Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10322

Projektin nimi: Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksen työssäoppimisen mallintaminen

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 11.8.2008 ja päättyy 31.8.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Rastor Oy

Organisaatiotyyppi: Yritys

Y-tunnus: 0114371-6

Osoite: Sturenkatu 21

Puhelinnumero: 0400388600

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.rastor.fi

Projektin kotisivun osoite: www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi

Vastuuhenkilön nimi: Kim Wasama

Asema: Liiketoiminta-alueen johtaja

Sähköposti: kim.wasama(at)redocap.fi

Puhelinnumero: 0400388600

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Yksityiset yritykset, Kaakkois-Suomen alueella toimivat julkiset ja yksityiset koulutusorganisaatiot, kuten koulutuskuntayhtymät ja aikuiskoulutuskeskukset sekä yksityiset koulutus- ja valmennuspalveluja tuottavat tuottavat yritykset. Lisäksi mukana ovat tilaajaorganisaatio Kaakkois-Suomen ELY -keskus sekä TE -toimistot. Yritykset ja kouluttajat kehittävät työssäoppimisen ohjausprosesseja yhdessä työhallinnon kanssa, jotta aikuisopiskelijoiden työssäoppimisen ohjaus tukee mahdollisimman hyvin ammatillista kasvua ja kehittymistä työmarkkinoiden tarpeita vastaavasti mahdollistaen näin hyvän työllistymisen. Toimintamallina on verkostoyhteistyössä tapahtuva työssäoppimisen ohjausprosessin kehittäminen ja mallintaminen, joka samalla palvelee työnantajien tulevaisuuden työvoima- sekä ammattitaitotarpeiden tunnistamista..

3.3 Välilliset kohderyhmät

Elinkeinoelämän edunvalvontaorganisaatiot, kuten kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt sekä työmarkkinajärjestöt, kuten EK ja SAK. Työvoimakoulutukseen osallistuvat henkilöt.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 60, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 60, joista naisia 22

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kohderyhmä
Yksityiset yritykset, Kaakkois-Suomen alueella toimivat julkiset ja yksityiset koulutusorganisaatiot, kuten koulutuskuntayhtymät ja aikuiskoulutuskeskukset sekä yksityiset koulutus- ja valmennuspalveluja tuottavat tuottavat yritykset. Lisäksi mukana ovat tilaajaorganisaatio Kaakkois-Suomen ELY -keskus sekä TE -toimistot. Yritykset ja kouluttajat kehittävät työssäoppimisen ohjausprosesseja yhdessä työhallinnon kanssa, jotta aikuisopiskelijoiden työssäoppimisen ohjaus tukee mahdollisimman hyvin ammatillista kasvua ja kehittymistä työmarkkinoiden tarpeita vastaavasti mahdollistaen näin hyvän työllistymisen. Toimintamallina on verkostoyhteistyössä tapahtuva työssäoppimisen ohjausprosessin kehittäminen ja mallintaminen, joka samalla palvelee työnantajien tulevaisuuden työvoima- sekä ammattitaitotarpeiden tunnistamista.

Tavoitteet
Projektin tavoitteena on systematisoida aikuiskoulutuksen työssäoppimisen prosessia ja kehittää työssäoppimisen laatuun vaikuttavia mekanismeja. Tuloksena ovat toimintamallit ja - mekanismit, joiden avulla Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuskentän toimijat voivat kehittää omaa toimintaansa ja työssäoppimiskäytäntöjään asiakas- ja työelämälähtöisyys huomioiden. Vaikutuksena on, että parannetulla aikuiskoulutuksen laadulla parannetaan opiskelijoiden ammattitaidon kasvua ja varmistetaan heidän työllistymisestään koulutuksen tuloksena.

Toimenpiteet
1. Työssäopp.ohj.pros.nivelkohtien tunnistaminen ja vaikuttavuuden varmistaminen
- koulutusalat metalli- ja rakennus tms. - muodostetaan ja kuvataan teoreettinen optimaalinen työssäoppimisprosessi sisällyttäen siihen arviointimekanismi vaikuttavuudesta.
- verrataan kohteeksi valittujen aikuiskoulutusten dokumentoituja kuvauksia ja tuloksia teoreettiseen malliin.
- haastatellaan osa valittujen koulutusten työnantajista
- haastatellaan osa kouluttajista.

