Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10324

Projektin nimi: HoivaRekry

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2008 ja päättyy 31.12.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0313471-7

Osoite: Pl 58 (Nilsiänkatu 3)

Puhelinnumero: 09 191 54000

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.palmenia.helsinki.fi

Projektin kotisivun osoite: hoivarekry.wordpress.com

Vastuuhenkilön nimi: Marjatta Aalto

Asema: Koulutuspäällikkö

Sähköposti: marjatta.e.aalto(at)helsinki.fi

Puhelinnumero: +358 50 5958959

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Itä-Uusimaa, Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Loviisan, Porvoon, Raaseporin

Kunnat: Espoo, Hanko, Vantaa, Helsinki, Lohja, Karkkila, Nummi-Pusula, Kerava, Tuusula, Kauniainen, Järvenpää, Vihti, Hyvinkää, Mäntsälä, Karjalohja, Kirkkonummi, Pornainen, Inkoo, Nurmijärvi, Siuntio, Porvoo, Lapinjärvi, Myrskylä, Askola, Loviisa, Sipoo, Pukkila, Raasepori

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaiset kohderyhmät ovat hyvinvointiklusteriin kuuluvat hoiva- ja kuntoutusalan pk-yrittäjät, pk-yrityksissä työskentelevät ja niihin rekrytoitava henkilöstö sekä julkisten hyvinvointipalvelujen tuottajat ja toimijat yhteishankkeissa yritysten kanssa.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Kunnalliset ostopalveluista päättävät toimijat, alan työmarkkinajärjestöt, hoito- ja hoiva-alan toiminta- ja mitoitusohjeista päättävät viranomaiset (esim. lääninhallitukset), terveys- ja sosiaalipalveluiden käyttäjät/asiakkaat.
Projektin aikana koulutetaan työvoimapoliititsena pilottikoulutuksena hyvinvointialan avustaviin tehtäviin hoiva-assitentteja, jotka pyritään sijoittamaan kohderyhmäyrityksiin. HoivaRekry-projektiin kuuluu ko. koulutuksen suunnittelu ja arviointi.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 21, joista naisia 18

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 18, joista naisten tutkintoja 17

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hoiva- ja kuntoutusalan henkilöstön resurssoinnin tehostamiseen ja asiantuntijuuden uudelleen profilointiin tähtäävän HoivaRekryn keskeiset tavoitteet ovat:

Tavoite 1: Työn tuottavuudella parempaan kannattavuuteen. Työn tuottavuutta tarkastellaan kolmesta eri näkökulmasta; työntekijän (oma motivaatiotaso), palvelun tuottajan ja tilaajan (mitä kannattaa tehdä) ja loppukäyttäjän näkökulmista;
1.1 Profiloidaan oikein pilkkomalla työprosessit
1.2 Kootaan ja yhdistetään eri toimintoja uudella tavalla. Pyritään minimoimaan osa-aikatyötä.
1.3 Vahvistetaan henkilöstön asiantuntijaprofiilia luomalla uusia toimenkuvia
1.4 Suunnitellaan hoiva-assistenttien koulutusohjelma nykyisten työntekijäryhmien rinnalle uudelle avustavalle tasolle.

Tavoite 2: Yhteistyön ja kumppanuuden kulttuuria pidetään yllä myös sopimuskauden aikana, mikä on ollut sekä tilaajien että tuottajien toive eri kehittämishankkeissa. Tarkoituksena on rakentaa nk. kehittämistyöpajoja, joihin osallistuvat niin yrittäjät, julkisen sektorin toimijat, työmarkkinajärjestöjen edustajat kuin asiantuntijat, kouluttajat ja tutkijat. Kehittämistyöpajoissa pyritään jo prosessin aikana edistämään parannusehdotuksia ja vaikuttamaan mm. viranomaisten henkilöstön mitoitusta koskeviin ohjeisiin.

HoivaRekry -projektin keskeiset toimenpiteet ovat:
1. Projektin markkinointi ja osallistujien hankinta käynnistyy keväällä 2008
2. Veturiyritysten hankinta kesä-syyskuussa 2008
3. Kehittämistyöpajat organisoituvat, ensimm. pidetään marrask. 2008
4. Arviointisuunnitelma tehdään 2008
5. Esimiesvalmennus käynnistyy ympäristökartoituksilla syksyllä 2008
6. Henkilöstön johtamisosioon liittyvä Profilointityökalu viedään käytäntöön työyhteisöihin esimiesvalmennuksen ja opintopiirien kautta syksyllä 2009.
7. Kehittämistyöpajojen toinen vaihe käynnistyy
8. Hoiva-assistenttien pilottikoulutuksen suunnittelu käynnistyy v. 2009
9. "Avoimet ovet" uuden profilointityökalun kokemusten levittämiseksi keväällä 2010
10. Toimintatutkimuksen ja työperäisen maahanmuuton selvitystyön tulokset valmistuvat 2010 11. Viranomaisohjeisiin vaikutetaan eri toimenpitein 2010
12. Johtamisen erikoisammattitutkintoon johtavan esimiesvalmennuksen tuotteistamisen dokumentointi ja projektin tulosten levitys ja raportointi

