Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10334

Projektin nimi: Vaikeavammaisten yhteiskunnallisen tasa-arvon ja osallisuuden kehittäminen

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2008 ja päättyy 30.6.2011

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Osoite: PL 111

Puhelinnumero: 013 251 111

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.uef.fi

Projektin kotisivun osoite: tkk.joensuu.fi/vava2

Vastuuhenkilön nimi: Ulla Turtiainen

Asema: koulutusjohtaja

Sähköposti: ulla.turtiainen(at)uef.fi

Puhelinnumero: 040 566 6670

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Koillis-Savon, Pielisen, Karjalan, Keski-Karjalan, Savonlinnan, Mikkelin, Varkauden, Pieksämäen, Joensuun, Sisä-Savon, Ylä-Savon, Kuopion

Kunnat: Nurmes, Keitele, Tervo, Juuka, Rautalampi, Kitee, Rääkkylä, Kaavi, Pieksämäki, Iisalmi, Kerimäki, Ristiina, Varkaus, Hirvensalmi, Pertunmaa, Kiuruvesi, Mikkeli, Sonkajärvi, Puumala, Joroinen, Siilinjärvi, Liperi, Valtimo, Rantasalmi, Kesälahti, Lieksa, Sulkava, Rautavaara, Enonkoski, Nilsiä, Mäntyharju, Savonlinna, Kuopio, Pielavesi, Joensuu, Ilomantsi, Leppävirta, Kangasniemi, Outokumpu, Tohmajärvi, Tuusniemi, Juankoski, Vesanto, Punkaharju, Lapinlahti, Suonenjoki, Juva, Kontiolahti, Polvijärvi, Vieremä, Heinävesi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmän muodostavat:
- vaikeavammaiset henkilöt
- vaikeavammaisten henkilöiden huoltajat
- vaikeavammaisten henkilöiden opettajat
- vaikeavammaisten henkilökohtaiset avustajat
- kehitysvammaiset henkilöt
- kehitysvammaisten ja vaikeavammaisten asuntoloiden, toiminta- ja työkeskusten henkilöstö
- yksityisen ja julkisen sektorin työnantajat

Vaikeavammaisilla tarkoitetaan tässä yhteydessä laaja-alaista ja jatkuvaa erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä (esimerkiksi Valmentava II -koulutuksen opiskelijat, autistiset ja kehitysvammaiset).

3.3 Välilliset kohderyhmät

Vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden tukena toimiva kuntien sosiaalitoimen henkilöstö sekä muut vaikeavammaisten henkilöiden toimintaympäristöihin kuuluvat henkilöstöt ja organisaatiot

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 450, joista naisia 389

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vaikeavammaisten koulutusmahdollisuuksien kehittämishanke on ylimaakunnallinen projekti, jota toteutetaan Pohjois-ja Etelä-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa. Hankkeen tavoitteena on vaikeavammaisten yhteiskunnallisen tasa-arvon lisääminen kehittämällä syrjäytymistä ehkäiseviä toimintoja, sosiaalista osallisuutta ja tasa-arvoisia koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia. Projekti kehittää vaikeavammaisille tarkoitettua toisen asteen koulutusta sekä elinikäisen oppimista, parantaa kommunikaatioympäristöjä, edistää työllistymistä sekä lisää henkilöstön tietotaitoa.

Hankkeen kohderyhmän muodostavat vaikeavammaiset ja kehitysvammaiset henkilöt, heidän huoltajat, opettajat, avustajat, asuntoloiden ja toimintakeskusten henkilöstö sekä yksityisen ja julkisen sektorin työnantajat. Vaikeavammaisilla tarkoitetaan laaja-alaista ja jatkuvaa erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä.

Hankkeessa kehitetään vaikeavammaisten toisen asteen koulutuksen järjestämismuotoja siten, että se on joustavasti jokaisen saatavilla riippumatta asuinpaikkakunnasta. Etä-/monimuoto-opetuksena toteutettavan koulutuksen järjestämistä vaikeavammaisen luonnollisessa toimintaympäristössä selvitetään ja pilotoidaan laajasti hankkeen aikana. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen opetusmuotoja kehitetään sekä tuotetaan käytännössä testattuja opetusmateriaaleja sekä yhtenäisiä arviointikäytänteitä ja -kriteereitä.

