Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10325

Projektin nimi: Koulutusorganisaatiot innovaatiojärjestelmän toimijoina (KIT -projekti)

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2008 ja päättyy 31.3.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0993644-6

Osoite: Teinintie 4

Puhelinnumero: 03 828 10

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.phkk.fi

Projektin kotisivun osoite: www.phkk.fi/kit ja www.phkk.fi/kit/conference

Vastuuhenkilön nimi: Lena Siikaniemi

Asema: Henkilöstöjohtaja

Sähköposti: lena.siikaniemi(at)phkk.fi

Puhelinnumero: 03 828 2133

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaiset kohderyhmät ovat ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut sekä niiden henkilöstö.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin tulokset vahvistavat laajasti työelämän toimivuutta ja tuottavuutta tukevaa innovaatiojärjestelmää, edunsaajina ovat siten välillisesti työelämä ja sen eri toimijat.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 260, joista naisia 197

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koulutusorganisaatiot innovaatiojärjestelmän toimijoina -projekti on verkostohanke, jossa toimijoina ovat Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä, Koulutuksen Järjestäjien yhdistys ry, Tampereen yliopiston Ammattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus, Hä-meen ammattikorkeakoulun Ammatillinen opettajakorkeakoulu, ARENE ry ja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ. Projektin tavoitteena on rakentaa uusia toimintamalleja koulutuksen järjestäjien oman henkilöstön osaamisen johtamiseen ja henkilöstön kehittämistarpeiden ennakointiin valtakunnallisessa verkostossa. Projektin kohderyhminä ovat ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut sekä niiden henkilöstö.

Projektin toimenpiteiden perustana on Opetusministeriön Koulutuksen ja tutkimuksen ke-hittämissuunnitelman 2007-2012 linjaukset ja Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan raportti Alueelliset innovaatioympäristöt (2005).

Projektin päätavoitteina on rakentaa alueellisesti ja valtakunnallisesti vahvoja innovaatioi-den kehittämiseen liittyviä mekanismeja, jotka osallistavat erilaisia koulutuksen järjestäjiä eri koulutuksen tasoilla mukaan innovaatiojärjestelmän kehittämiseen sekä luoda uusia työelämälähtöisiä toimintamalleja koulutuksen järjestäjien oman henkilöstön osaamisen johtamiseen ja henkilöstön kehittämistarpeiden ennakointiin. Projektin toimenpiteitä valmistellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän kanssa.

Projektissa tehtävän tutkimuksen avulla tutkimustieto lisääntyy ammatillisen koulutuksen (erityisesti ammatillinen toinen aste ja aikuiskoulutus) koulutuspalveluiden tuottamiseen vaikuttavista tekijöistä.

