Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10239

Projektin nimi: Kaivannaisteollisuuden osaamispalvelut -kehittämishanke

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2008 ja päättyy 31.12.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0212371-7

Osoite: Tulliportinkatu 3

Puhelinnumero: 013 244200

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.pkky.fi

Projektin kotisivun osoite: www.pkky.fi/Resource.phx/pkky/aiko-uus/tyoelamapalvelut/kaivannaisteollisuus.htx

Vastuuhenkilön nimi: Veli Mäkinen

Asema: suunnittelujohtaja

Sähköposti: veli.makinen(at)pkky.fi

Puhelinnumero: 013 244 2201

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Pielisen, Karjalan, Keski-Karjalan, Joensuun

Kunnat: Nurmes, Juuka, Kitee, Rääkkylä, Liperi, Valtimo, Kesälahti, Lieksa, Joensuu, Ilomantsi, Outokumpu, Tohmajärvi, Kontiolahti, Polvijärvi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmä muodostuu kaivannaisalan yrityksistä, niiden työntekijöistä, alan koulutusorganisaatioista, alan opetushenkilöstöstä ja muista työntekijöistä.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ja edunsaajina ovat koulutuskuntayhtymän toisen asteen opiskelijat, aikuisopiskelijat ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun opiskelijat.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 35, joista naisia 3

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kaivosalan voimakas investointibuumi kohdistuu Pohjois-Karjalaan ja ohjelmakauden aikana tullaan avaamaan uusia kaivoksia. Myös luonnonkiviteollisuus laajentaa ja kehittää tuotantoaan. Pokat 2010 ohjelman tavoitteiden mukaan Suomen kivikeskus ja GTK:n laboratoriotoiminta sekä alan koulutus verkottuu osaksi kansallista alan osaamis- ja resurssikeskusta osallistuen myös kansainväliseen toimintaan. Toimialan kehittämisen tavoitteena on sen aseman vahvistaminen merkittäväksi Pohjois-Karjalan aluetalouden kulmakiveksi. Alan kehittämisen kannalta on tärkeää, että koulutettua ammattityövoimaa on tarjolla riittävästi maakunnassa. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa 2008-2009 on kivi- ja kaivannaisklusterin kehittäminen mukana suunnitellussa toiminnassa.

Pohjois-Karjalassa vireillä olevat Kylynlahden ja Pampalon kaivoshankkeet ovat käynnistymässä ja Outokummun vanhojen kaivosten jatkotutkimusten myötä syntyvät uudet hankkeet tulevat olemaan merkittävä haaste työvoiman ja osaamisen saatavuuden kannalta. Kainuussa käynnissä oleva Talvivaaran kaivoshanke on vaikuttanut työvoiman kysyntää myös Pohjois-Karjalassa. Maakunnassa on toimijoiden yhteisvoimin tuettava kaivostoiminnan käynnistymistä ja toimintaa ml. muu kaivannaistoiminta turvaamalla riittävät osaamisen kehittämisen järjestelmät ja osaava työvoiman saatavuutta lyhyellä ja pitemmällä aikavälillä.

Hankkeessa toteutettavia yhteisiä kehittämistehtäviä ovat
-kaivannaisalan opetushenkilöstön koulutus
-hankkeen resursseilla tuetaan pilottikoulutuksena tuotantokohtaisia (Kylynlahti, Talvivaara, Pampalo, Outokumpu ym) työvoima- ja osaamistarpeita verkottumalla alan yritysten kanssa tiiviiseen vuorovaikutussuhteeseen, jonka pohjalta osaamis- ja koulutuspalvelut toteutetaan ja pilotoidaan sekä
-kootaan ja ylläpidetään kaivannaisteollisuuteen ja sen tarpeisiin liittyvää tietoa ja osaamista.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun tehtävänä on mm. selvittää kivi- ja kaivannaisteollisuuden osaamis- ja koulutustarpeet ammattikorkeakoulutukselle sekä yritysten toimihenkilö- ja asiantuntijakoulutukselle.

Koulutuskuntayhtymän (työntekijäasteinen koulutus ja työnjohtaja koulutus) erityisenä kehittämistehtävänä on mm. kivialan perustutkinnon sekä kaivosalan, kivimiehen ja maarakentajan ammattitutkintojen kehittäminen ja uuden rikastamotyöntekijän koulutuksen kehittäminen yhdessä GTK:n kanssa.