Vaikeavammaisten oikeutta elinikäiseen oppimiseen parannetaan luomalla mahdollisimman itsenäistä selviytymistä sekä toiminta- ja työkykyä tukeva täydennyskoulutusmalli. Osallisuutta ympäröivään yhteiskuntaan vahvistetaan kehittämällä kommunikoinnin edellytyksiä toiminnallisessa ja sosiaalisessa ympäristössä. Hankkeessa kehitetään kehitysvammaisten työllistymisen edistämiseksi yhteistyömallia, joka mahdollistaa heille joustavan siirtymisen toisen asteen koulutuksen kautta työelämään. Vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten henkilöiden parissa työskentelevän henkilöstön tietotaitoa lisätään hankkeen aikana suunniteltavien ja toteutettavien täydennyskoulutusten kautta.

Kehittämistoimenpiteet toteutetaan tiiviissä yhteistyössä hankkeen toimijoiden kesken, mikä lisää toimijoiden välistä synenergiaa sekä luo yhtenäisiä toimintatapoja opiskelijan, oppilaitosten, opiskelijan huoltajien ja henkilökohtaisten avustajien sekä asumisyksikköjen, työ- tai päivätoimintayksikön henkilöstön sekä työharjoittelu- ja työpaikkojen kesken. Hanke edistää tätä kautta myös yhteisten itäsuomalaisten toimintatapojen syntymistä.

Hanketta hallinnoi ja toteuttaa Joensuun yliopisto. Hankkeen toteutuksessa ovat mukana: Honkalampi-säätiö, Ammattiopisto Luovi, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Savon koulutuskuntayhtymä, Kuopion kaupunki, Kuopion yliopisto, Mäntykankaan koulu, Bovallius-ammattiopisto, Sisälähetysseuran oppilaitos sekä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeessa laaditaan tiedotussuunnitelma, jossa huomioidaan tiedottaminen hankkeen sisäisesti (hallinnoiva taho, yhteistyökumppanit, maakuntien toimijat), tiedottaminen hankkeen toiminta-alueilla (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo) ja valtakunnallisesti. Tiedottamisessa hyödynnetään sisäisen tiedottamisen kanavia (sähköiset oppimisalustat, intranet), median välineitä (internet, maakuntalehdet, ammatti-lehdet, valtakunnalliset lehdet, radio) ja tiedottamiseen tuotettavaa materiaalia (esitteet, yms.)

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyviä käytäntöjä levitetään hankkeessa järjestettävän täydennyskoulutusohjelmien kautta alkaen syksyllä 2008 ja jatkuen syksyyn 2010.
Alueelliset kehittämistyön tulokset jalkautetaan muihin maakuntiin konsultoinnin kautta siten, että jokaisessa maakunnassa on yksiköitä, jotka pilotoivat muiden maakuntien kehittämiä käytäntöjä.
Syksyllä 2010 järjestetään seminaareja, joissa hankkeessa kehitettyjä hyviä käytäntöjä esitellään laajasti.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 167 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 071 431

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 322 504

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 230 369

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Vaikeavammaisten yhteiskunnallisen tasa-arvon ja osallisuuden kehittäminen (VAVA II) oli ylimaakunnallinen hanke, jota toteutettiin Pohjois-Savossa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa 1.3.2008-30.06.2011. Hanketta hallinnoi Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate. Hankkeen toteutuksessa olivat mukana Honkalampi-säätiö, Ammattiopisto Luovi, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä, Savon koulutuskuntayhtymä, Kuopion kaupunki, Itä-Suomen yliopiston Vammaistutkimusyksikkö, Itä-Suomen yliopiston erityispedagogiikan oppiaine, Mäntykankaan koulu, Bovallius-ammattiopisto, Koulutuskeskus Agricola sekä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto. Hanketta rahoittivat ESR ja Itä-Suomen ELY-keskukset.

Hankkeen tavoitteena oli vaikeavammaisten yhteiskunnallisen tasa-arvon lisääminen kehittämällä syrjäytymistä ehkäiseviä toimintoja, sosiaalista osallisuutta ja tasa-arvoisia koulutus- ja työllistymismahdollisuuksia. Projektissa kehitettiin vaikeavammaisten toisen asteen koulutusta, elinikäistä oppimista ja kommunikaatioympäristöjä, edistettiin työllistymistä ja lisättiin henkilöstön tietotaitoa.

Hankkeen kohderyhmänä olivat vaikeavammaiset henkilöt ja heidän huoltajansa, oppilaitosten, asuntoloiden, toiminta- ja työkeskusten henkilöstö, yksityisen ja julkisen sektorin työnantajat sekä vaikeavammaisten henkilöiden tukena toimiva sosiaali- ja terveysalan henkilöstö. Vaikeavammaisilla tarkoitettiin laaja-alaista ja jatkuvaa erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä.

