Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10242

Projektin nimi: Sopimushankkija II-projekti

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 10.9.2008 ja päättyy 31.12.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitos

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 1007629-5

Osoite: Rastaantaival 2

Puhelinnumero: 0201245000

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.seduaikuiskoulutus.fi

Projektin kotisivun osoite: www.metalliverkko.net

Vastuuhenkilön nimi: Leena Tuomisto

Asema: aikuiskoulutuspäällikkö

Sähköposti: leena.tuomisto(at)sedu.fi

Puhelinnumero: 0400 761952

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Seinäjoen, Kuusiokuntien, Järviseudun, Suupohjan

Kunnat: Ilmajoki, Kauhajoki, Alajärvi, Kuortane, Karijoki, Kauhava, Lappajärvi, Isojoki, Kurikka, Evijärvi, Jalasjärvi, Lapua, Alavus, Seinäjoki, Soini, Vimpeli, Ähtäri, Teuva, Töysä

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin kohderyhmänä ovat ne eteläpohjalaiset metalliklusteriin kuuluvat metalliteollisuuden pk-sopimus/alihankkijayritykset, jotka ovat kiinnostuneita verkostoitumisesta ja yhteistyöstä muiden sopimus/alihankkijayritysten tai päähankkijan kanssa sekä tarjoamaan verkostona palvelujaan ja tuotteitaan päähankkijalle.

Hanke on suunnattu pääsääntöisesti metalliklusterin tarpeisiin. Verkostoitumis- ja kehittämiskumppanuuden periaatteen mukaan toimintaa voidaan kuitenkin tarvittaessa laajentaa myös meri-, puu- ja elintarvikeklusteriin kuuluviin pää- ja alihankkijayrityksiin. Tällä tuetaan myös alueiden kehittämisen ideologiaa ja uusien innovaatioiden syntyä.

Hankkeen eri kehittämistoimenpiteet kohdistuvat em. pk-yritysten johtoon ja henkilöstöön.

Nykyisessä hankkeessa mukana olevat yritykset seutukuntakohtaisesti:
Seinäjoen seutu: 28 yritystä
Suupohjan seutukunta: 11 yritystä
Kuusiokunnat: 3 yritystä
Järviseudun seutukunta: ei yrityksiä mukana

Hankkeen jatkoajalle voidaan ottaa mukaan lisää yrityksiä olemassa olevien lisäksi.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat metalliteollisuuden sekä em. muiden klustereiden päähankkijat, jotka hyötyvät projektin tuloksista. Välillisesti kohderyhmänä ovat päähankkijoiden johto/henkilöstö, joka verkostoituu pk-yritysten kanssa.

Muita välillisisä kohderyhmiä ovat oppilaitokset ja eri alojen asiantuntijat, jotka voivat tarjota palvelujaan projektille ja kehittää myös omaa osaamistaan projektin aikana. Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat alue- ja paikallisviranomaiset, järjestöt ja ulkomaankaupan organisaatiot.

Viime kädessä hankkeesta hyötyy koko maakunta sen pysyessä elinvoimaisena ja vetovoimaisena.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 940, joista naisia 76

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 954, joista naisia 75

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 50, joista naisten työpaikkoja 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektin kohderyhmänä ovat ne eteläpohjalaiset metalliklusteriin kuuluvat metalliteollisuuden pk-sopimus/alihankkijayritykset, jotka ovat kiinnostuneita verkostoitumisesta ja yhteistyöstä muiden sopimus/alihankkijayritysten tai päähankkijan kanssa sekä tarjoamaan verkostona palvelujaan ja tuotteitaan päähankkijalle.

Hanke on suunnattu pääsääntöisesti metalliklusterin tarpeisiin. Verkostoitumisperiaatteen mukaan toimintaa voidaan kuitenkin tarvittaessa laajentaa meri-, puu- ja elintarvikeklusteriin kuuluviin pää- ja alihankkijayrityksiin. Tällä tuetaan myös alueiden kehittämisen ideologiaa ja uusien innovaatioiden syntyä.

Projektin päätavoitteena on Etelä-Pohjanmaan metallialan pk-yritysten osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen verkostoitumisen ja koulutuksen avulla. Projektin tavoitteena on sopimus/alihankkijoiden verkoston luominen ja kehittäminen vastaamaan päähankkijoiden tarpeisiin ja markkinoilla olevaan kysyntään.

Projektin tuloksena alueen alihankkija/sopimushankkijayritykset ovat verkostoituneet keskenään ja ymmärtävät yhteistyön merkityksen asiakashankinnassa ja käytännön toiminnassa. Yhteistyön käsitys on muuttunut win - win -periaatteeksi, jossa kaikki osapuolet ovat hyödynsaajia. Sopimushankkijayritykset pystyvät mahdollisesti tarjoamaan tulevaisuudessa yhdessä verkostona palvelujaan ja tuotteitaan päähankkijalle. Yritykset ovat verkostona löytäneet uusia markkinoita ja tuotteita, joita voivat tarjota myös itsenäisesti päähankkijoille.