Projektissa tuotettavien toimintamallien lähtökohdat ovat muuttuvassa työelämässä ja muuttuvassa toimintaympäristössä. Näin vastataan alueen työelämäntarpeisiin ja luodaan uutta aluekehitystä tukevaa innovaatiotoimintaa.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedotetaan mm. verkostojen kautta (KJY ekstranet, intranetit, oppimisalustat), www-sivustoilla, julkaisulla ja esitteillä. Viestinnässä hyödynnetään laajasti verkostoon kuuluvien organisaatioiden omaa sisäistä ja ulkoista viestintää mm. verkoston yhteyksiä sidosryhmiin ja muihin toimijoihin sekä verkkokokous- ja virtuaaliluokkajärjestelmiä.
Viestinnän ja markkinoinnin lähtökohtana on avoimuus ja projektissa tuotettavan uuden tiedon ja toimintamallien laajan käyttöönoton ja sovellettavuuden mahdollistaminen. Viestintä nähdään eri toimijoiden yhteistyönä, vuoropuheluna ja voimien kokoamisena ja siihen kiinnitetään erityistä huomiota koko projektin ajan.
Kansainvälisen konferenssin ja sen yhteydessä luotujen verkostojen avulla mahdollistetaan uusien yhteistyömuotojen, rakenteiden ja toimintamallien globaali käyttöönotto. Tiedon leviämisen ja saatavuuden tehostamiseksi konferenssijulkaisu julkaistaan myös sähköisenä, jolloin se on laajasti verkoston ja sen sidosryhmien hyödynnettävissä. Projektin aikana julkaistavat tutkimusraportit levittävät omalta osaltaan hankkeesta saatavia tuloksia.
Uusien toimintamallien pysyvyys ja hyödynnettävyys projektin jälkeen varmistetaan mm. uusien sähköisten palvelujen (esim. e-mentorointi) käyttöönotolla ja vakiinnuttamisella sekä viestimällä hankkeen etenemisestä ja uusista tuloksista koko projektin ajan.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Koulutuksen Järjestäjien ekstranet on käytössä projektin alusta alkaen ja sinne päivitetään hyviä käytänteitä koko projektin ajan. Projekti järjestää verkoston väliseminaarit vuosina 2009, 2010 ja 2011. Vuonna 2011 julkaistaan kansainvälisen konferenssin julkaisu, joka toimii laajasti projektin hyvien käytäntöjen levittäjänä. Tiedon leviämisen ja saatavuuden tehostamiseksi konferenssijulkaisu julkaistaan paperisen julkaisun lisäksi myös sähköisenä, jolloin se on laajasti verkoston ja sen sidosryhmien hyödynnettävissä. Projektin aikana julkaistavat tutkimusraportit levittävät omalta osaltaan hankkeesta saatavia tuloksia.

Projektissa syntyneiden hyvien käytänteiden juurruttaminen osaksi oman organisaation ja verkoston toimijoiden toimintaa on varmistettu sillä, että projektissa toteutettava kehittämistyö on osa kaikkien organisaatioiden toiminnan kehittämisen painopisteitä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 487 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 486 612

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 625 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 622 928

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen

9. Loppuraportin tiivistelmä

Koulutusorganisaatiot innovaatiojärjestelmän toimijoina -projektin tehtävänä on ollut kehittää toimintatapoja, jotka osallistavat koulutuksen järjestäjiä innovaatiojärjestelmän kehittämiseen. Toimenpiteinä on ollut luoda työelämälähtöisiä toimintamalleja koulutuksen järjestäjien oman henkilöstön osaamisen johtamiseen, ennakointiin ja henkilöstön kehittämiseen verkostoissa ja yksittäisissä työorganisaatioissa.

Projektissa tehtyjen selvitysten perusteella todettiin, että ammatillisen koulutuksen systemaattista linkittymistä innovaatiojärjestelmään vaikeuttavat innovaatiokäsitteistön epäselvyys sekä rakenteet, jotka eivät tue yksilöiden osallistumista alueelliseen innovaatiotoimintaan.

KIT- projektissa on kehitetty osaamisen johtamisen ja henkilöstön osaamistarpeiden ennakoinnin toimintamalleja, joilla on vahvistettu koulutusorganisaatioiden linkittämistä innovaatiojärjestelmiin. Näin ollen innovaatiotoiminnan kehittämistä ja innovaatioympäristöön linkittymistä on käsitelty ennakointitoiminnan ja osaamisen johtamisen keinoin. Koulutusorganisaatioissa innovaatio- ja ennakointitoiminta vaatii yhdessä oppimista. Tästä syystä osaamisen johtamisen rooli korostuu innovaatioympäristössä toimimisessa. Osaamisen johtamisella voidaan systemaattisesti vahvistaa yksilön ja organisaation kykyä toimia innovaatiojärjestelmässä.

Projektissa on määritelty keskeisiä ennakointi- ja innovaatiotoiminnan käsitteitä koulutusorganisaatioiden näkökulmasta. Tavoitteena on ollut jäsentää ja tehdä näkyväksi ilmiöitä, joiden kautta koulutusorganisaatiot voivat kirkastaa omaa rooliaan aluekehittämisessä ja uudistumisessa. Projektin toteuttamat kyselytutkimukset, koulutukset, työpajatoiminta sekä seminaarit ja konferenssi ovat edesauttaneet keskustelua ja lisänneet tietoisuutta ammatillisten koulutusorganisaatioiden roolista innovaatiojärjestelmässä ja organisaatioiden innovaatiokyvykkyydestä.

