Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10315

Projektin nimi: Keski-Karjalan työvoimapörssi

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2008 ja päättyy 30.6.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy

Organisaatiotyyppi: Yritys

Y-tunnus: 1934207-8

Osoite: Kiteentie 13 A

Puhelinnumero: 013 411 400

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.keti.fi

Projektin kotisivun osoite: www.keti.fi

Vastuuhenkilön nimi: Risto Hiltunen

Asema: toimitusjohtaja

Sähköposti: risto.hiltunen(at)keti.fi

Puhelinnumero: 013 411 400

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan

Kunnat: Kitee, Rääkkylä, Kesälahti, Tohmajärvi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Ensisijaisena kohderyhmänä ovat yli 20-vuotiaat ammatin vaihtajat, lomautetut, työttömät tai työttömyysuhan alaiset henkilöt, jotka ovat työkykyisiä ja joilla on omaehtoinen halukkuus käyttää hankkeen kehittämis- ja koulutuspalveluita itsensä työllistämisessä.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat myös ammatillisessa perus- ja täydennyskoulutuksessa olevat opiskelijat, pätkätyöntekijät, muutosturvan piiriin joutuneet, palkkatuella työllistetyt, eri työllistämishankkeista tulevat henkilöt sekä seutukunnalla työskentelevät kolmannen sektorin toimijat.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 70, joista naisia 35

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 180, joista naisia 93

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 50, joista naisten työpaikkoja 25

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 90, joista naisten työpaikkoja 46

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 6, joista naisten perustamia 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työvoimapörssi -hankkeen keskeisinä toimenpiteinä ovat osaavan työvoiman etsiminen ja kouluttaminen maaseutu-, palvelu- sekä tuotannollisille yrityksille Itä-Suomessa. Tavoitteena on kehittämis- ja koulutustoimiin osallistuvan henkilön urasuunnitelmien laatiminen, koulutustarpeen määrittely, koulutusten suunnittelu ja toteutus. Koulutus- ja kehittämistoimien tavoitteena on poistaa yrityksiin rekrytoitavan henkilöstön osaamisvajeita, jotta koulutuksiin osallistuvien henkilöiden työllistyminen voidaan turvata pitempiaikaisesti.

Hanke tuottaa koordinointipalveluja, jossa pyritään yritysten verkottumisen avulla saamaan määräaikaisten työntekijöiden työsuhteita pitemmiksi työllistämisketjuiksi. Hankkeessa markkinoidaan aktiivisesti työtilaisuuksia ja työntekijöitä sekä etsitään jatkuvasti uusia asiakkuuksia. Hankkeen aikana luodaan pysyvä toimintamalli toiminnan vakiinnuttamiseksi.

Työvoimapörssi-hankkeen kehittämis- ja koulutustoimenpiteiden piiriin hakeutuva henkilö aloittaa ohjausjaksolla, jossa henkilöä kannustetaan omaehtoisen opiskelu- ja kehittämis- ja työllistymissuunnitelmien laatimiseen. Hän tekee henkilökohtaisen suunnitelman jossa hän huomio oman työ- ja elämänhistoriansa, elämäntilanteensa, mahdollisuutensa ja rajoituksensa. Suunnitelmaa arvioidaan ja tarvittaessa muutetaan. Rekrytointia voidaan toteuttaa myös yksilölisesti.

Työvoimapörssin idea lähtee paikallisista olosuhteista. Toteutus on joustavaa ja monet vaihtoehdot kuten koulutus, työ, osallistuminen kehittämis- ja ym. toimintoihin ovat mahdollisia. Koulutusvaihtoehtojen koulutusosaan kuuluvat mm. ammatillinen koulutus kaikissa muodoissaan mm. ammattitutkinnot ja niiden osat, yrittäjyyskoulutus ja ohjaava koulutus; työllistämistuella tehty työ, työelämävalmennus tai työharjoittelu sekä työ osuuskunnassa ja vuokratyöyrityksessä sekä omaehtoinen opiskelu työttömyysturvalla. Osallistuessaan kehittämishankkeisiin tai työntekijäpörssitoimintoihin osallistuja voi saada ajankohtaisten mahdollisuuksien mukaan tukea esim. neuvonnan tai muun tukimuodon avulla.

