Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10240

Projektin nimi: Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittämisohjelma Satakunnassa

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2008 ja päättyy 31.12.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Prizztech Oy

Organisaatiotyyppi: Yritys

Y-tunnus: 0773693-4

Osoite: Tiedepuisto 4

Puhelinnumero: (02) 620 5300

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.prizz.fi

Projektin kotisivun osoite: www.prizz.fi/hykehanke

Vastuuhenkilön nimi: Jari Järnstedt

Asema: Liiketoimintajohtaja

Sähköposti: jari.jarnstedt(at)prizz.fi

Puhelinnumero: (02) 620 5340

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Rauman, Porin, Pohjois-Satakunnan

Kunnat: Harjavalta, Eurajoki, Honkajoki, Eura, Jämijärvi, Pori, Luvia, Nakkila, Köyliö, Huittinen, Kankaanpää, Säkylä, Pomarkku, Merikarvia, Ulvila, Karvia, Kokemäki, Kiikoinen, Rauma, Siikainen

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hyvinvointialan yritysten johto ja työntekijät.
Hyvinvointialan yrittäjyydestä kiinnostuneet henkilöt.
Henkilöstöä sosiaali- ja terveysalan asumispalveluita tuottavista julkisen sektorin toimintayksiköistä.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat muut palveluntuottajat julkisella ja kolmannella sektorilla, Satakunnan alueen sosiaali-, terveys- ja liiketalouden opintoja tarjoavat koulutusorganisaatiot sekä alueen yritystoiminnan kehittämiseen erikoistuneet kehittäjäorganisaatiot.
Palvelurakenteen uudistamisen osalta välillisenä kohderyhmänä ovat myös kuntien palveluiden järjestämisestä vastaavat tahot, jotka osallistuvat kehittämisohjelmaan yritysten sidosryhmien edustajina.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 196, joista naisia 148

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 462, joista naisia 373

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 40, joista naisten työpaikkoja 35

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 49, joista naisten työpaikkoja 41

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 6, joista naisten perustamia 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4, joista naisten perustamia 4

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 3, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4, joista naisten tutkintoja 3

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kehittämisohjelman ensisijainen kohderyhmä on hyvinvointialan liiketoimintaa harjoittavat yritykset ja yrittäjiksi aikovat. Alan liiketoimintaa ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, kuntoutus-, hoito- ja hoivatyö, ennaltaehkäisevä työ sekä näihin liittyvät palvelut, tuotteet ja järjestelmät. Alaa sivuavat myös mm. asuminen ja rakentaminen, matkailu, liikunta ja kulttuuri. Välillisenä kohderyhmänä ovat muut palveluntuottajat julkisella ja 3. sektorilla, sosiaali-, terveys- ja liiketalouden opintoja tarjoavat koulutusorganisaatiot sekä kehittäjäorganisaatiot.

Kehittämisohjelman tavoitteena on:
- Tarttua hyvinvointialan kasvupotentiaaliin ja luoda edellytyksiä menestyvälle hyvinvointiklusterille Satakuntaan
- Uuden yritystoiminnan aktivointi lisäämällä tietämystä hyvinvointitoimialan yritystoiminnan mahdollisuuksista ja yrittäjyyteen kannustamalla
- Palvelujärjestelmän kehittäminen parantamalla yritysten ja kuntasektorin yhteistyötä sekä edistämällä yksityisen palvelutuotannon roolia hyvinvointipalveluiden tuotannossa
- Hyvinvointialan yritysten liiketoiminnan ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen
- Monipuolistaa Satakunnan elinkeinorakennetta hyvinvointialaa kehittämällä sekä lisätä alueiden vetovoimaisuutta ja työllisyyttä

Kehittämisohjelman toimenpiteet kohdistuvat sekä yrityksiin että palvelujärjestelmään ja välineinä ovat mm. konsultointi, benchmarking ja koulutus. Toteutuksen ydinkohdat ovat:
- Uuden yritystoiminnan aktivointi
- Olemassa olevien yritysten liiketoiminnan ja liiketoimintaosaamisen kehittäminen
- Palvelujärjestelmän kehittäminen

