Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10327

Projektin nimi: Samapalkkaisuus, tasa-arvo ja uudet palkkausjärjestelmät (SATU)

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa ei ole henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2008 ja päättyy 31.12.2010

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Palkansaajien tutkimuslaitos

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 0215383-6

Osoite: Pitkänsillanranta 3 A, 6. krs

Puhelinnumero: 09-2535 7330

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.labour.fi

Projektin kotisivun osoite: www.labour.fi/satu

Vastuuhenkilön nimi: Reija Lilja

Asema: Tutkimusjohtaja

Sähköposti: reija.lilja(at)labour.fi

Puhelinnumero: 09-2535 7333

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projekti on tutkimushanke, eikä siinä ole kehittämishankkeiden tavoin varsinaisena kohderyhmänä yrityksissä tai muissa organisaatiossa toimivat henkilöt.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin tuotoksista hyötyvät erityisesti tasa-arvopolitiikan kehittämistyöstä vastaavat, työmarkkinaosapuolet, työpaikkatasolla tasa-arvosuunnittelun ja palkkakartoitusten kehittämistyötä tekevät ja poliittiset päätöksentekijät, jotka tarvitsevat tietoa uusien palkkausjärjestelmien käyttöön ottoon liittyvistä erilaisista sukupuolivaikutuksista työmarkkinoilla.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Palkansaajien tutkimuslaitoksen, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen ja Tilastokeskuksen yhteishankkeen keskeisenä tavoitteena on tuottaa uutta tietoa siitä, miten uusien palkkausjärjestelmien käyttöön otto on vaikuttanut miesten ja naisten palkkaeroihin. Analysoimme kattavien tilastollisten analyysien avulla ja monesta eri näkökulmasta, miten uusien palkkausjärjestelmien käyttöön otto on heijastunut sukupuolten palkkaeroihin eri ura- ja elämänvaiheissa ja erilaisissa toimintaympäristöissä yksityisellä ja julkisella sektorilla. Tämän tiedon pohjalta pohdimme samapalkkaisuuden mahdollisuuksia ja esteitä. Pyrimme lisäksi arvioimaan, miten mahdolliset esiin tulevat samapalkkaisuuden kipupisteet tulisi huomioida tasa-arvosuunnittelussa ja palkkakartoituksissa.

Hankkeessa tehtävät kokonaisvaltaiset, empiiriset analyysit tuovat uutta ja aiempaa tarkempaa tietoa palkkajärjestelmiä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa käsittelevään keskusteluun. Analyyseissä käytetään niin yksityisen sektorin kuin julkisen sektorin osalta edustavia yhdistettyjä yksilö- ja työpaikkatason tilastoaineistoja 1990-luvulta niin pitkälle nykypäivään kuin mahdollista. Edustavien tilastoaineistojen käyttö merkitsee sitä, että saadut tulokset palkkajärjestelmien muutosten vaikutuksista sukupuolten palkkaeroihin ovat koko talouden tasolle yleistettäviä. Hankkeen tulokset antavat siten hyvän viitekehyksen myös työpaikkatason kehittämishankkeille, joiden tuottamia suppeampaa joukkoa koskevia tuloksia voidaan peilata tätä yleisempää perustarkastelua vasten.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankekokonaisuus on suunniteltu tehtävän niin, että kukin osahanke tuottaa omasta kokonaisuudestaan erilliset taustaselvitykset, joiden tuloksia esitellään suurelle yleisölle, työmarkkinaosapuolille, poliittisille päätöksentekijöille ja muille asiantuntijoille suunnatuissa seminaareissa. Tavoitteena on, että vuonna 2009 järjestetään vähintään yksi mutta mahdollisesti kaksi suuremmalle kuulijakunnalle suunnattua seminaaria. Seminaareista tiedotetaan laajasti ja saaduista tutkimustuloksista laaditaan lehdistötiedotteet. Hankkeesta kirjoitetaan myös yleistajuisia lehtiartikkeleita.
Hankkeen yleistajuinen, suomeksi kirjoitettu loppuraportti, johon osallistuvat kaikki hankkeen kumppanit, kokoaa osahankkeiden keskeiset tulokset ja pohtii niistä saatavien tulosten merkitystä yleisten politiikkatoimenpiteiden mutta erityisesti tasa-arvosuunnittelun ja palkkakartoitusten kehittämisen kannalta. Vuonna 2010 hankkeen loppuraportti julkistetaan erillisessä päätösseminaarissa, josta myös laaditaan erillinen lehdistötiedote.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Katso 11.1.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 426 925

