Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10261

Projektin nimi: Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa - hanke

Osio: Pohjois-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2008 ja päättyy 31.12.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0210574-6

Osoite: Kolpeneen palvelukeskuksen ky, Myllärintie 35

Puhelinnumero: 016-337 41

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.lshp.fi

Projektin kotisivun osoite: www.sosiaalikollega.fi/hankkeet/nuorten-hyvinvoinnin-ankkurit

Vastuuhenkilön nimi: Juha-Matti Kivistö,

Asema: kuntayhtymän johtaja

Sähköposti: juha-matti.kivisto(at)lshp.fi

Puhelinnumero: 016-337 402

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Itä-Lapin, Tunturi-Lapin, Rovaniemen, Pohjois-Lapin

Kunnat: Utsjoki, Ranua, Inari, Kemijärvi, Kolari

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat yhteistyökuntien 15 vuotta täyttäneet nuoret. Hanke kohdistuu peruskoulun viimeisellä luokalla oleviin ja peruskoulun juuri päättäneisiin nuoriin, joiden kohdalla huomio kiinnitetään erityisesti niihin nuoriin, jotka eivät kiinnity yhteiskuntaan ja erilaisiin sosiaalisiin verkostoihin (esim. koulunsa keskeyttäneet). Hankkeeseen osallistuvien nuorten kohderyhmä tarkentuu kuntakohtaisesti hankkeen käynnistyessä. Nuoret osallistuvat nuorten hyvinvointiselvitystiedon tuottamiseen, toimintamallien testaamiseen ja kehittämiseen sekä hanketoimijoiden välisen ja hankekuntien sisäisen yhteistyöverkoston toimintaan. Nuoruutta tarkastellaan tyttöjen ja poikien näkökulmasta, kaupunkien ja maaseutujen nuorten sekä eri kulttuurien (esim. saamelaiset) nuorten näkökulmasta.

Kohderyhmänä ovat lisäksi yhteistyökuntien nuorten kanssa toimivat tahot (mm. nuorisotyö, sosiaalityö, koulut, terveydenhuolto, järjestöt). Kuntien omista tarpeista käsin hankkeeseen pyritään saamaan mukaan keskeisiä toimijoita, kuten nuorisotyöntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä, kouluterveydenhoitajia, opettajia ja järjestötoimijoita. Työntekijät osallistuvat toimintamallien testaamiseen ja kehittämiseen, toimintamallikoutuksiin sekä hanketoimijoiden välisen ja hankekuntien sisäisen yhteistyöverkoston toimintaan. Työntekijät saavat näin mahdollisuuden kouluttautua uusien työmuotojen käyttämiseen sekä ottaa käyttöön uusia työmuotoja.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen vaikutukset ulottuvat suomalaiseen hyvinvointipalvelujärjestelmään. Hanke tuottaa tietoa sekä kehittää uusia toimintamalleja erityisesti nuorisotyön, mutta myös esim. sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä oppilaitosten toiminnan tueksi. Hanke kehittää nuorille suunnattuja palveluja erityisesti Lapin läänin alueella.

Hankkeella on vaikutuksia myös yhteistyökuntien nuorten perheisiin sekä koulu- ja vapaa-ajan yhteisöihin.

Hankkeen kehittämis- ja tutkimustoiminnasta ja sen tuloksista hyötyvät myös Lapin yliopiston sosiaalityön ja kuvataidekasvatuksen opiskelijat sekä opetus- ja tutkimushenkilökunta.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 57, joista naisia 31

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 100, joista naisia 68

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kohderyhmä:
Lapin läänin yhteistyökuntien peruskouluikäiset ja peruskoulun juuri päättäneet nuoret sekä nuorten parissa toimivat tahot.

Tavoitteet:
Lappilaisten nuorten hyvinvoinnin edistäminen sekä nuorten syrjäytymisen, yksinäisyyden sekä mielenterveyden ongelmien ehkäiseminen elämän siirtymävaiheissa (esim. peruskoulusta lukioon tai ammatilliseen koulutukseen siirryttäessä). Lisäksi pyritään löytämään keinoja, jotka vahvistavat nuorten kiinnittymistä omalle kotiseudulleen sekä opintoihin ja työmarkkinoille.

Toimenpiteet:
1) Tuotetaan tietoa lappilaisten nuorten psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin sekä pahoinvoinnin tekijöistä nuorten näkökulmasta käsin.
2) Testataan ja kehitetään yhdessä nuorten ja heidän kanssaan toimivien tahojen kanssa luovia taiteisiin ja mediaympäristöihin kytkeytyviä toimintamalleja, jotka tukevat nuorten psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia nuoruuden siirtymävaiheissa.
3) Koulutetaan nuorten parissa toimivia työntekijöitä toimintamallien käyttämiseen.
4) Tiivistetään yhteistyötä nuorten sekä nuorten parissa toimivien tahojen välillä sekä hankekuntien sisällä että hankekuntien välillä.
5) Välitetään tietoa hankkeen kehittämis- ja tutkimustuloksista.

