Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10288

Projektin nimi: Innovaatiotoiminnan aktivointi

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2008 ja päättyy 30.6.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Jyväskylän yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245894-7

Osoite: Seminaarinkatu 15

Puhelinnumero: (014) 260 1211

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.jyu.fi

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Sirkka-Liisa Korppi-Tommola

Asema: Tutkimuspäällikkö

Sähköposti: sirkka-liisa.korppi-tommola(at)adm.jyu.fi

Puhelinnumero: 050-5620416

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren

Kunnat: Saarijärvi, Jyväskylä

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinainen kohderyhmä on Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun henkilökunta. Opetus- ja tutkimushenkilöstöä on yliopistolla 1409 (2007) ja ammattikorkeakoululla 545 (2007).

Saarijärvellä sijaitsee JAMKin koulutusyksikkö Luonnonvarainstituutti, jossa työskentelee 21 opetus- ja t&k- työtä tekevää henkilöä. Saarijärvellä tullaan järjestämään vähintään neljä aktivointitapahtumaa. Projektin toimenpiteiden kustannuksista noin 4 % kohdistuu Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalle.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin välilliset kohderyhmät ovat:

- Jyväskylän yliopiston opiskelijat (15522, vuonna 2007), joista erityisesti jatko-opiskelijat (1772 vuonna 2007) ovat tärkeä välillinen kohderyhmä.
- Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijat (8 038, vuonna 2007)
- Jkl Innovation Oy, jonka hallinnoimiin osaamiskeskusohjelmiin (OSKE) ohjataan soveltuvin osin hyödynnettäväksi sellaiset ideat ja keksinnöt, jotka vaativat jatkokehitystä tai pienimuotoista pilotointia. OSKE-rahoitusta voidaan hakea myös sellaisten ideoiden tai keksintöjen edistämiseen, jotka vaativat valmistelurahoitusta yritysten tarpeisiin vastaavan tutkimusrahoituksen hakemiseksi.
- Technopolis Ventures JSP Oy, johon ohjataan ideat ja keksintöilmoitukset, joiden keksijä haluaa lähteä itse yrittäjäksi. Liikeidean sisältävät idea- ja keksintöilmoitukset ohjataan liikeidea-kilpailuun tai Venture Cup -kilpailuun.
- Jykes Oy, joka tarjoaa neuvontaa ja palveluja yrittäjäksi lähtevälle tutkijalle. Toisaalta Jykesin merkitys välillisenä kohderyhmän on tukea projektissa koottujen ideoiden ja keksintöjen myyntiä oman verkostonsa kautta alueen teollisuus- ja palveluyrityksiin.
- Projektin toiminta kohdistuu yleisesti kaikkiin yrityksiin. Projektin resurssien avulla kerätyt, kaupallisesti potentiaaliseksi arvioidut ideat ja keksinnöt pyritään myymään yrityksiin. Resurssit itse kaupallistamisprosessiin tulevat osittain Tekesin rahoittamasta TULI-hankkeesta.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 52, joista naisia 21

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektin konkreettisena tavoitteena on luoda uusien toimintatapojen avulla positiivinen ja aktiivinen toimintaympäristö innovaatiotoimintaan Jyväskylän yliopistossa ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa yhteiskunnallista vuorovaikutusta vahvistaen. Lisäksi tavoitteena on luoda edellytykset elinkeinoelämän hyödynnettäväksi siirtyvien tutkimustulosten määrän monikertaistamiselle.
Projektin varsinainen kohderyhmä on korkeakoulujen oma henkilökunta.
Projektin keskeiset toimenpiteet ovat henkilöstölle suunnattuja vuorovaikutteisia, osallistavia kohtaamisia ja tapahtumia.
Projektin tuloksena innovaatioympäristön toimintamalleja sovelletaan ennakkoluulottomasti, jolloin henkilöstön kiinnostus ja osaaminen innovaatioiden kaupallistamiseen kasvaa. Projektissa vahvistetaan innovaatiotoimioiden verkostomaista toimintaa, jolloin yhteistyö lisääntyy ja innovaatioiden kaupallistamisen keinot monipuolistuvat. Projektin myötä innovointi koetaan osana korkeakoulujen henkilöstön päivittäistä työtä. Sen vaikutuksesta keksintöilmoitusten määrä sekä vuorovaikutus henkilöstön keskuudessa kasvaa. Projektin avulla halutaan myös selkiyttää korkeakoulujen innovaatiotoiminnan tehtävät ja vastuut sekä tehdä innovaatiopalvelut tunnetuksi mukana olevissa organisaatioissa. Tämän seurauksena innovaatiot tunnistetaan paremmin ja henkilöstö tietää innovaatioiden kaupallistamisesta saadut hyödyt.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedottaminen suuntautuu kahdelle kohderyhmälle: korkeakoulujen henkilöstölle sekä ulkopuolisille toimijoille. Markkinointi- ja toteutusvaiheen tiedottaminen on suunnattu ensisijaisesti korkeakoulujen henkilöstölle. Projektin tuloksista tiedotetaan sekä sisäisesti että ulkoisesti.