2. Seuduittaiset työssäoppimisen ohjauksen laadun pilottikoulutusryhmien vetäminen:
- pilottikoul.ryhmät (4 kpl:12-16 opp./r.) Lpr:n, Imatran, Kouvolan ja Kotka-Hamina seuduilla
- työssäoppimisen ohjaus ja strateginen kumppanuus
- työssäoppimisen laadun varmistamisen prosessikuvausten laadinta

3. Työssäoppimisen ohjauksen mallintaminen
- käytetään pohjana työssäoppimisen ohjauksen laadun pilottikoulutusryhmien yhteenvetoja ja laadittua laatukehikkoa.
- muodostetaan koulutuksen tarjoajista, yritysedustajista ja muista tahoista työryhmä, joka ohjatusti työstää mallin lopulliseksi.
- valmistellaan ja vedetään tarpeelliset laatuseminaarit ja kokoukset
- varmistetaan toiminnan ja toimintamallin jatkuvuus

4. Lisähankinta ja sen toimenpiteet
- pilotti "Laatu ja verkostot" mikro- ja pk-koulutusyrityksille
- työnantajille tarkoitetut näyttöjen arviointikoulutukset Lappeenranta ja Kouvola
- osaamisella ja laadulla kasvua -laatutyöpaja

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Ohjausryhmä määrittelee hankkeen tiedotussuunnitelman projektin toteutettavaksi,. Projektin etenemisestä informoidaan hankkeen kannalta keskeisiä intressitahoja. Tiedotus tapahtuu muun muassa alueellisten tiedotus- ja workshop -tilaisuuksien myötä.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Best Practice -mallien tunnistamisesta ja niiden levittämisestä laaditaan yksityiskohtainen suunnitelma ohjausryhmässä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 231 811

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 230 971

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 239 311

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 239 140

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta-, ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla

