Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10275

Projektin nimi: Aktiivisesti ikääntyen Pirkanmaalla

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2008 ja päättyy 30.4.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Osoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: 03 245 2111

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.tamk.fi

Projektin kotisivun osoite: Hankkeen kotisivut: www.piramk.fi/aip.

Vastuuhenkilön nimi: Esa Ala-Uotila

Asema: T&K -johtaja

Sähköposti: esa.ala-uotila(at)tamk.fi

Puhelinnumero: 050 568 5352

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Etelä-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan, Tampereen, Lounais-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan

Kunnat: Pirkkala, Nokia, Hämeenkyrö, Virrat, Ylöjärvi, Tampere, Parkano, Kangasala

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

- Vanhustyön ammattilaiset eri vanhustyön yksiköistä (esim. kotihoito, palvelutalot, vanhainkodit) Pirkanmaalla
Hankkeen kohdealueena on koko Pirkanmaan. Tähän mennessä hankeosallistumisesta kiinnostuneet kunnat ja organisaatiot on kuvattu kohdassa 5.4. Kyseisistä kunnista ja organisaatoista tulee varsinainen kohderyhmä. Hankkeeseen osallistuvien vanhustyön ammattilaisten tulee olla ikääntyviä tai ikääntyneitä (yli 40 -vuotiaita) tai iältään nuorempia, joilla on täydennyskoulutustarve. Lisäksi hankkeen tuotoksia ja kehitettäviä ennaltaehkäisevän vanhustyön toimintamalleja tullaan jakamaan koko Pirkanmaan alueelle (osin myös kansainvälisesti, esim Itävalta, Slovenia).

- Vanhustyön opettajat ja asiantuntijat (PIRAMK, mahd. 2. aste) joiden opetus suoraan tai välillisesti kohdentuu vanhuspalveluihin. Vanhustyön opettajat ja asiantuntijat toimivat hankkeessa kouluttajina ja asiantuntijoina työelämässä toteutettavissa koulutus- ja kehittämisinterventioissa. Samanaikaisesti he päivittävät omaa työelämäosaamistaan ja siirtävät sitä laajemmin vanhuspalveluihin liittyvään opetukseen ja opetussisältöjen laadintaan.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti projektin kohderyhmänä ovat:
- PIRAMKin opiskelijat (tutkintoon johtavat, erikostumisopintojen, ylemmän amk:n opiskelijat), jotka opintojensa aikana osallistuvat työelämän kanssa yhteiseen kehittämis- ja koulutustoimintaan. Opiskelijat osallistuvat työelämän kanssa tapahtuvaan kehittämistoimintaan osana opiskeluaan (opintosuoritteet, harjoittelu, opinnäytetyö), eikä heille siitä makseta korvausta. Työelämäyhteistyön avulla lisätään nuorten opiskelijoiden tietoisuutta vanhustyöstä. Näin pyritään antamaan realistista, mutta samalla motivoivaa sekä houkuttelevaa kokemusta vanhustyöstä tulevaisuuden työpaikkana.
- Pirkanmaalla asuvat ikääntyneet, joiden hoito- ja hoiva- sekä hyvinvointipalvelujen laatu ja sisältö paranee sekä moninaistuu
- Projektin tuotoksena syntyy uusia palvelu- ja yritystuotteita ikääntyneiden palveluihin erityisesti hyvinvoinnin ja ennaltaehkäisyn näkökulmasta (Yrityselämä Pirkanmaalla)

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 503, joista naisia 496

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 10, joista naisten työpaikkoja 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vanhuspalvelut ovat moninaisten muutosten keskellä, muutokset kohdistuvat sekä palvelurakenteisiin, asiakaskuntaan että henkilöstöön. Hoidettavien kuntoisuus on heikentynyt ja asiakkaiden ongelmat ovat moninaistuneet. Toisaalta asiakasrakenne on tulevaisuudessa muuttumassa yhä "vaativammaksi" sekä asiakaslähtöisyyttä ja yksilöllisiä palveluita arvostavaksi. Samanaikaisesti vanhustyötä tekevä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö ikääntyy. Lähivuosina suuri joukko vanhustyön ammattilaisia tulee poistumaan eläkkeelle. Raskaan ja vaativan vanhustyön imago ei ole houkutteleva, joten huolena on ammattitaitoisen työvoiman saannin turvaaminen vanhustyöhön tulevaisuudessakin.

