Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10254

Projektin nimi: Laadukas tuote - laadukas tuotantoketju

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2008 ja päättyy 31.12.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Savonia-ammattikorkeakoulun kuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1007067-8

Osoite: PL 6

Puhelinnumero: 017-255 6000

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.savonia.fi

Projektin kotisivun osoite: latu.savonia.fi

Vastuuhenkilön nimi: Maija Suhonen

Asema: Koulutus- ja kehittämispäällikkö

Sähköposti: maija.suhonen(at)savonia.fi

Puhelinnumero: 044 785 6437

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Sisä-Savon, Ylä-Savon, Kuopion

Kunnat: Keitele, Tervo, Rautalampi, Kaavi, Iisalmi, Varkaus, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Siilinjärvi, Rautavaara, Nilsiä, Kuopio, Pielavesi, Leppävirta, Tuusniemi, Juankoski, Vesanto, Lapinlahti, Suonenjoki, Vieremä

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Kotimaisella elintarviketuotannolla ei ole enää ns. kotimarkkinoita. Kilpailukyvyn tehostaminen muutoksessa edellyttää sektorirajat (alkutuotanto, jalostus, kauppa) ylittävää, kunkin sektorin tarpeet huomioivaa tuotantoketjutarkastelua, mitä myös nykyisessä hallitusohjelmassa on erityisesti alleviivattu. Alkutuotanto, jalostus ja kauppa luovat kukin erikseen ja yhdessä eläintuotantoon perustuvan elintarviketuotannon menestymisen mahdollisuudet ja samalla alueellisen maidon- ja lihantuotannon laajuuden.

Kilpailukyvyn tehokas ylläpitäminen jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä edellyttää hyvin organisoitua toimialan ja yhteiskunnan vuorovaikutusta, jossa uuden kansainvälisen tiedon hankinta ja sovellus ovat osa jatkuvaa, ennakoivaa kehitystyötä, jonka tavoitteena on elintarviketuotannon ideaaliketju.

Projektin tavoitteena on kehittää ja vahvistaa Pohjois-Savon maidon- ja lihantuotantoa tuotannnon rakenteen voimakkaassa muutosvaiheessa. Projektin painottuu muutoksen keskeisimmälle alueeelle elintarviketuotannossa eli alkutuotantoon ja tärkeimmän kohderyhmän muodostavat kuluttajat, karjatilat, meijerit, teurastamot, Pohjois-Savon kunnat, eläinlääkärit, oppilaitokset ja opiskelijat ja eäimet.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin tavoitteet voidaan jakaa kolmeen pääluokkaan: 1. Tuotantoketjuun liittyvät tutkimukselliset ja tiedonsiirrolliset tavoitteet, 2. Tuotantoketjuun liittyvät koulutukselliset tavoitteet, 3. Tuotantoketjun kehittämiseen liittyvät tavoitteet.

Välillisesti projektin toiminta kohdistuu osallistuvien oppilaitosten ja yritysten organisaatioihin ja terveydenhuollon kuntayhtymiin, sillä projektin kautta pyritään levittämään testattavia toimintamalleja ja työtapoja. Projektissa tuotettavaa toimialakohtaista, laadullista tietoa voidaan hyödyntää sekä julkisten organisaatioiden että yritysten strategisessa päätöksenteossa.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 704, joista naisia 518

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Eläintuotantoon perustuvan elintarviketuotannon kilpailukyvyn jatkuva ylläpitäminen on tärkeää erityisesti niillä alueilla, joille eläintuotanto on keskittynyt ja joissa se on tärkeä osa alueen taloudellista toimintaa. Maidon- ja lihantuotannossa tapahtuu voimakkaita muutoksia. Tuotantoyksiköiden koko kasvaa erittäin nopeasti. Isojen yksiköiden toiminnaalisuudesta ja eläinterveydenhuollosta ei ole Suomessa aiempia kokemuksia, jonka vuoksi kansainvälistä yhteistyötä ja kansainvälisen tiedon hankintaa on lisättävä merkittävästi.
Eläintuotantoon perustuvassa elintarviketuotannossa alkutuotanto, jalostus ja kauppa muodostavat ketjun, jossa ketjun yhden osakokonaisuuden vahvuudet tai heikkoudet heijastuvat välittömästi muiden toimintamahdollisuuksiin ja menestymiseen. EU:ssa eläintuotannon keskeisiä kehittämistavoitteita ovat elintarviketurvallisuus sekä eläinten terveys ja hyvinvointi, jotka kaikki katsotaan osaksi eläinperäisten tuotteiden laatua (Tuotantoeläinten hyvinvointistrategia 2006). Ne ovat myös Suomessa keskeisiä eläintuotantoon perustuvan elintarviketuotannon kehittämistavoitteita ja muodostavat samalla koko eläintuotantoketjun kilpailukyvyn reunaehdot.
Kotimaisella elintarviketuotannolla ei ole enää ns. kotimarkkinoita. Kilpailukyvyn tehostaminen edellyttää sektorirajat (alkutuotanto, jalostus, kauppa) ylittävää, kunkin sektorin tarpeet huomioivaa
tuotantoketjutarkastelua. Alkutuotanto, jalostus ja kauppa luovat kukin erikseen ja yhdessä eläintuotantoon perustuvan elintarviketuotannon menestymisen mahdollisuudet ja samalla alueellisen maidon- ja lihantuotannon laajuuden.
On tärkeää, että alan asiantuntijatahot uus-organisoituvat ja yhdistävät jo olemassa olevat voimavarat. Tällöin saadaan uutta osaamista, ja luodaan uusia menettelyjä, jotka varmistavat osaamisen (innovaatiot, käytänteet) siirtymisen elinkeinon käyttöön vahvistamaan osaamisperustaa ja kilpailukykyä. Kilpailukyvyn
tehokas ylläpitäminen jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä edellyttää hyvin organisoitua toimialan ja yhteiskunnan vuorovaikutusta, jossa uuden kansainvälisen tiedon hankinta ja sovellus ovat osa jatkuvaa, ennakoivaa kehitystyötä, jonka tavoitteena on elintarviketuotannon ideaaliketju.