9. Loppuraportin tiivistelmä

Keskeisiä tuloksia:
I Työssäopp.ohjausprosessin määrittäminen
Laadittiin vuokaavio teor., optim. työssäopp.prosessista, jossa tunnistettiin 7 nivelkohtaa, joilla on keskeinen merkitys vaikuttavuuden varmistamisessa: Työssäopp. koulutuksen hankintasopimuksessa: työssäoppimispaikan hankinta, paikan arviointi, opiskelijan valmentaminen työssäoppimiseen, perehdyttäminen työpaikalla, paikalla toimiminen ja palautteet, työssäoppimisen sidos org:n laatujärjestelmiin.
II Pilottikoul.ryhmät: Prosessia tarkasteltiin 4:ssä pilottiryhmässä.
III Tarjouspyyntöjen arviointi ja kehittäminen: Pyydettiin palveluntuottajilta palautetta työvoimakoul:n tarjouspyynnöstä ja arviointikriteereistä.TE-keskus hyödynsi palautetta tarjouspyynnön kehittämisessä. Laatuseminaari 1:ssä palveluntuottajien tekemän ehdotuksen pohjalta ELY:n osaamispalv.hankintatoiminto yhdessä viestintäyksikön kanssa perusti K-S ELY:n Tarjouspyynnöt ja haut www-sivut, joka sisältää hankintojen lisäksi myös kansalliset ja EU-osarahoitteiset hankehaut. Tuloksena työvoimakoulutustarjousten lkm on selkeästi kasvanut. Tämä E-tl:lla käyttöönotettu pilotti laajeni myös muihin toimintalinjoihin (L ja Y). TEM uudisti v. 2010 työvoimakoulutuksen ohjeen mm. ELY:n silloisten tarjouspyyntödokumenttien perusteella. K-S ELY-keskus paransi edelleen tarjouskilpailun läpinäkyvyyttä avaamalla tarjousten arviointikriteeristön ja hyödynsi em. ohjetta muotoilemalla kehitettyä arviointityökalua entisestään K-S:n tarpeita vastaavaksi parantaen samalla tuottavuutta (TAVE II/Kaakkois-Suomi).
IV Työssäoppimisen ohjauksen mallinnus:Mallinnettiin 12-vaiheinen ohjausprosessi kuvaamalla prosessiosat: Prosessin tarkoitus, omistaja, alku, loppu, asiakas, asiakastarpeiden vaatimukset, menestystekijät, resurssit ja kyvykkyydet, ohjaus- ja kehittämismenettely, kehittämiskohteet, rajapinnat.
V Ohjausmallia arvioitaessa todettiin, että kouluttajan laadunohjaus on keskeinen tekijä työssäoppimisessa
VI Valittiin CQAF ohjausvälineeksi:malliksi valittiin eurooppalainen CQAF -laatukehikkotarkastelu. Se otettiin soveltuvin osin testikäyttöön K-S ELY:n osaamispalveluiden hankintatoimen tukiprosessissa. Hankintatoimen ydinprosessista (proaktiivinen osaamispalveluiden hankintaprosessi) vastasi ELY ja tukiprosessista vastasi hanke.
VII Työssäoppimisen ohjauksen tietovirtojen mallinnus-ohjelmistomäärittelyprojektilla (TOP=TyössäoppimisenOhjausProjekti): kuvattiin aikuiskoulutuksen ohjauksen tietovirrat ja laadittiin toimenpide-ehdotukset, jotka kohdentuivat 1. OPAL-palautejärjestelmän jatkokehittämiseen, 2. työnantaja- ja opiskelijapalautteisiin, 3. hyvien käytäntöjen kokoamiseen, 4. työssäoppimisen työkaluihin (kokonaisvaltainen sähköinen käyttöliittymä).
VIII Tilaajan ja palveluntuottajaorganisaatioiden välisen kehittämis- ja tulostavoitemallin kehittäminen:Kehittämiskeskustelupohjaisen mallin tavoitteena on vahvistaa kumppanuutta tilaajan ja palveluntuottajan välillä strat. ja operat. lähtökohdista sekä integroida ennakointidata kiinteämmin organisaatioiden suunnittelutyöhön.
IX Proaktiivisen hankintatoimen prosessin tukitoimenpiteet: Hanke on tehnyt hankintatoimen tukena kehittämisehdotuksia työnantaja- ja opiskelijapalautteesta (huom!), näyttöjen suorittamisesta, tutkintojen ja osatutkintojen määristä, työllistymisestä sekä näyttöjen vastaanottokoulutuksesta. Hanke järjesti 2 näyttöjen koulutustilaisuutta työnantajille.
X Laatuseminaari- ja laatutyöpajat:Hanke järjesti yhdessä ELY-keskuksen kanssa 3 laatuseminaaria (1.strategia, osaavan työvoiman saatavuus ja johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa,2.CQAF/EQARF, 3.laadun ja toiminnan ohjaus) sekä yhden laatutyöpajan; osaamispalv. innovaatiot hyödyntäen ns.RIK-menetelmää.
XI CQAF-mallin jalkautus koulutusorganisaatioihin:Laatuseminaarin 2. kehittämisehdotuksena oli pk-organisaatioille kohdennettavan CQAF-pilottikoulutus. Hanke toteutti seitsemän koulutusorg.kohtaista CQAF-työpajaa.
XII Laadun ja vaikuttavuuden varmistaminen; hankkeen välilliset tulokset:V. 2009 K-S ELY-alueella Etelä-Karjala saavutti TEM:n asettaman työvoimakoulutuksen tulostavoitteen (3 kk työvoimakoulutuksen jälkeen työttömäksi jääneiden osuus enintään 39 %). Kymenlaakso ei tätä tavoitetta saavuttanut, johtuen voimakkaasta rakennemuutoksesta. Vuonna 2010 K-S:ssa sekä Etelä-Karjala että Kymenlaakso saavuttivat em. asetetun tulostavoitteen (toteuma 36,8 %).Voidaan todeta, että K-S ELY:n hankintatoimen kilpailutetulla ESR-rahoitteiselle tukiprosessilla on ollut omalta osaltaan merkittävä panos työvoimakoulutuksen opiskelijoiden työllistymiseen. Hankkeen näkökulmasta todettakoon, että K-S ELY on toiminut ennakkoluulottomasti suunnannäyttäjänä ja mahdollistanut ainoana ELY:nä pilotin myötä työnantajien voimakkaan näkökulman tuomisen työvoimakoulutukseen ja työssäoppimisen kehittämiseen.
Systemaattisella kehittämisotteella ja ennakoivalla toimintatavalla on ollut huomattava merkitys laadun, vaikuttavuuden ja kumppanuuden kehittämisessä.