Projektin keskeiset tulokset liittyvät hoivahenkilöstön uusrekrytoinnin ja työn tuottavuuden tehostamiseen uusilla toimintamalleilla Profilointi -työkalun avulla. Projektilla pyritään myös hoiva- ja kuntoutusalan makrotason tehokkuuden ja tuottavuuden lisäämiseen. Jo projektin aikana pyritään eri keinoin (suosituksin, lausunnoin, workshopein) vaikuttamaan viranomaisten henkilöstöä koskeviin koulutus- ja mitoitusohjeisiin. Projektin suunnitteluryhmään kuuluvat Edupoli/Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, Laurean ammattikorkeakoulu Oy, Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Vantaan Vivamus Hyvinvointikeskus.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

1. Projektin markkinointi ja osallistujien hankinta
- Avointen ovien tilaisuudet Palmeniassa asiantuntijoiden johdolla
- Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian ilmoitukset (2) päivälehtiin
- Projektiryhmän taustaorganisaatioiden hallinnoimien verkostojen kotisivut
- Suoramarkkinointikirjeet
- Markkinointi alan järjestöjen jäsenpostituksen yhteydessä
- Laurean hoivayrittäjille järjestämät tiistaitapaamiset
- Palmenian, kumppaneiden, yrittäjäjärjestöjen ja sidosryhmien verkkosivut (mm. www.hyvinvointipalvelut.fi)
- Kehittämistyöpajoissa
2. Asiantuntija-artikkelit prosessin etenemisestä alan lehtiin

Ohjausryhmän markkinointityöryhmä laatii tarkemman tiedotussuunnitelman (liitteenä).

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Syksy 2009
Kehittämistyöpajojen avoimet workshopit viranomaisohjeisiin vaikuttamiseksi

Kevät ja syksy 2010
Projektiin kuuluvasta Profilointityökalun käyttöönotosta työyhteisöissä osallistujien haastattelu alan lehdissä ja seminaareissa (esim. Teso ry, Sosiaaliturva, Culminatumin IKÄ-seminaari) sekä alan messujen yhteydessä

Kevät2010
Projektiin kuuluvan esimiesvalmennuksen kehittämishankkeiden esittelyt avoimissa
vertaisarviotilaisuuksissa, joissa levitetään kokemuksia uuden Profilointityökalun käyttöönotosta

Syksy 2010
Kehittämistyöpajojen avoimet workshopit viranomaisohjeisiin vaikuttamiseksi
Artikkelit, mm. Palmenian verkkojulkaisussa

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 308 999

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 308 999

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 368 999

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 366 699

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Mistä HoivaRekry -projektissa on kyse?

EU-rahoitteisessa HoivaRekry -projektissa on pyritty etsimään keinoja työn tuottavuuden parantamiseen hoiva- ja kuntoutusalalla. Aikaisempien alan esimiesvalmennusten (JET) kehittämishankkeissa oli noussut kaksi haastetta ylitse muiden; työvoimapula ja ammattihenkilöstön asiantuntijaprofiilin nostaminen.
Molemmat haasteet nostavat esiin seuraavanlaisia kysymyksiä:
1. Mitä ja miten hoiva- ja kuntoutusalan resursseja kohdennetaan?
2. Minkälaiseen tarvekartoitukseen mitoitusohjeet pohjaavat?
3. Paljonko aikaa käytetään oleellisten asioiden hoitoon, kuten kuntouttavaan työhön hoidettavan asiakkaan kannalta. Käytetäänkö työntekijöiden kapasiteettia parhaalla mahdollisella hyötysuhteella verrattuna heidän osaamiseensa?
4. Voidaanko esimiehet valmentaa seuraamaan, että asioita tehdään mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla, jos mittarit ovat riittävän konkreettisia?
5. Haluavatko ja pystyvätkö hoiva-alan esimiehet johtamaan toimintaa eivätkä välttämättä tekemään itse?
6. Pystytäänkö alaa hallitsevan lainsäädännön, mitoitusohjeiden ja suositusten perusteella toimimaan tuottavuuden kannalta järkiperäisesti.