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 426 925

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 426 925

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 426 925

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sekä naisten että miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Tasa-arvoa työelämään ja yhteiskuntaan

9. Loppuraportin tiivistelmä

Tavoitteet

Hanke on Palkansaajien tutkimuslaitoksen, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen ja Tilastokeskuksen yhteishanke, joka tuottaa kattavan kokonaistarkastelun siitä, miten eri sektoreissa käynnistetyt palkkausjärjestelmäuudistukset ovat vaikuttaneet sukupuolten välisiin keskimääräisiin palkkaeroihin. Tarkastelut on tehty erikseen valtionhallinnolle, kunta-alalle ja yksityiselle sektorille. Hankkeessa on lisäksi arvioitu, johtaako perheen ja uran yhteensovittamisen tarve kannustavan palkkauksen ulkopuolelle jäämiseen.

Toteutus

Hankkeen analyyseissä on hyödynnetty niin julkisen sektorin kuin yksityisen sektorin osalta edustavia yhdistettyjä yksilö- ja työpaikkatason tilastoaineistoja 1990-luvulta niin pitkälle nykypäivään kuin mahdollista. Tuotetut sektorikohtaiset analyysit ovat erityisen avartavia siinä mielessä, että niiden pohjana käytetään hyvin erilaisia, tarkkaan harkittuja, kuhunkin tutkimuskysymykseen parhaiten sopivia tilastoaineistoja.

Tulokset

Tehdyt tilastolliset analyysit osoittavat, että uusien palkkausjärjestelmien ja sukupuolten välisten palkkaerojen kaventumisen välillä näyttäisi olevan suora yhteys. Tämä myönteinen tulos ei kuitenkaan koske kaikkia palkansaajaryhmiä tasaisesti. Sukupuolten väliset palkkaerot ovat kaventuneet kaikkein selkeimmin tulojakauman yläpäässä, parhainta palkkaa ansaitsevien keskuudessa tai vaativimmissa työtehtävissä toimivilla. Matalapalkkaisten ja vähemmän vaativissa tehtävissä olevilla tällaista sukupuolten palkkaerojen kaventumista ei samalla tavalla havaita.
Perinteisten inhimillisen pääoman mittareiden, erityisesti suoritetun muodollisen koulutuksen, merkitys sukupuolten välisten palkkaerojen selitystekijänä ja palkan määräytymisessä on palkkausjärjestelmäuudistusten myötä heikentynyt. Tämä tulos heijastaa uudistuksiin liittyvää filosofiaa, jonka mukaan pelkkä inhimillinen pääoma ei ole itsessään tärkeää, vaan se missä ja millä tavoin tätä pääomaa käytetään. Palkkausjärjestelmäuudistukset eivät ole toisaalta vähentäneet sukupuolten tehtäviin valikoitumisen merkitystä sukupuolten välisten keskimääräisten palkkaerojen selittäjänä. Tilanne, ainakin joidenkin palkansaajaryhmien kohdalla, näyttäisi olevan jopa aiempaa kärjistetympi.
Työssä hankitun pätevyyden ja erityisesti tulospalkkioiden merkityksen kasvu palkanmuodostuksessa johtaa hankkeen tulosten mukaan perhetilanteen merkityksen korostumiseen sukupuolten välisten keskimääräisten palkkaerojen kehittymisessä. Tämä luo omat haasteensa sekä työpaikan tasa-arvosuunnitelmien että perhepoliittisten toimenpiteiden ja perheiden sisäisen työnjaon kannustimien kehittämistyössä.