Aktiivisesti ikääntyen Pirkanmaalla -projektissa kehitetään ja rikastutetaan vanhustyön osaamista, sisältöjä ja toimintamalleja kiinteässä yhteistyössä PIRAMKin (nykyinen TAMK)kanssa. Vanhustyössä tarvitaan osaamista, joka painottuu ennaltaehkäisevään ja voimavaralähtöiseen työotteeseen vanhustyössä. Projektissa toteutettava koulutuskokonaisuus ja kehittämisinterventiot on räätälöity yhteistyössä työelämän kanssa. Keskeisinä koulutuksen ja kehittämisinterventioiden teemoina ovat mm. ikääntyneiden toimintakykyä tukeva ja voimavaralähtöinen työote vanhuspalveluissa (fyys., psyyk. ja sos. toimintakyvyn tukeminen), musiikin, kulttuurin ym. alueiden vahvempi hyödyntäminen vanhustyön sisällöissä, ikääntyneiden ravitsemus, ikääntyneiden kaatumisen ehkäisy, apuvälineiden ja teknologian vahvempi hyödyntäminen sekä muistihäiriöiden / dementian varhainen puuttuminen.

Projektiin osallistuu vanhustyön ammattilaisia eri vanhustyön yksiköistä (esim. kotihoito, palvelutalot, vanhainkodit) Pirkanmaalla. Mukaan tulevat organisaatiot ovat joko kuntien, yksityisten tai järjestöjen ylläpitämiä. Hankkeen toteutustapana on yhteiskehittämis- ja oppimismalli, joka mahdollistaa sekä vanhustyön ammattilaisten, opiskelijoiden että opettajien /asiantuntijoiden yhteistoiminnan aidoissa toimintaympäristöissä, eli vanhustyön kentällä. Mallin avulla lisätään vanhustyön koulutuksen työelämävastaavuutta ja vanhustyön houkuttelevuutta nuorten sote -alalta valmistuvien keskuudessa. Yhteistyössä työelämän kanssa toteutettava koulutus- ja kehittämishanke tarjoaa ammattikorkeakoulun opettajille ja asiantuntijoille mahdollisuuden päivittää omaa työelämäosaamistaan sekä siirtää hankkeessa kehitettävää osaamista ja uusia toimintamalleja osaksi vanhustyön opintosuunnitelmien sisältöjä ja käytäntöjä.