Kehittämis- ja koulutustoiminnan lähtökohtana ovat koulutettavan henkilön ja työllistävän yrityksen tarpeet. Koulutuksen luonteeseen kuuluu olennaisena osana yksilöllisyys ja asiakaslähtöisyys sekä työllisyyttä tai yrittäjyyttä edistävän osaamisen lisääminen. Ammattialojen valikoima on laaja. Yhteistyökumppaneina on organisaatioita, joilla on laaja ammatillisen koulutuksen valikoima. Hankkeella on mahdollisuus ohjata myös yksittäiseen koulutuspaikkaan yksikin osallistuja tai koulutus voidaan järjestää useille, jopa eri yritysten ryhmille.

Aloitteen koulutuksen hankinnasta tekee hankkeen projektipäällikkö ja hankinnan toteuttaa työviranomainen.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeesta tiedotetaan rahoituspäätöksen ohjeiden mukaisesti mm.
-Tuloksista ja hankkeen etenemisestä tiedotetaan tarpeen ja tilanteen mukaan myös tiedotusvälineissä ja -tilaisuuksissa. Myös pienimuotoista maksettua mainontaa.
- Kumppanien tapaamiset ja kokoukset
- Kohderyhmätiedottaminen (erilaiset julkaisut, artikkelit, raportit, tiedotteet)
- www-sivut
- Ohjausryhmätiedottaminen
- Oma aktiivinen tiedottaminen kumppaneille
- Tiedottaminen osallistujille

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Tiedotussuunnitelma liitteenä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 324 420