Hankkeen tavoitteena on myös uuden, taloudellisesti kannattavan palvelukonseptin luominen kaivannaisteollisuuden koulutus- ja kehitystarpeisiin. Tuloksena syntyy kaivannaisteollisuuden erityistarpeita tukeva palveluverkosto, jonka keskeisiä osia ovat Pohjois-Karjalan aammattikorkeakoulun, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän, Suomen Kivikeskuksen ja GTK:n muodostama kehitysympäristö.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Tämän hankkeen käynnistymisestä ja tuloksista tiedotetaan tiedotusvälineiden kautta. Hankkeella on Internet sivut.

Hankkeesta tiedotetaan myös sisäisesti toimijaorganisaatioissa varmistaen henkilöstön ajan tasalla oleminen ja osallistumismahdollisuudet kehittämisideoineen.

Kaivannaisalan koulutuksesta tiedotetaan hankkeessa tehtävällä tiedotusaineistolla.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Tiedotus hankkeen käynnistyessä.

Tiedotustoiminta merkittävistä laiteinvestoinneista.

Tiedotus toiminnan ollessa täydessä laajuudessa.

Yhteistyö Savonia ammattikorkeakoulun Infrarakentaminen ja kaivannaisalan työjohdon koulutus -hankkeen kanssa.

Yhteistyö Itä-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjäkentässä ja kokemusten vaihtaminen tapahtuu vuosittain. Yhteistyö ja tiedottaminen Itä-Suomen ammattikorkeakoulukentässä hankkeen tuloksista.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 581 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 581 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 690 100

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 724 824

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Pohjois-Karjalassa ja ympäri Suomea on käynnissä ja valmisteilla useita kaivoshankkeita, niiden vaikutus on merkittävä erityisesti työllisyyden kannalta. Alan hyvä toimintaympäristö on lisännyt kansainvälisten yhtiöiden kiinnostusta Suomen mineraalivarantoihin.

Kaivannaisteollisuuden osaamispalvelut -hankkeen päätavoitteena oli kaivannaisalan työvoiman osaamisen kehittäminen sekä työvoiman saatavuuden turvaaminen nyt ja tulevaisuudessa. Projektissa kehitettiin Pohjois-Karjalan kaivannaisteollisuuden alan koulutusjärjestelmää, yhteistyöverkostoja ja koulutustarjontaa, uusia opintokokonaisuuksia sekä koulutuksen tarvitsemia oppimisympäristöjä.

Hankkeessa verkostoiduttiin alan yritysten ja muiden toimijoiden kanssa tiiviiseen yhteistyöhön, joka oli toimintamallina kaivannaisteollisuuteen ja sen tarpeisiin liittyvän tiedon ja osaamispalvelujen toteuttamiseen sekä koontiin ja ylläpitoon. Kaivannaisalan työvoima- ja osaamistarpeet ovat tulevaisuudessa haastavat. Projektissa saatiin kaivannaisalan toimijoiden vuorovaikutteinen yhteistyö avattua myös ammattikorkeakoulukentässä.

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu toteutti hankkeessa Kaivos- ja kalliorakentamisen koulutusmoduulin 35 op pilottikoulutuksena. Hankkeella on merkittävä vaikutus ammattikorkeakoulun osaamisen kehittämisessä ja profiloitumisessa kivi- ja kaivannaisalan koulutuksen tarjoajana ja tutkimuspalvelujen kehittäjänä. Kaivannaisalan koulutus on tällä hetkellä muutoksessa ja PKAMK:n on vastattava työelämän tarpeisiin omalla osaamisellaan.

Hankkeen myötä kasvanut toiminta alan verkostoissa ja yhteistyö alan toimijoiden kesken on lisännyt kohderyhmien tietoisuutta kaivannaisteollisuuden alan nykytilanteesta, kehittymisestä sekä koulutustarjonnasta. Myös toteuttajakoulutusorganisaatioiden sisällä on tehty merkittävää työtä kiinnostuksen herättelemiseksi kaivannaisteollisuuden alaan. Ala ei ole saavuttanut suosiota nuorten keskuudessa. Kuitenkin tulevaisuuden kehittyvänä alana se tulee olemaan merkittävä työllistäjä ja uutta nuorta polvea alalle toivotaan.