Projektin toteuttajana toimii TAMK, yhteistyökumppaneita ovat mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (ent. KTL) ja Ikäinstituutti. Projektissa voidaan hyödyntää tutkimus-, kehittämis- ja koulutusyhteistyötä Tampereen muiden korkeakoulujen (Tamk, Tay, TTY) kanssa. Lisäksi projektissa hyödynnetään TAMKin kansainvälisiä yhteistyöverkostoja (esim. Itävalta, Slovenia) sekä verkostoja apuväline- ja teknologiayritysten kanssa.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektille tehdään tiedotus- ja viestintäsuunnitelma, joka sisältää aikataulutetun suunnitelman keskeisistä tiedotukseen ja viestintään liittyvistä toiminnoista projektin aikana. Tällaisia ovat mm.:
- hankkeen www-sivut, hankkeen esite (hankeosallistujat sekä ns. suuri yleisö)
- lehtiartikkelit (ammattilehdet, paikallislehdet, opiskelijoille suunnatut julkaisut)
Hankkeen käynnistyessä pidetään avausseminaari, joka kokoaa yhteen vannhustyön ammattilaisia, opiskelijoita, opettajia ja kehittäjiä.
- hankkeen edetessä tiedotetaan ajankohtaisista asioista sekä toteutettujen koulutus- ja kehittämisinterventioiden kokemuksista www-sivuilla sekä mahdollisimman laajasti median avulla (lehdet, tv, radio).
- Hankkeen päättyessä järjestetään loppuseminaari, jossa hankkeen kokemuksia ja tuotoksia jaetaan ja levitetään valtakunnallisesti.
Koska hankkeen tavoitteena on vanhustyön positiivisen imagon ja vetovoimaisuuden lisääminen, viestintä ja tiedotus ovat keskeisellä sijalla.Tiedotuksen ja viestinnän toteutuksessa voidaan hyödyntään PIRAMKin viestinnän -koulutuksen asiantuntijuutta.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin kuluessa ns. hyviä käytäntöjä, kehitettyjä toimintamalleja ja työkäytäntöjä tullaan levittämään koko Pirkanmaan alueelle ja valtakunnallisestikin (osin myös kansainvälisesti Euroopan alueelle).
Projektin kuluessa levityskanavina toimivat www-sivut, lehtiartikkelit sekä muu media (radio ja tv). Projektipäällikkö ja muu henkilöstö levittävät kokemuksia ja projektin hyviä käytäntöjä luennoimalla eri vanhustyön seminaareissa. Työelämän kehittämisinterventioihin osallistunneet opiskelijat/ opettajat levittävät hyviä käytänteitä omissa seminaareissaan. Lisäksi opiskelijoiden ja vanhustyön ammattilaisten posit. kokemuksia vanhustyöstä hyödynnetään sote-alan opiskelijoiden rekrytointitilaisuuksissa. Myös hankkeesta valmistuvan videon avulla voidaan levittää tietoa ja kokemuksia kehitetyistä hyvistä käytännöistä.
Projektin päättyessä järjestetään levitysseminaari, jossa kehitettyjä toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä tullaan jakamaan ja levittämään Pirkanmaan lisäksi valtakunnallisesti (osin kansainvälisesti).

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 330 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 303 531

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 382 800

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 356 331

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Aktiivisesti ikääntyen Pirkanmaalla (AiP) -hankkeen kokonaistavoitteena oli kehittää ja rikastuttaa vanhustyön osaamista, sisältöjä ja toimintamalleja yhdessä Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) monialaisen opetuksen kanssa. Lähtökohtana oli ennaltaehkäisevä ja voimavaralähtöinen seniori- ja vanhustyö. Kokonaistavoitetta tarkasteltiin ja hanketta toteutettiin sisällöllisesti kahdesta näkökulmasta: vanhustyön rikastuttaminen ja osaamisen vahvistaminen kunnissa sekä seniori- ja vanhuspalveluita tuottavissa organisaatioissa Pirkanmaalla. Toisaalta painopistealueena oli vanhustyöhön liittyvän koulutuksen työelämävastaavuuden ja työelämäyhteistyön tiivistäminen. Lisäksi tavoitteena oli vanhustyön houkuttelevuuden ja imagon parantaminen.

Hankkeen toimintamalli oli yhteisoppimis- ja kehittämismalli. Mallin kautta vanhustyön ammattilaiset, TAMKin opiskelijat ja opettajat sekä itse ikääntyneet kohtasivat aidoissa Living Lab -ympäristöissä, kuten palvelu- ja senioritaloissa tai ikääntyneiden kodeissa yhteisessä kehittämistoiminnassa. Mallin avulla TAMKin opettajat päivittivät omaa työelämäosaamistaan sekä työelämästä nousevat osaamisen haasteet siirtyivät opetuksen sisältöihin ja laajemmin opetussuunnitelman kehittämistyöhön. Opiskelijoiden aito kohtaaminen ikääntyneiden kanssa lisääntyi ja malli lisäsi kokemusta työelämässä toimimisesta.