Metalliverkko.net -porttaali on aktiivisessa käytössä. Yritykset ovat nostaneet osaamisensa päähankkijoiden edellyttämälle tasolle. Osaaminen on todennettu hankkeen toimesta ja se näkyy yrityksen CV-listalta.

Hankkeen keskeiset toimenpiteet ovat:
- yrityskohtaiset ja henkilöstön osaamis-/ammattitaitokartoitukset >> kehittämisaihiot, koulutustarpeet, hankekorit
- koulutus ja koulutusten tuotteistaminen (tuotekansiot)
- konsultointi
- opinto-, ja messumatkat koti- ja ulkomaille
- seminaarit
- verkostoitumisen kehittäminen
- metalliverkko.netin ylläpito ja käyttökoulutus
- yritysrekisterin laatiminen ja ylläpito
- yrityskohtaisten CV-listojen laatiminen
- yrityskohtaisen osaamisen todentaminen
- virtuaalitoimiston käytön opastus
- päähankkijoiden kansa tehtävä yhteistyö

Metalliverkko.net-portaali
- yritysrekisteri
- CV-lista
- virtuaalitoimisto

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedotetaan ESR-ohjeistuksen mukaisesti käyttäen tiedotukseen suunniteltuja logoja ja noudattaen siitä annettuja ohjeita.

Projektin tiedottamisessa hyödynnetään Sedu Aikuiskoulutuksen markkinointikanavia ja markkinointiosaamista. Projektista tiedotetaan Sedu Aikuiskoulutuksen www-sivuilla. Projektin koulutuksista tiedotetaan myös metalliverkko.netissä, joka on Sopimushankkijoiden kehittämisprojektissa kehitetty metallialan yritysten käyttämä porttaali sekä Yrittäjän koulutuskalenterissa, joka on yrittäjien ja koulutusorganisaatioiden käyttämä verkkopalvelu. Lisäksi tiedottamista tapahtuu erilaisissa tiedotusvälineissä mm.sanomalehdissä sekä yrityskäynneillä ja sähköpostitse.

Sedu Aikuiskoulutuksessa tiedottamista organisoi markkinointipäällikkö yhteistyössä projektipäällikön ja tukihenkilöstön mm. markkinointisihteerin kanssa.

Tiedotussuunnitelma:
1) Projektin käynnistäminen:
- projekti esitellään Sedu Aikuiskoulutuksen www-sivuilla.
- projektille laaditaan oma esitemateriaali
- projektihenkilöstö ottaa yhteyttä yrityksiin

2) Toteutusvaihe:
- projektista tiedotetaan lehdissä ja käyttäen apuna sähköpostia
- projektihenkilöstön tekemät yrityskäynnit
- seminaarit ja messut

3) Projektin päättyessä
- tuloksia ja hyviä käytäntöjä levitetään järjestämällä tiedotustilaisuuksia ja
seminaareja
- lehtijutut ja caset Sedu Aikuiskoulutuksen työelämän palvelut www-sivuilla

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvien käytäntöjen levittäminen alkaa heti, kun toimivia käytäntöjä on projektissa kehitetty ja se jatkuu koko hankeajan. Levittäminen tehdään aluksi omassa organisaatiossa ja kuntayhtymässä ja laajennetaan myöhemmin myös muille tahoille esim. elinkeinoelämään, viranomaistahoille ja julkiselle sektorille. Hyvien käytäntöjen levittämisessä hyödynnetään toimivia kanavia, mm. Sedu Aikuiskoulutuksen omia www-sivuja ja kokouskäytäntöjä sekä ELY-keskuksen ym. tahojen omia tiedotuskanavia. Projekti järjestää seminaareja ja loppuseminaarin, joissa myös tiedotetaan projektin tuloksista. Lisäksi projektihenkilöstö pyrkii aktiivisesti osallistumaan eri seminaareihin, tilaisuuksiin ja työryhmiin, jossa voidaan tiedottaa projektin toiminnasta ja tuloksista. Toimintamallien levittäminen on projektin yksi keskeinen tavoite.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 730 016

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 701 039

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 817 716

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 790 795

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Sopimushankkija II-projektin on kehittänyt Etelä-Pohjanmaan metallialan pk-yrityksiä kouluttamalla yritysten henkilökuntaa, kasvattamalla yritysten välistä yhteistyötä ja jalostamalla yritysten osaamiskenttää niin, että yritykset ovat kilpailukykyisiä ja kasvuhalukkaita tulevaisuudessa. Projekti on rakentanut yrityksille yhteistyömahdollisuuksia ja luonut uusia verkostointipolkuja.

Projekti on kehittänyt yrityksien toimintamallia ja antanut uusia ideoita toimia yhteistyössä muiden yritysten kanssa. Kehittänyt yritysten pätevyyksiä niin, että ne vastaavat asiakkaan tarpeit. Koulutusten kaut-ta tapahtunut kehitys on ollut yritysten kannalta merkittävää.

Projekti on myös muokannut asenteita niin, että yrityksille syntyisi kuva nykyhetken osaamisesta ja tulevaisuuden tarpeista. Asennoitumalla oikein tulevaisuuden vaatimuksiin, lakimuutoksiin ja säädöksiin voi aidosti kilpailla kansainvälisillä markkinoilla.