Hankkeen tavoitteet:

1. Koulutuksellisen tasa-arvon kehittäminen suunnittelemalla ja toteuttamalla valmentava II -koulutus etäopetuksena sekä kouluttamalla Itä-Suomessa valmentava II -koulutuksesta vastaavat tahot jatkossa toteuttamaan ko. koulutusta etäopetuksena
2. Kehitysvammaisten työllistymisen edistäminen
3. Vaikeavammaisten elinikäisen oppimisen mahdollisuuden lisääminen
4. Vaikeavammaisen henkilön kommunikaatiomahdollisuuksien parantaminen
5. Valmentava II -koulutuksen opetusmateriaalien ja yhtenäisten arviointimenetelmien ja kriteerien kehittäminen
6. Valmentava II -koulutuksen opetusmuotojen kehittäminen
7. Vaikeavammaisten nuorten parissa työskentelevän henkilöstön tietotaidon lisääminen

Etäopetus mahdollistaa koulutukseen osallistumisen opiskelijoille, jotka eivät välimatkan tai muiden syiden vuoksi voi opiskella oppilaitoksessa. VAVA II -hankkeessa kokeiltiin valmentava II -koulutusta etäopetuksena luonnollisissa opiskelutilanteissa ja valmistettiin materiaali valmentava II -koulutusta etäopetuksena suunnittelevan ja toteuttavan ammattihenkilöstön tueksi. Lisäksi järjestettiin koulutus Valmentavaa koulutusta etäopetuksena.

VAVA II -hankkeen yksi tavoite oli edistää kehitysvammaisten ihmisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Työllistymisen edistämisen toimenpiteinä kehitettiin organisaatioiden ja henkilöstön osaamista, tiedotettiin kehitysvammaisten ihmisten työllistymisen mahdollisuuksista ja tehtiin näkyväksi kehitysvammaisten ihmisten tekemää työtä. Tavoitteiden tueksi laadittiin tiedotusmateriaalia, järjestettiin kaksi koulutusta sekä neljällä paikkakunnalla toteutettu tempaus.

VAVA II -hankkeessa kehitetty täydennyskoulutuskokonaisuus lisää vaikeavammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen. Elinikäisen oppimisen oppimateriaalia voidaan käyttää esimerkiksi asumis-, työ- ja päivätoimintayksiköissä valmentavan koulutuksen päätyttyä.

Kommunikaatiomahdollisuuksien parantamiseksi toteutettiin henkilöstön täydennyskoulutus Toimiva kommunikaatioympäristö vaikeavammaisen henkilön osallisuuden rakentajana 15 op. Koulutuksessa rakennettiin yhtenäisiä kommunikaatioympäristöjä. Lisäksi tehtiin konsultaatiokäyntejä niiden rakentamisen tueksi. Itä-Suomen yliopiston Vammaistutkimusyksikössä laadittiin selvitys, jossa kartoitettiin vaikeavammaisten kommunikaatioympäristön kehittämisen merkitystä vammaisille henkilöille ja heidän lähiyhteisöilleen.

Opetusmateriaalien ja yhtenäisten arviointimenetelmien kehittämisen tueksi järjestettiin Opetusmateriaalien ja yhtenäisten arviointimenetelmien tuottaminen valmentava II -koulutus (15 op). Koulutukseen osallistunut opetushenkilöstö tuotti valmentava II -koulutuksen tarpeisiin laajan opetusmateriaalikokonaisuuden.

Henkilöstön tietotaidon kehittämiseksi järjestettiin em. koulutusten lisäksi kuusi ajankohtaisseminaaria Itä-Suomen alueella.

Valmentava II -koulutuksen opetusmuotojen kehittämistyön lähtökohtana oli tehostaa ja tukea arkielämäntaitojen oppimista. Opiskelijan toimintaympäristöjen yhteistyön välineiksi tuotettiin kolme opasta. Kehittämistyöhön liittyi Itä-Suomen yliopiston Vammaistutkimusyksikön laatima selvitys opetusmuotojen kehittämisen merkityksestä.

Hankkeen toiminnat ovat vahvistaneet yhteistyöverkostoja hankealueella. Lisäksi ne ovat rakentaneet ja lisänneet oppilaitosten välistä yhteistyötä myös valtakunnallisella tasolla.