Korkeakoulujen henkilöstölle suunnattu viestintä toteutetaan pääosin ostopalveluna. Viestinnän ja markkinoinnin asiantuntijat suunnittelevat markkinointitoimenpiteet ja projektista halutaan tiedottaa kohderyhmälle uudenlaisia viestintäkeinoja hyödyntäen. Tiedotustoimenpiteet suunnataan ja ajoitetaan pääsääntöisesti toimenpidesuunnitelmassa esitettyjen tapahtumien markkinointiin.

Ulkopuolisille toimijoille projektista tiedotetaan hyödyntäen korkeakoulujen viestinnän palveluja sekä mahdollisuuksien mukaan paikallisia sanomalehtiä, YLE:n uutisia ja muita tiedotusvälineitä. Korkeakoulujen ulkopuolelle suunnatusta tiedottamisesta on päävastuussa Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun innovaatiotoiminnasta vastaavat.

Kaikessa hankkeen tiedottamisessa noudatetaan EU:n viestintäohjeistusta.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Innovaatiotoiminnan aktivointi on kansallinen, ei paikallinen haaste. Tämä on tullut useasti esille mm. kansallisen Tekesin tutkimuksesta liiketoimintaa-ohjelman yhteydessä sekä muissa Suomen korkeakoulujen innovaatiotoimijoiden yhteisissä tapaamisissa. Tällä hetkellä Jyväskylän yliopisto kuuluu Länsi-Suomen TULI-konsortioon, johon kuuluvat myös Tampereen ja Turun yliopistot, Vaasan yliopisto sekä Porin yliopistokeskus. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on AMKTULI Länsi-Suomen konsortiossa yhdessä Keski-Pohjanmaan, Pirkanmaan, Satakunnan, Seinäjoen, Tampereen, Turun ja Vaasan ammattikorkeakoulujen kanssa. Tämä on siis se verkosto, jossa JY ja JAMK toimivat aktiivisimmin yhdessä muiden korkeakoulujen kanssa teknologian siirron osalta.

Ensimmäisen hankevuoden jälkeen levitetään hyväksi koettuja käytänteitä Länsi-Suomen TULI-konsortion sekä AMKTULI Länsi-Suomen konsortion kautta. Tekesin tutkimuksesta liiketoimintaa -ohjelman on laajin verkosto levittää toimivaksi osoittautuneita aktivoinnin toimintatapoja kaikkiin Suomen korkeakouluihin. Jyväskylän yliopisto on myös mukana OPM:n rahoittamassa hankkeessa "Kansallinen yliopistojen innovaatiopalvelujen yhteenliittymä", jota koordinoi TKK. Tämä on myös kanava hyvien käytänteiden levittämiseen.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 120 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 116 791