Projekti on ylläpitänyt koko toiminnan ajan nettiportaalia (metalliverkko.net) ja siellä olevaa virtuaalitoimistoa, joka on ollut yritysten käytettävissä. Projekti on antanut tarvittavaa koulutusta ja opastusta yhteistyöstä verkossa. Hankkeessa on ollut mukana yhteensä 57 yritystä.

Projekti on rakentanut yhteistyötä muiden alueen organisaatioiden ja toimijoiden kanssa.
Pitkän hanketoiminnan ansiosta Sopimushankkija II-projekti on ollut vahva suunnanantaja metallialan yrityksille koko Etelä-Pohjanmaan alueella.

Projektin toiminta on keskittynyt koko Etelä-Pohjanmaalle, mutta yritysten alihankkijoiden ja päähankkijoiden osalta yhteistyö on laajentunut koko maahan ja kv-toiminnan osalta myös ulkomaille. Toiminta on avannut monille yrityksille aivan uuden tavan kehittää osaamista ja yhteistyötä muiden yritysten kanssa.

Projekti on jalkautunut yrityksiin ja tehnyt yrityskohtaiset suunnitelmat koulutuksista sekä yhteistyö mahdollisuuksista muiden yritysten kanssa.
Yhteistyö on ollut yrityskohtaista, johon vaikuttanut suuresti suhdanteet, yrityskoko ja yrityksen toimintaympäristö.

Tarve verkostoitumiseen on löytynyt ja Oikea asenne tulevaisuuden yhteistyötarpeeseen, koska useasti loppuasiakkaat ovat kansainvälisiä yrityksiä ja tuoteiden loppusijoituspaikka on Suomen ulkopuolella.
Projektin kautta saatu opastus, ohjaus ja koulutus ovat auttavat yritystä rakentamaan järjestelmän ja henkilöstön osaamistason, millä yhteistyö muiden yritysten kanssa onnistuu.
Projektin ylläpitämän verkostopolun avulla yhteistyö toisien yritysten kanssa on mahdollista. Projektin kanssa yhteistyössä rakennettu virtuaalitoimistoa antaa puitteet monenlaiseen yhteistyö yritysten välillä, kuten esim. yhteinen kalenteri ja yhteiset sivut informaation välittämiseksi. Verkostoitumisen merkitys yritykselle on suuri ja antaa yrityksille paljon lisämahdollisuuksia, kuten parantaa yhteistyötä nykyisten asiakkaiden kanssa, löytää uusia asiakkaita, pystytään toimittamaan yhdessä suurempia kokonaisuuksia päähankkijalle, löytää uusia toimintamalleja, alihankintaan, markkinointiin, mainontaan, parantaa markkinointia ja saada myös pienet yritykset mukaan jne.

Projektin avulla koulutuksen tarve on tunnistettu ja yritykset ovat havainneet millainen merkitys koulutuksilla on yrityksen jokapäiväiseen toimintaan. Projektissa järjestetty koulutus ja opastus tarvittavista pätevyyksistä ovat tärkeitä osa-alue yrityksen kehityksessä.
Projekti on toiminut tiedon välittäjänä uusia standardeja ja direktiiviä laadittaessa. Pitkäjänteinen ja yhtäjaksoinen projektitoiminta takaavat yrityksille kehityksessä mukana pysymisen ja vankan kilpailukyvyn ylläpitämisen.
Toimenpiteinä on toteutettu koulutusosiota yhteensä 257 eri koulutusta ja mukana on ollut 1090 eri henkilöä. Koulutuspäiviä on pidetty 7293 optp.

Tärkeä osa-alue yhteistyössä on yritysvierailut ja messumatkat sekä kotimaassa että ulkomailla. Projektin kautta on järjestetty käyntejä kotimaan messutapahtumissa ja ulkomaan messutapahtumissa. Yritysvierailuja on tehty sekä koti- että ulkomailla.
Projektissa on kehitetty kv-toimintaa usealla ulkomaan opinto- ja tutumismatkoilla. Niissä on tutustuttu metalliteollisuuden verkostotoimintaan ja alueen yrityksiin mm. Italiassa. Italian matka tehtiin yhteistyössä Finpron kanssa ja hyödynnettiin alueen metallialan yritysten kv- verkostoja. Ulkomaan messumatka tehtiin Hannoverin messuille vuona 2011, jolloin tutustuttiin eri metallialan osaajiin kansainvälisellä tasolla.

Projektin on myös antanut mahdollisuus hyödyntää tehokkaasti kansallista rahoitusta. Yrityksellä on harvoin riittävästi aikaa tai resursseja hakea julkista rahoitusta, näin ollen hankkeet ovat monesti se kanava minkä kautta on mahdollisuus saada rahoitusta. Haku ja dokumentointi julkisen rahoituksen osalta ovat monesti hankalaa ja monimutkaista eikä yrityksillä ole sitä tietoa ja taitoa mitä rahoituksen haku edellyttäisi.

Projektin kautta yritykset voivat hyödyntää hyvien käytänteiden eteenpäinviemistä vielä pitkään hankkeen jälkeenkin.