Hanketta koordinoi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Mukana kehittämistyössä osatoteuttajina olivat Edupoli ja Laurea-ammattikorkeakoulu sekä kuntarahoittajana Vantaan kaupunki

HoivaRekry -hanke jakaantui selkeästi kahteen suurempaan ongelmakenttään, jotka vaivaavat sosiaali- ja terveyssektoria ja jotka molemmat liittyvät työn tuottavuuden parantamiseen.

A. Olemassa olevat prosessit työn tuottavuuden näkökulmasta ja henkilöresurssien käytön järkiperäistäminen suhteessa asiakastarpeeseen (profiloidaan asiakkaan palvelutarve ja palveluiden tuottaminen vastaamaan toisiaan alueellisesti).
B. Uusrekrytointi (hoiva-assistentit ja työperäinen maahanmuutto)
vastauksena työvoimapulaan

A. Hankkeessa Profiloinnin kehitysalustaan tuottavuuden parantamiseksi kuului kolme osakokonaisuutta: 1. palvelutarpeen selvittäminen kohderyhmältä (logistinen tehokkuus), 2. mitä ja miten nämä palvelut tuotetaan (työn suoritetehokkuus) ja 3. miten palveluiden tuottaminen resursoidaan.

A.1. Hankkeessa tehtiin kysely Espoon tietyillä postinumeroalueilla kotonaan asuville yli 65-vuotiaille heidän palvelutarpeistaan. Kyselyyn vastanneita kiinnostivat kulttuuripalvelut, liikunta- ja ulkoilupalvelut sekä terveyspalveluista terveystarkastukset ikäänkuin kuntotarkastuksina. Halukkuus kertoa omista tarpeista oli suuri.

A.2. Työn suoritetehokuutta lähestyttiin prosessien kautta. Työstäminen tapahtui opiskelijoiden toimesta ensin opintopiireissä, josta työtä laajennettiin omaan organisaatioon.Aluksi tunnistettiin työvaiheet eri päälinjoilla, joita on kolme: Asiakkaaksi tulo; Asiakkaana olo; Asiakkaan lähtö. Päälinjat rajattiin hankkeessa koskemaan lähinnä vanhusten koti- ja asumispalveluita.
Päälinjojen prosessit purettiin eri toimintoihin. Hankkeena HoivaRekry eroaa muista tuottavuuden parantamiseen tähtäävistä hankkeista siinä, että tavoitteena oli löytää työn tuottavuuteen tähtäävä konkreettinen työkalu, jossa lähtökohtana olisi asiakas ja hänen tarpeensa.

A.3 Toiminnot koottiin uusiksi toimivammiksi kokonaisuuksiksi ja luotiin uudentyyppisiä toimenkuvia, joilla vahvistetaan työntekijöiden asiantuntijuutta (sairaanhoitajien, lähihoitajien ja avustavan henkilöstön ). Esimiesvalmennuksessa työstettiin resurssikarttaa sen mukaan, mitkä tehtäväkokonaisuudet edellyttävät a) volyymiperustaista, b) aikaan sidottua asiantuntijuutta ja c) substanssiperustaista osaamista Näitä vaiheita seurattiin hankkeessa toimintatutkimuksella, josta vastasi Laurea-ammattikorkeakoulu.

B. Uusrekrytointi
Jo projektisuunnitelmaan oli kirjattu avustavan ammattiryhmän kouluttaminen hoiva-alalle. Uuteen ammattikuntaan koulutettaviksi ajateltiin lähinnä alaa vaihtavia yli 50-vuotiaita ja maahanmuuttajia. Näiden hoiva-assistenttien pilottikoulutusohjelma suunniteltiin HoivaRekry -hankkeessa, mutta toteutettiin eri rahoituksella työvoimakoulutuksena Edupolissa. Työharjoittelupaikkoina toimivat HoivaRekryn esimiesvalmennukseen osallistuneiden organisaatiot. Tämän lisäksi uusrekrytointiin kuului työperäisen maahanmuuton edellytysten selvittäminen: Mitä julkisen hallinnon toimenpiteitä edellytetään, jotta työperäinen maahanmuutto saadaan houkuttelevammaksi?

Projektin tulokset
1. Profiloinnin kehittämisalustaan kuuluvien työkalujen soveltaminen sote-alalle tuottavuuden parantamiseksi
2. Palvelutarpeen selvittäminen loppukäyttäjiltä ei vain palveluiden tuottajilta
3. Edellä mainittujen pohjalta synnytetty alueellisten palvelukeskittymien malli
4. Työn suoritetehokkuuden parantaminen keskitetään asiakaslähtöisiin prosesseihin.
5. Hoiva-avustajien koulutusmalli
6. Esimiesvalmennusohjelman (HoivaJet) kehittäminen tuottavuuden näkökulmasta sote-alalla.

Lisää tietoa työkaluista ja tuloksista http://hoivarekry.wordpress.com