Tulokset:
- Uusia yrityksiä ja verkostoja, liiketoimintasuunnitelmia ja liiketoimintamahdollisuuksia sekä palveluinnovaatioita
- Yritysten kehittämistarveanalyysit, kehittämissuunnitelmat ja niiden pohjalta laaditut yritys- ja yritysverkostokohtaiset kehittämisohjelmat
- Yritysten liiketoimintaosaamisen parantuminen (laadulliset mittarit) ja kilpailukyvyn parantuminen (määrälliset mittarit)
- Uusia toimintakäytäntöjä kuntien ja yritysten välille mm. yhteinen palveluiden laatukriteeristö

Kehitettävät uudet tuotteet:
- Yritykselle syntyy uusia palvelutuotteita
- Hyvinvointialan yrityksen käynnistämiseen liittyvä perustajaopas
- Hyvinvointialan yritysneuvonnan toimintamalli
- Ennakointitiedon välittämisen malli
- Yritysten verkostoitumiseen ja benchmarkingiin liittyvät mallit ja toimintatavat
- Hyvinvointialan omistajanvaihdosten läpivientiin liittyvä toimintamalli
- Toimintamallit yritysten ja kuntasektorin välillä
- Räätälöidyt koulutuskokonaisuudet
- Laatukriteeristö

Vaikuttavuus:
- Kynnys ryhtyä yrittäjäksi madaltuu
- Hyvinvointialan yrittäjien liiketoimintaosaaminen paranee
- Hyvinvointialan palvelurakenne monipuolistuu
- Syntyy uusia yrityksiä ja uusia työpaikkoja
- Satakuntalaisten kuntien vetovoimaisuus parantuu
- Hyvinvointialan yritysten työpaikkojen vetovoimaisuus paranee

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeesta ja sen etenemisestä tiedotetaan aktiivisesti koko hankkeen elinkaaren ajan. Hankkeen käynnistyttyä laaditaan yksilöity tiedotussuunnitelma. Projektin tiedotuksen periaatteina ovat avoimuus, aktiivisuus, luotettavuus ja vuorovaikutteisuus, jotka ovat edellytys eri toimijoiden yhteistyölle. Tiedotusta suunnataan hankkeen ensisijaisen ja välillisen kohderyhmän lisäksi myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Seuraavassa on kuvattu hankkeen sisäisessä ja ulkoisessa tiedotuksessa hyödynnettäviä tiedotuskanavia.

Päätiedotuskanavia ovat hankkeelle perustettavat www-sivut ja muita ulkoisia kanavia ovat:
- oppaat
- lehdistötiedotteet
- tiedotuslehdet
- esitteet
- sähköposti
- lehti-ilmoitukset
- ilmoitustaulut
- artikkelit
- julkaisut
- hankkeen asiantuntijoiden mediaesiintymiset

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin tuloksista tiedotetaan säännöllisesti. Niistä laaditaan maakunnallisia, valtakunnallisia ja kansainvälisiä artikkeleja ja julkaisuja. Hyviä käytäntöjä kirjataan projektin edetessä, ja niitä levitetään säännöllisesti kokoontuvien verkostojen kautta.
Yritysoppaasta ja www-pohjaisesta yritystietopankista luodaan pysyvä käytäntö, jonka kautta luodaan kontakteja eri toimijoiden välille.
Verkkoviestintää hyödynnetään vuorovaikutuksellisessa oppimisessa ja sisäisen viestinnän välineenä.
Projektihenkilökunta välittää tuloksia osallistumalla asiantuntijaluennoitsijoina seminaareihin ja konferensseihin.
Vuosittain uusista palveluinnovaatioista ja alueen uusista yrityksistä tiedotetaan paikallisissa ja valtakunnallisissa tiedotusvälineissä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 725 896

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 690 357

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 851 096

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 817 162

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hyvinvointialan yrittäjät kohtaavat uudenlaisen tilanteen palveluiden kysynnän kasvaessa. Kansallisissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että hyvinvointisektorilla erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa on erittäin vähän kasvuhakuisia yrityksiä. Alalle tulee kokonaan uusia toimijoita ja toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Juuri tässä toimialan kehitysvaiheessa pk-yritysten strategisten tavoitteiden määritteleminen, palveluiden tuotteistaminen ja talous, markkinointi ja julkisen hankintaprosessin hallinta sekä palvelutuotannon organisointi ja hyvin toimiva esimiestyö nousevat työvoimavaltaisella alalla entistäkin tärkeämmiksi osa-alueiksi. Liiketoiminnan kehittämiseksi ja yrityksen tulevaisuuden turvaamiseksi on toimintaa kehitettävä ja erikoistuttava.