Tämän projektin tehtävä on projektisuunnitelmassa lähemmin kuvattujen kehittämisteemojen kautta kehittää ja vahvistaa Pohjois-Savon maidon- ja lihantuotannon ja siihen perustuvan elintarviketuotannon kilpailukykyä, erityisesti huomioiden alalla tapatuva voimakas muutos. Hanketta koordinoi Savoniaammattikorkeakoulu. Hankesuunnitteluun ovat Savonia-ammattikorkeakoulun lisäksi osallistuneet Eläinlääketieteellinen tiedekunta/Helsingin yliopisto, Kuopion yliopisto, Elintarviketurvallisuusviraston
(EVIRA), Eläintautien Torjuntayhdistys (ETT), MTK, Alueosuuskunta Promilk, AtriaNauta, MTT, ProAgria Pohjois-Savo, Ylä-Savon ammattiopisto ja Savon koulutuskuntayhtymä.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedotetaan osallistujaorganisaatioille järjestettävissä tiedotuspalavereissa. Tiedotustapahtumien väylänä toimivat myös projektille perustettavat internet-sivut, joiden kautta voidaan hoitaa myös online-tyyppinen tiedotus. Lisäksi projektin toiminnoista ja tuloksista tiedotetaan projektin järjestämissä tilaisuuksissa ja tiedotusvälineiden kautta.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

1. vuosi Sovelletaan ja levitetään toimintamallia, jossa eläinlääkärit ja/tai (muut) hyvinvointiosaajat osallistuvat karjarakennusten suunnitteluun. Sovelletaan ja levitetään Opiskelijafoorumi - mallia, jossa Savonia-ammattikorkeakoulun, KUY:n, YSAO:n, Sakky:n ja HY/ELTDK:n opiskelijat voivat yhdessä paneutua elintarvikealan kysymyksiin/ongelmakohtiin.

2. vuosi Hankkeen osaprojektien päästyä käyntiin seurataan niiden toteutumista ja kartoitetaan niissä ilmeneviä hyviä käytäntöjä. Sovelletaan ja levitetään toimintamallia eläinlääkäreiden alueellisen täydennys- ja erikoistumiskoulutuksen toteutuksesta sekä toimintamallia kansainvälisen asiantuntijayhteistyön ja tietovaihdon lisäämisestä alueen elintarviketuotannon eri tarpeisiin.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 361 300

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 342 681

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 406 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 387 662