Kehitettävät uudet tuotteet:
Taiteita ja mediaympäristöjä hyödyntävät ympäristö- ja yhteisölähtöiset toimintamallit nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Lapin läänin yhteistyökuntien alueille.

Arvioidut tulokset:
1. Nuorten hyvinvointiselvitys: nuorten kokemusten pohjalta toteutettu nuorten elinoloja, elämäntilannetta, elinympäristöä, sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia yhteistyökuntien alueella kartoittava raportti.
2. Raportti nuorten kokemuksista nuorten hyvinvoinnin edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisemisen kehittämis- ja ongelmakohdista.
3. Raportti nuorten parissa käytössä olevista luovista ennaltaehkäisevän työn käytännöistä ja malleista.
4. Uusien, luovien ja innovatiivisten (erityisesti taiteita ja mediaympäristöjä hyödyntävien) nuorten hyvinvointia tukevien ja syrjäytymistä ehkäisevien toimintamallien käyttöönotto Lapin läänin yhteistyökunnissa.
5. Toimintaohjelma nuorten hyvinvointia tukevista pysyvistä toimintamalleista: hankkeessa toteutetun tiedontuotannon ja kehittämistyön pohjalta laadittu ohjeistus toimintamallien käytöstä ja kehittämistarpeista.
6. Taiteita ja mediaympäristöjä hyödyntävien toimintamallien koulutus yhteistyökuntien nuorten parissa toimiville työntekijöille.
7. Yhteistyön vahvistuminen nuorten sekä nuorten parissa toimivien tahojen välillä yhteistyökuntien sisällä.
8. Yhteistyön vahvistuminen Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, Lapin yliopiston sekä yhteistyökuntien toimijoiden (työntekijät ja nuoret) välillä.
9. Tiedon välittäminen kehittämis- ja selvitystyön tuloksista alueellisesti ja valtakunnallisesti sekä nuorille että nuorten parissa työskenteleville virallisorganisaatioille ja järjestöille.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

1. Hanketyöntekijöiden (tutkija, projektikoordinaattori) rekrytointi: Huhtikuu 2008
Avoin haku, josta ilmoitus Lapin läänin alueen paikallislehteen (Lapin Kansa), työvoimatoimistoon sekä Lapin yliopiston rekrytointipalveluihin

2. Tiedon välittäminen hankkeesta ja sen toiminnoista säännöllisesti joukkoviestinnän kautta: Toukokuu 2008 - lokakuu 2010
-Tiedotteet Lapin läänin alueen paikallislehdissä hankkeen eri vaiheissa (käynnistysvaihe, toteutusvaihe, päätösvaihe) sekä erityisesti vuosittaisten hankeseminaarien yhteydessä.Tiedottamisessa hyödynnetään Lapin yliopiston viestintäyksikköä, joka välittää tietoa eri joukkoviestimiin.
- Artikkelit paikallislehdissä sekä nuoriso-, sosiaali-, terveys- ja opetusalan lehdissä ja julkaisuissa

3. Tiedon välittäminen hankkeesta ja sen toiminnoista säännöllisesti hanke- ja muiden joukkotapahtumien yhteydessä erityisesti nuorten parissa toimiville tahoille: Toukokuu 2008 - lokakuu 2010
- Hankemateriaalin (esite, posteri, power point-esitys) levittäminen
- Esitelmien ja puheenvuorojen pitäminen

4. Tiedon välittäminen hankkeesta ja sen toiminnoista www-sivujen kautta: Toukokuu 2008 - lokakuu 2010
- Hankkeen omat www-sivut
- Lapin yliopiston ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen sivut

(Ks. myös erillinen liite: Toimintotaulukko 2008-2010)

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Vuosi 2010:

- Hankkeessa kehitettyjen toimintamallien sekä tutkimustiedon tulosten esittely hanketoimijoille sekä muille nuorten parissa toimiville tahoille.
Päätösseminaari: hanketoimijoiden esitelmät, lokakuu, Rovaniemi

- Hankkeen kehittämis- ja tutkimustulosten esittely nuoriso-, sosiaali-, terveys- ja opetusalan julkaisuissa ja lehdissä.
Artikkelit, maaliskuu-lokakuu

- Hankkeen kehittämis- ja tutkimustulosten esittely nuoriso-, sosiaali-, terveys- ja opetusalan seminaareissa ja konferensseissa.
Hanketyöntekijöiden esitelmät ja puheenvuorot, huhtikuu - lokakuu

(Ks. myös erilliset liitteet: Toimintotaulukko 2008-2010 sekä Vuosisuunnitelmat 2008-2010)

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 335 921

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 318 998

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 390 606

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 376 571

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli lappilaisten nuorten hyvinvoinnin edistäminen sekä nuorten syrjäytymisen, yksinäisyyden ja mielenterveyden ongelmien ehkäiseminen ja vähentäminen peruskoulun jälkeisessä siirtymävaiheessa. Lisäksi hankkeessa pyrittiin löytämään keinoja, jotka vahvistavat nuorten kiinnittymistä kotiseudulleen sekä opintoihin ja työmarkkinoille. Hankkeen kohderyhmänä olivat 15 vuotta täyttäneet peruskoulun jälkeisessä siirtymävaiheessa olevat nuoret sekä nuorten parissa työskentelevät tahot, lähinnä nuoriso- ja koulutoimi. Hankekuntia olivat Inari, Kemijärvi, Kolari ja Ranua.