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 157 895

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 154 686

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Naisten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektin lähtökohta oli innovaatiotoiminnan sisäisen arvostuksen nostaminen korkeakouluissa. Uusi korkeakoulukeksintölaki tuli voimaan 1.1.2007. Se teki tarpeelliseksi luoda toimintatapoja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen sekä tutkijoiden ja keksijöiden keskuuteen. Keski-Suomessa syntyy innovaatioiden tuloksena vähän liiketoimintaa koulutuksen ja tutkimuksen määrään nähden (Keski-Suomen maakuntaohjelma, 2007-2010). Myös Euroopan unionin komissio kehoitti 10.4.2008 julkaisemassaan suosituksessa tukemaan osaamisen siirtoa sekä lisäämään henkilöstön ja opiskelijoiden tietoisuutta ja taitoja liittyen ipr-oikeuksiin, tiedonsiirtoon ja yrittäjyyteen (C(2008)1329). Ilman innovaatiotoiminnan arvostuksen nousua ja sen siirtymistä jokapäiväiseksi työksi, jää korkeakoulujen tutkimushankkeissa kaupallistamispotentiaali käyttämättä. Innovaatiotoiminnan aktivoinnin tarkoitus oli tietoisuuden lisääminen innovaatiotoiminnasta ja positiivisen sekä palkitsevan ilmapiirin luominen.
Projektin varsinainen kohderyhmä oli Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun henkilökunta. Projektissa luotiin uusi toimintamalli innovaatiotoiminnan aktivointiin tiivissä yhteistyössä projektille asetetut tavoitteet saavuttaen.
Tavoitteena oli luoda uusien toimintatapojen avulla positiivinen ja aktiivinen toimintaympäristö innovaatiotoimintaan Jyväskylän yliopistossa ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa yhteiskunnallista vuorovaikutusta vahvistaen. Lisäksi tavoitteena oli luoda edellytykset elinkeinoelämän hyödynnettäväksi siirtyvien tutkimustulosten määrän moninkertaistamiselle.
Projektin toteuttivat yhdessä Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja ostopalvelut tarjonnut Crazy Town -palveluntarjoajaverkosto, jonka toiminnasta vastasi Business Arena Oy. Projektissa toteutettiin 62 näkyvää tempausta ja osallistavaa kohtaamista korkeakoulujen kampuksilla, tehtiin 10 puhelinkartoitusta, innovaatio-opas sekä vuodelle 2010 innovaatiotoiminta-aiheinen kalenteri. Projektille asetetut tulostavoitteet olivat innovaatioympäristön toimintamallejen ennakkoluuloton soveltaminen, innovaatiotoimijoiden verkoston vahvistaminen, innovoinnin kokeminen osana korkeakoulujen henkilöstön päivittäistä työtä, innovaatiotoiminnan tehtävien sekä vastuun selkiyttäminen ja innovoinnin tukipalveluiden tunnettavuuden lisääminen henkilöstön keskuudessa. Projektille myönnettiin ERS- ja valtion 120 000 € ja 37 895 € Jykes Oy:n kuntarahoitusta. Myönnetty rahoitus käytettiin kokonaisuudessaan suunnitelman mukaisesti ostopalveluiden hankintaan. Korkeakoulut panostivat merkittävästi henkilöstöresursseja projektin toteutukseen samoin kuin projektin toimenpiteisiin osallistuneet yritykset.
Projektissa saatiin Jyväskylän korkeakouluissa ennätykselliset yli 2900 kontaktia henkilöstöön. Aiemmin, ennen tätä projektia, tavoitettiin perinteisissä infotilaisuuksia noin 100 henkilöä vuodessa. Projektissa toteutetut tunnettuuskyselyt osoittivat, että henkilöstöstä oli saanut lisätietoa innovaatiopalveluista/T&K -kehittämispalveluista projektin aikana. Ymmärrys siitä, mikä voi olla kaupallistettava asia/tulos korkeakouluissa kasvoi. Aktivoinnin tuloksena idea- ja keksintöilmoitusten määrään on projektin aikana lähtenyt nousuun. Yhä kuitenkin henkilöstöllä on merkittäviä puutteita tiedoissaan esimerkiksi uuden korkeakoulukeksintölain vaikutuksista. Yhtänä merkittävimmistä esteistä osallistua innovaatiotoimintaan on henkilöstön käsitys, että korkeakoulu saa kaiken hyödyn. Yhä yli puolet henkilöstöstä ei tiedä, että keksijä saa 50 % teknologiansiirron tuotosta korkeakoulun kantaessa riskit suojauksen ja myynnin kustannuksista.
Korkeakoulujen innovaatiotoimintaa vaikeuttaa sisäinen arvostuksen puute. Toteutettu projekti on merkittävä työväline innovaatiotoiminnan aktivoinnissa ja uuden toimintakulttuurin sisäänajossa. Haaste on mitä merkittävimmässä määrin asenteen, arvojen ja ajattelun muutoksessa, joka puolestaan on edellytys toimintatavan muutokselle. Innovaatiokulttuurin rakentaminen korkeakouluissa on pitkäjänteinen prosessi, joka alkaa lisäämällä henkilöstön tietoisuutta innovaatiotoiminnasta ja sen mahdollisuuksista. Projekti on lyhytkestoisuudestaan huolimatta toimenpiteineen kuitenkin pystynyt osoittamaan, että se on toimiva työväline asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Aktivointitoimintaa tulee jatkaa pysyvän korkeakoulujen innovaatiotoimintaa koskevan muutoksen saavuttamiseksi.