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 259 775

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 374 420

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 299 813

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Keski-Karjalan työvoimapörssi -hanke on vastannut omien kohderyhmiensä, työttömien työnhakijoiden sekä alueen yritysten, tarpeisiin varsin hyvin. Keski-Karjalan työvoimapörssi -hanke oli nousukauden hanke, joka käynnistettiin rekrytointiongelmien ratkaisuun. Hankkeen suunnitteluvaiheessa oli työvoimapula, aloitus viivästyi noin vuoden ja kun hankkeen toimeenpano käynnistyi, täytyi toimintaa muuttaa. Laman myötä tulivat aivan erilaiset haasteet ajankohtaisiksi ja toimintaa kohdennettiin uudella tavalla: työvoimaa tuli tarjolle paljon, kun lähtökohta oli perustaa työvoimapörssi, josta yritykset olisivat voineet pienen koulutuksen jälkeen rekrytoida työntekijöitä. Taantuman myötä yritysten mahdollisuudet työllistää lisää työntekijöitä vähenivät huomattavasti. Hanke ohjautui yrityslähtöisestä toiminnasta työntekijälähtöiseen toimintaan. Keski-Karjalan työvoimapörssi -hanke on palvellut mukana olleiden yritysten sekä työttömien tarpeita hyvin. Hanke on konkreettisesti osoittanut, miten tärkeää työvoimapoliittisissa toimenpiteissä on saada aikaiseksi toimivaa yhteistyötä TE-toimiston ja yritysten välille. Tilapäinenkin työllistyminen oli tärkeää: yritykset saivat työvoimaa, joka voi auttaa yritystä selviämään ja rekrytoidut työntekijät kartuttivat osaamistaan ja saivat työkokemusta, joista oli apua uusia työpaikkoja haettaessa. Parhaimmillaan yritykset löysivät hankkeen kautta saamistaan työntekijöistä päteviä tekijöitä yritykseensä. Keski-Karjalan työvoimapörssi -hanke on hyödyttänyt sidosryhmäläisten edustamia organisaatioita mm. siten, että organisaation omia tavoitteita on saavutettu muiden toimijoiden kanssa tehdyn yhteistyön ansiosta ja hankkeessa mukana olleet organisaatiot ovat saaneet lisää asiakkaita ja tunnettuutta. Lisäksi on opittu tuntemaan muita toimijoita ja toimintamalleja paremmin ja saatu itselle lisäosaamista ja resursseja mm. yritysten rekrytointiasioiden ratkaisemiseen.
Keski-Karjalan työvoimapörssi -hankkeessa suurimmaksi ongelmaksi muodostuivat toimintaympäristössä tapahtuneet suuret muutokset. Hankkeen suunnittelu ja toteutus tapahtuivat hyvin erilaisen taloudellisen suhdanteen aikana, joten toimintaa jouduttiin suuntaamaan uudelleen. Alkuperäistä hankkeen toimintamallia muutettiin ajankohtaan sopivammaksi. Yritykset olivat varovaisia palkatessaan uutta työvoimaa eikä tarjolla olevan työvoiman ikäjakauma tai osaaminen ollut yritysten tarvetta vastaavaa, samalla korkeammin koulutetusta työvoimasta oli ajoittain pulaa. Yritysten tarpeeet ovat useinkin kiireisiä, joten kankeahkolla rinnakkaishanke-toimintamallilla ei pystytty vastaamaan tarpeeseen riittävän nopeasti.
Ongelmana yleisellä tasolla oli, että usein rakennetaan hankkeita hankkeiden päälle; karsitaan toimintaa valtiolta ja kaadetaan vastuuta kuntien ja hankkeiden hoidettavaksi. Ongelma oli myös viranomaisten tiukat tehtävien kuvaukset, jotka ovat rajanneet näitä hankkeina toteutettuja toimia normaalin viranomaistoiminnan ulkopuolelle.
Keski-Karjalan työvoimapörssin palautteessa sidosryhmiltä tuli esille, että rinnakkaishankkeessa pitäisi olla selkeämmät toimintalinjat ja työnjaot. Yritysten näkökulmasta asiat eivät ole aina edenneet riittävän nopeasti. Kun suunnitellaan koulutuksia, pitäisi joillekin henkilöille pystyä tuottamaan nopeasti päätöksiä, ihmisten aikatauluvaatimukset ja järjestelmän kyky tehdä nopeasti päätöksiä eivät aina kohtaa.
Keski-Karjalan työvoimapörssin saaman palautteen mukaan koulutus on vastannut kohderyhmäläisten tarpeita erittäin hyvin ja koulutusten sisältö on myös koettu kiinnostavaksi. Hankkeeseen mukaan tulleille on laadittu henkilökohtainen urasuunnitelma. Urasuunnitelmia on saatu toteutettua hyvin tai jopa erinomaisesti. Hankkeen vahvuutena on ollut koulutus ja uuden tiedon lisääntyminen. Työvoimapörssin kautta katsottiin saadun paljon tietoa työmarkkinoista, mitä ei TE-toimistosta ole saanut edes kysymällä. Kohderyhmäläiset ovat myös kokeneet, että hankkeessa on viety nimenomaan heidän omia asioitaan eteenpäin. Kiitosta saivat kouluttajat ja hankkeen työntekijät sekä osallistujien välinen hyvä ryhmähenki. Hankkeen kautta saadusta käytännön hyödystä selvästi keskeisimpiä ovat uudet kontaktit ja verkostoituminen.
Vuoden 2010 aikana toteutetut ammatilliset osatutkinto-koulutukset olivat tuloksellisiä ja henkilöiden työhönsijoittuminen hankkeen parasta antia.

Toiminnan aikana tuli selvästi esille se, että kun perusasiat työllistämisessä hoidetaan kunnolla ja loppuun asti, niin tuloksia syntyy.

Projektin on keskeyttänyt yhteensä 2 henkilöä, työttömäksi on jäänyt 20, koulutukseen on lähtenyt 53 henkilöä. Projektiin on saatu mukaan yrityksiä tavoitellusti. Uusia työpaikkoja Keski-Karjalan työvoimapörssi -hankkeessa on luotu 90 eli yli puolitoista kertaa tavoitteen verran. Uusia yrityksiä on syntynyt vain kaksi, tavoitteena oli kuusi yritystä.

Raportoinnissa esitetyt tulokset on täsmäytetty rinnakkaishankkeen kanssa ja päällekäisyydet on poistettu.