Satakunnassa on monipuolista hyvinvointialan yrittäjyyttä. Monissa yrityksissä on satsattu merkittävästi ammatillisen osaamisen kehittämiseen. HYKE-hankkeen lähtökohtana oli tarjota alan yrittäjille ja heidän henkilöstölleen mahdollisuus vahvistaa liiketoimintaosaamistaan hankkeen järjestämissä koulutuksissa ja valmennuksissa. Tavoitteena oli, että yrittäjät ja heidän henkilöstönsä saavat valmennuksista uusia työkaluja, menetelmiä ja ideoita liiketoiminnan johtamiseen ja kehittämiseen sekä verkostojen rakentamiseen. Toimiville yrityksille suunnatun koulutus- ja kehittämistoiminnan lisäksi hankkeen tavoitteena oli uuden yrittäjyyden edistäminen ja palvelurakenteen kehittäminen kunta-yritysyhteistyössä.

Hankkeen toteutus rakentui tavoitteiden mukaisesti kolmen keskeisen osa-alueen ympärille, jotka olivat uuden yritystoiminnan aktivointi, liiketoimintaosaamisen kehittäminen ja yritys-kuntayhteistyön edistäminen. Hankkeen toiminnan painopiste oli hyvinvointialan yrityksille suunnatussa koulutus- ja kehittämistoiminnassa. Uuden yritystoiminnan aktivointi teemassa järjestettiin yrittäjyysvalmennusta neljälle ryhmälle hankkeen aikana. Yritys-kuntayhteistyön kehittämiseen panostettiin erityisen vahvasti viimeisen toimintavuoden aikana, jolloin pilotoitiin kehittämiskumppanuutta hyvinvointialan yritysten ja palvelun tilaajan eli kuntasektorin sekä palvelua käyttävän asiakkaan yhteistyönä.

Hankkeen järjestämät koulutukset, seminaarit, verkostoitumistilaisuudet, työpajat ja valmennukset kiinnostivat suurta osallistujajoukkoa. Toimintaan osallistui aktiivisesti laaja joukko kohderyhmän edustajia Satakunnasta. Osallistujia oli 178:sta satakuntalaisesta hyvinvointialan yrityksestä. Järjestettyjä koulutuksia ja tilaisuuksia oli hankkeen aikana noin 170 ja seminaareja 9 kpl. Pitkäkestoisiin koulutuksiin osallistui noin 500 henkilöä ja lyhytkestoisiin tilaisuuksiin vielä huomattavasti enemmän alueen toimijoita. Tilaisuuksista satuu palaute oli hyvää ja suurin osa koki voivansa soveltaa hankkeen antia omassa toiminnassaan.

Hankkeen aikana perustettiin 4 uutta yritystä ja 49 uutta työpaikkaa. Hyviä käytäntöjä hankkeen koulutuksista ja selvitystöistä kuvattiin ja mallinnettiin myös muiden organisaatioiden hyödynnettäväksi.

Hanketta toteutettiin kumppanuusmallilla, jossa toteuttajia oli kaiken kaikkiaan yhteensä viisi. Hankkeen vastuullinen toteuttaja oli Prizztech Oy. Toteuttajakumppaneita olivat Satakunnan ammattikorkeakoulu liiketoiminta ja kulttuuri Pori, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö ja Sataedu Satakunnan aikuiskoulutuskeskus. Vuoden 2010 lopussa hankkeen toteuttajakumppaniksi tuli myös Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Yhteistyö toteuttajien kesken toimi erinomaisesti koko hankkeen toteutusajan.

Kokonaisuudessaan hanke onnistui hyvin. Yritysten henkilöstölle syntynyt osaamispääoma on tärkeä voimavara työmarkkinoilla jatkossakin. Liiketoiminnan kehittämisen kipinä jäi varmasti elämään monessa organisaatiossa.