Hankkeen tavoitteet saavutettiin kehittämällä nuorten hyvinvoinnin tueksi uusia, innovatiivisia taidetoimintamalleja sekä tuottamalla ajankohtaista tietoa nuorten hyvinvoinnin elementeistä ja hyvinvointikokemuksista.

Hankkeessa toteutettiin lappilaisten nuorten hyvinvointiselvitys, joka koostuu 9.luokkalaisten nuorten lomakekyselyaineistosta (N=562) sekä 18:sta iältään 15-18 vuotiaan nuoren haastattelusta. Hyvinvointiselvityksestä käy kattavasti ilmi, mitkä ovat lappilaisten nuorten hyvinvointia ylläpitävät asiat ja mitkä ovat ne tekijät, jotka aiheuttavat ja joista voi aiheutua nuorille pahoinvoinnin kokemuksia. Selvityksen kautta lappilaisten nuorten kokemukset on saatu tuotua julki. Hyvinvointiselvityksen tuloksista on tiedotettu ja selvitys on levitetty laajalti Lapin alueelle. Selvityksen kautta lappilaisten nuorten kokemukset on saatu tuotua julki ja tiedoksi nuorten hyvinvointia edistävään työskentelyyn ja osaksi päätöksentekoa sekä hyvinvointipalveluiden kehittämistä.

Nuorten hyvinvointia tukevaa taidetoimintaa toteutettiin monipuolisesti eri taidetoimintatutkimuksin ja -työpajoin kouluissa ja nuorisotiloilla hankekunnissa vuonna 2009. Taidetyöskentelyssä oli mukana nuoria 9.-luokilta, lisäluokilta, ammattistartilta ja ammattiopistolta. Yhteensä taidetoiminnoissa on ollut mukana n. 200 nuorta ja noin 60 nuorta oli mukana pitempiaikaisessa taidetyöskentelyssä.

Pitempiaikaisia taidetyömuotoja ovat hankkeen aikana olleet mm. yhteisöllisen metalliveistosprojekti, valokuvaustyöpajat, kierrätysmateriaalinen seinäteostyöpaja ja erilaiset yhteisten oleskelutilojen tilanmuutokset. Näiden lisäksi nuorisotiloilla pidettiin lyhytkestoisempia taidetyömuotoja, kuten lyhtyjen teko, pinssityöpaja ja yhteisömaalaus.

Kunnissa työskenteleville nuoriso-koulu- ja sosiaalitoimen henkilöstölle järjestettiin kolme eri taidemenetelmäkoulutusta (tuliveistos ja lyhtytyöpaja, voimauttavaa videokuvaamista, pajutyö). Vuoden 2010 aikana kunnat ovat juurruttaneet onnistuneesti taidetoimintoja osaksi omaa nuoriso- ja koulutoimintaa ja taide nuorten hyvinvoinnin tukena näkyy nyt osana hankekuntien perustyötä. Kunnissa on toteutettu ja toteutetaan hankkeen päättymisen jälkeenkin yhteisöllisiä taidetyöskentelyprojekteja, kuten tilanmuutoksia ja yhteisömaalauksia.

Taidetyöskentelystä nuoret itse kuvasivat mm. seuraavanlaisia vaikutuksia: yhteenkuuluvaisuuden tunteen lisääntyminen, onnistumisen kokemukset, tekemisen ja oppimisen ilo, vastuuntunnon lisääntyminen, toisten mielipiteiden huomioiminen ja toisten osaamisen ja taitojen arvostaminen. Lisäksi taidetyöskentelyllä on tuotu nuorten omaa ääntä esiin omassa kunnassa ja luotu mahdollisuuksia työstää omaa identiteettiä, tulevaisuuden suunnitelmia, omia vahvuuksia ja taitoja sekä saada positiivista palautetta tekemisestään.

Hankkeessa on julkaistu kaksi julkaisua,;
"Loistava perhe, mahtavat kaverit ja koulussa menee hyvin" lappilaisten nuorten hyvinvoinnin ankkurit (Riikka Sutinen)
Rällkkä ja sivellin - taidetoimintaa nuorten hyvinvoinnin tueksi (toim. Maria Huhmarniemi ja Mirja Hiltunen)
jJulkaisut löytyvät sähköisessä muodossa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen nettisivuilta (www.sosiaalikollega.fi)