Hanke sijoittui Pirkanmaalle ja siihen osallistui noin 500 seniori- ja vanhustyön ammattilaisia eri yksiköistä, kuten kotihoidosta, seniori- ja palvelutaloista, vanhainkodeista ja fysioterapiasta. Hankeosallistujat tulivat yhdeksästä Pirkanmaan kunnasta sekä seniori- ja vanhuspalveluita tuottavista yrityksistä ja järjestöistä Tampereella. Hankkeessa oli yhteensä 16 työelämän osallistujaorganisaatiota.
Lisäksi hankkeeseen osallistui noin 30 TAMKin opettajaa kahdeksasta eri koulutusohjelmasta. Hanke tarjosi oppimisympäristön monialaisesti 84 TAMKin opiskelijalle. Opiskelijat tulivat muiltakin koulutusaloilta kuin perinteisiltä sosiaali- ja terveysaloilta, mikä tuki uusien, innovatiivisten toimintamallien ja -muotojen kehittämistä. Hankkeesta valmistui yhdeksän opinnäytetyötä.

Hanke teki yhteistyötä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Yhteistyö liittyi seniori- ja vanhustyön ammattilaisten koulutukseen ikääntyneiden kaatumisen ehkäisystä ja kaatumisriskin arvioinnista. Lisäksi hanke teki yhteistyötä apuväline- ja teknologiayritysten kanssa. Yhteistyö liittyi koulutukseen teknologiaratkaisuista, jotka tukevat aktiivista ikääntymistä sekä teknologiapilotointiin ikääntyneillä ja senioripalveluissa.

Hankkeen koulutuskokonaisuus räätälöitiin työelämän tarpeista. Lisäksi koulutus- ja kehittämistoiminnan sisältöä ohjasivat kansalliset ja ajankohtaiset linjaukset sekä ohjelmat. Hankkeen koulutustarjonta on julkisesti nähtävissä hankkeen kotisivuilla (www.piramk.fi/aip). Hankkeessa toteutettu koulutus loi pohjan kehittämistoiminnalle. Hankkeessa kehitettiin uusia toimintamalleja ja -muotoja ennaltaehkäisevään ja voimavaralähtöiseen seniori- ja vanhustyöhön. Tällaisia olivat mm. : Ikääntyneiden kaatumisen ehkäisyn hyvät käytännöt ja sähköisen ikääntyneiden kaatumisriskiä arvioivan lomakkeen kehittäminen, virike- ja aktivointiryhmät, kuten Mielimusiikkia ikääntyneille sekä Ikämiehet kotoisasti keittiössä -ruoanvalmistusryhmä. Lisäksi yhteisoppimis- ja kehittämismallia hyödynnettiin Seniori PC -pilotin toteutuksessa sekä Seniorit bändissä -toteutuksessa. Hankkeesta valmistui "Seniorityössä on imua" loppuraporttijulkaisu ja sen osana dvd (suomen- ja englanninkielinen), joissa on kuvattu hankkeen sisältöä ja toteutusta sekä hankkeessa kehitettyjä em. toimintamalleja. Lisäksi julkaisu sisältää loppuarvioinnin keskeiset tulokset ja kokemukset. Julkisuus ja viestintä olivat hankkeen keskeisiä elementtejä. Hanke saikin kiitettävästi näkyvyyttä niin Pirkanmaalla, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin.

Hankkeen yhteisoppimis -ja kehittämismalli osoittautui toimivaksi ja erittäin onnistuneeksi sekä työelämän että oppilaitoksen näkökulmasta. Loppuarviointiin viitaten hankkeen kautta jokainen mukana ollut opettaja koki myös itse oppineensa. Oppiminen liittyi erityisesti projekti- ja verkostotyöhön sekä monialaiseen tiimityöhön. Myös työelämäyhteyden koettiin konkretisoituneen monellakin tasolla, kuten opetusmenetelmien toimivuuden testaamisena työelämässä, työelämäosaamisen vahvistumisena sekä työelämän ammattilaisten osaamisen tunnistamisena. Opettajat kokivat saaneensa lisää työkaluja omaan opetukseensa. Opettajien kokemukset sekä näkökulmat ja ajatukset OPS kehittämiseksi koottiin yhteenvedoksi TAMKin sisäiseen käyttöön. Hanke tiivisti oppilaitos-työelämä yhteistyötä yhteisoppimis- ja kehittämismallia hyödyntäen. Mallia ja siitä saatuja kokemuksia on levitetty ja otettu käyttöön laajemmikin TAMKin sisällä ja toimintamallia tullaan jatkamaaan työelämäyhteistyössä.