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

LAADUKAS TUOTE - LAADUKAS TUOTANTOKETJU (LATU) -HANKE
Hankkeen kohderyhmä: Kuluttajat, karjatilat, meijerit, teurastamot, elintarvikekauppa, Pohjois-Savon kunnat, eläinlääkärit, oppilaitokset ja opiskelijat
Kesto: 1.9.2008 - 31.12.2010
Toteuttajatahot: Savonia-ammattikorkeakoulu (hankkeen hallinnoija), Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto (aik. Kuopion yliopisto), Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA ja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
Rahoittajat: Pohjois-Savon ELY-keskus (aik. Itä-Suomen lääninhallitus), Euroopan sosiaalirahasto ja Ylä-Savon kunnat
Budjetti: 436 000 €.
Hankkeen tavoitteena oli kehittää ja vahvistaa Pohjois-Savon maidon- ja lihantuotantoa tuotannon rakenteen voimakkaassa muutosvaiheessa sekä selvittää yksikkökoon kasvuun ja sitä kautta tilatason tuotantoprosesseihin liittyviä eläinterveyttä ja tuotantohygieniaa koskevia riskitekijöitä ja eläinterveydenhuollon muuttuvia vaatimuksia. Tavoitteena oli edistää tietotaidon siirtoa tuottajille ja eläintenhoitajille ja kehittää itäsuomalaisten eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutusta sekä kehittää kotieläinalan alueellinen opiskelijafoorumi sekä tuottaa eläinterveydenhuoltoon liittyviä verkkokursseja.
Hanke pyrki edistämään yliopistojen, ammattikorkeakoulun, neuvonnan, tutkimuksen ja yritysten yhteistyötä eläinten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Hankkeen tavoitteena oli myös tukea laajentavia tiloja eläinterveyteen ja rakennussuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä ja ongelmissa.
Hankkeessa järjestettiin koulutusta eläinlääkäreille, viljelijöille, neuvojille, lomittajille ja opiskelijoille. Koulutuspäiviä järjestettiin yhteensä 46. Laajalle kohderyhmälle suunnattujen koulutuspäivien aiheina olivat mm. tarttuvat taudit, laajentavan lypsykarjatilan toiminnallinen suunnittelu, laajentavan lypsykarjatilan eläinterveyden huollon haasteet. Eläinlääkäreille suunnattuja koulutuksia olivat erikoistumisopintojen ohjauspäivät ja agrologikoulutuksen parhaat palat, mittavat mastiittikongressit sekä rakentamiskoulutukset. Lisäksi eläinlääkäreille järjestettiin ennakoivaan eläinterveydenhuoltoon liittyvä opintomatka Tanskaan. Welfare Quality -koulutus järjestettiin eläinten hyvinvoinnin asiantuntijoille. Maitotilaneuvojille järjestettiin kuntoluokituskoulutusta. Viljelijöille ja lomittajille suunnattua koulutusta oli mm. kiimasta poikimiseen -koulutukset, vasikkapäivät ja utareterveyskoulutukset, joita järjestettiin eri paikkakunnilla. Yhteensä koulutuksiin osallistui 704 henkilöä, joista 518 oli naisia.
Hankkeessa kehitettiin eläinterveydenhuollon verkkokurssia. Projektiopintoja hankkeessa suoritti 4 opiskelijaa ja opinnäytetyön hankkeelle teki 3 opiskelijaa. Lisäksi lukuisa joukko opiskelijoita osallistui hankkeen järjestämiin koulutuksiin. Eri asteisia osatutkintoja hankkeessa suoritti yhteensä 35 opiskelijaa. Eläinlääkäreiden erikoistumisopintoja suorittavia eläinlääkäreitä hankkeen koulutuspäiviin osallistui 10, joista kaikki olivat naisia.
Kaksi eläinlääkäriä teki hankkeessa erikoistumiseen liittyvän harjoittelujakson. Hankkeelle he laativat selvitykset aiheista Tilaongelman selvitys ja toimintaohje vasikkaripulitilalle sekä Vasikkakuolleisuuden ABC-ohje.
Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan osakokonaisuudessa edistettiin eläinlääkäreiden erikoistumiskoulutusta järjestämällä ohjausta pienryhmille koulutuspäivinä ja verkko-opetuksena. Lisäksi osakokonaisuuteen kuului tutkimus ja uusien tutkimustulosten välittäminen eläinlääkäreille ja tuottajille. Tutkimusaiheena oli Navetan ruokintaolosuhteiden yhteys lehmien karkearehun syöntiin eristetyissä makuuparsipihatoissa. Pihattotutkimuksen yhteydessä videoidun tutkimusmateriaalin analysointi ja tulosten julkistaminen. Toinen aihe oli Navettaolosuhteiden yhteys lehmien ontumisriskiin eristetyissä makuuparsipihatoissa, josta artikkelin kirjoittaminen ja tulosten julkistaminen. Kokonaisuuteen kuului hyvien ratkaisujen esitteleminen LATU-hankkeen järjestämillä pihattorakentamiseen liittyvillä koulutuspäivillä. LATU-hanke osallistui myös MTT Maaningan igluvasikkatutkimukseen.
Itä-Suomen yliopiston osatoteutuksena hankkeessa pilotoitiin kotieläinalan opiskelijafoorumia, johon osallistui opiskelijoita eri koulutusasteelta. Itä-Suomen yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu tiivistivät yhteistyötä eläinterveydenhuollon ja eläinten hyvinvoinnin koulutuksessa. Lisäksi osatoteuttajat osallistuivat hankkeen koulutusten ja muun toiminnan ideointiin projektiryhmässä ja sähköpostitse.
Hankkeessa laadittiin internet-sivut lähinnä koulutuspäivien materiaalien jakamista varten. Materiaalien latauksia sivuilta oli yhteensä 8872 kappaletta. Hankkeessa tuotettiin eläinterveydenhuoltoon ja eläinten hyvinvointiin liittyviä lehtiartikkeleita eri ammattilehtiin yhteensä 40 kappaletta. Koulutusten ohella nämä olivat merkittävä lisä tutkimustulosten ja tietotaidon siirtoon eri kohderyhmille.