosaamisen ja -asenteen kehittyminen ja laajapohjaistuminen koko koulutusorganisaation alueella. Samalla ohjausosaaminen on syventynyt, ajantasaistunut ja kehittynyt opiskelijaa paremmin huomioivaksi ja tasavertaista neuvottelua sisältäväksi. Tasa-arvoa ja molemminpuolista kunnioitusta henkivä ohjaus mahdollistaa opiskelijoiden omien voimavarojen täysimittaisen käyttööntulon heidän ammatillisen tulevaisuutensa kehittymisen perustaksi.

Määrällisistä tavoitteista on hankkeen lopetusvaiheessa käytettävissä vain hieman vanhoja lukuja. Läpäisyaste aleni hieman vuodesta 2009, jolloin prosenttiluku oli 68,9; vuonna 2010 se oli 68,1%. Läpäisyaste kuvaa ohjeajassa tutkinnon suorittaneiden prosenttiosuutta. Opintojen keskeyttämisasteessa sen sijaan oli pientä parannusta: vuoden 2009 luku oli 8,5% ja vuoden 2010 luku 8,2%; tavoitteena oli 6,5%. Luvussa ovat kuitenkin kaikki, myös "positiivisista syistä" keskeyttäneet eli esim. toiselle koulutusalalle siirtyneet.
Tilastokeskuksen viimeisimpien (2010) työllistymis- ja jatkokoulutustietojen mukaan 59,1 % PKKY:stä valmistuneista on työssä ja 10,0 % jatkokoulutuksessa korkea-asteella.