Projekti on ollut mukana kehittämässä seuraavia innovaatiojärjestelmään linkittymisen mekanismeja ennakoinnin osalta:
- Työkalujen kehittäminen työelämän kanssa työstettävän ennakointitiedon käsittelyyn ja dokumentointiin työelämäneuvottelukunnissa.
- Opettajien roolin vahvistaminen ennakointiprosessissa (työelämäneuvottelukuntatyö, opettajien työelämäjaksot)
- Laadullisten ja määrällisten osaamistarpeiden ennakoinnin linkittäminen koulutusorganisaatioiden oman henkilöstön osaamisen ennakointiin.
- Ennakointiosaamisen jäsentäminen: oman alan ennakointitiedon lähteiden tunteminen, ennakointitiedon hyödyntäminen oman toiminnan suunnittelussa, osallistuminen yhteisen ennakointitiedon tuottamiseen, jakamiseen ja hyödyntämiseen sekä ideoiden konkretisoiminen käytännön innovaatioiksi. Tämän lisäksi esimiesten ennakoin-tiosaamiseen kuuluu uudistavan kulttuurin luominen ja tukeminen organisaatiossa.
- Projektissa on nostettu esille alueellisen ennakointityön ja organisaatioiden osaamisen johtamisen liityntäkohtia.

Projekti on ollut mukana kehittämässä seuraavia innovaatiojärjestelmään linkittymisen mekanismeja osaamisen johtamisen osalta:
- Projektissa on etsitty toimintamalleja koulutuksen järjestäjien oman henkilöstön osaamisen johtamiseen ja henkilöstön osaamistarpeiden ennakointiin. Henkilöstön kehittämisen toimintatapojen pohtimisessa on pidetty tavoitteena löytää toimintatapoja, jolla edistetään yksilön ja organisaation innovaatiokyvykkyyttä.
- T&K -osaamisen kehittäminen
- Innovaatiosessio ja muut osallistavat työkalut
- Opettajien työelämäjaksojen ennakointivalmennukset
- Sähköisten viestintävälineiden käyttö mentoroinnissa.
- Projektin seurauksena opettajankoulutuksen opetussuunnitelmatyö on kehittyminen ennakoinnin osalta.

Projektin kehittämistoiminnassa ja tapahtumissa on ollut osallistuja ammatilliselta toiselta asteelta, ammatilliselta korkea-asteelta sekä tiedekorkeakouluista. Tavoitteena on ollut lisätä näiden koulutusasteiden yhteistä toimintaa ja toisilta oppimista innovaatioympäristössä toimimisesta. KIT-projektin konferenssi toimi erinomaisena esimerkkinä eri koulutusasteiden välisen yhteistyön tuloksellisuudesta. Innovations for Competence Management -konferenssi järjestettiin Lahdessa 19.-20.5.2011.

Määrällisinä tuloksia ovat julkaisut (2), artikkelit (20), tutkimuspohjaiset konferenssi- ja seminaariesitykset (5) ja muut seminaariesitykset (useita kymmeniä), työpajat (noin 15) sekä bencmarking-tilaisuudet (noin 10). Projektin toiminnassa on aloittanut 58 organisaatiota ja aloittaneita henkilöitä on 260. Lyhytkestoisissa toiminnoissa mukana olleita henkilöitä projektissa on kaiken kaikkiaan ollut 126 ja heidän projektin toimintaan käyttämänsä aika on yhteensä 88 päivää. Koulutus- ja henkilötyöpäiviä on ollut yhteensä 596. Työelämäneuvottelukuntien työskentelyn kautta projektin toimintaan on osallistunut noin 25 yritystä. Näiden yritysten kanssa on kehitetty ennakointityöhön uusia toimintatapoja ja työkaluja.