Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10352

Projektin nimi: Valmistumishautomo

Osio: Pohjois-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2008 ja päättyy 31.5.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Keski-Pohjanmaan ammatikorkeakoulu, CENTRIA tutkimus ja kehitys

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1097805-3

Osoite: Talonpojankatu 2

Puhelinnumero: (06) 825 0000

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.cou.fi

Projektin kotisivun osoite: projekti.centria.fi/valmistumishautomo

Vastuuhenkilön nimi: Lasse Jansson

Asema: Tutkimus- ja kehitysjohtaja

Sähköposti: lasse.jansson(at)centria.fi

Puhelinnumero: 044 725 0072

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kaustisen, Nivala-Haapajärven, Kokkolan, Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan

Kunnat: Kannus, Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Kalajoki, Perho, Toholampi, Kokkola, Veteli

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaisena kohderyhmänä ovat opiskelijat, jotka opiskelevat yliajalla. Kohderyhmänä ovat myös ne opiskelijat, jotka ovat opintojensa loppuvaiheessa ja tarvitsevat tehostettua ohjausta opintojensa loppuunsaattamiseen.
Toimenpiteet kohdistuvat myös opetus- ja ohjaushenkilöstöön, koska heidät perehdytetään uuteen, kehitettävään ohjauksen toimintamalliin.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Alueen yrityksiä projekti hyödyttää tuottamalla pätevää uutta työvoimaa. Samoin yrityksessä jo työskentelevät, valmistumattomat opiskelijat voivat saada opintonsa päätökseen. Tämä hyödyttää yritystä tuottamalla ammattitaitoista, opintonsa loppuunsaattanutta henkilökuntaa.

Projektista hyötyy opiskelijoiden lisäksi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, koska yhä suurempi osa opiskelijoista saa opintonsa päätökseen. Valmistuneiden määrä vaikuttaa suoraan ammattikorkeakoulun rahoitukseen. Myös ammattikorkeakoulun jatkokoulutus hyötyy projektin tuloksista, koska tutkinnot suorittaneet opiskelijat voivat myöhemmin hakeutua suorittamaan ylempää amk-tutkintoa.

Aluekehityksen kannalta projekti on tärkeä, koska ammattikorkeakoulujen tuloksellisuutta arvioidaan mm. suoritettujen tutkintojen perusteella ja hyvillä tuloksilla voidaan päättäjät vakuuttaa ammattikorkeakoulun tarpeellisuudesta alueella. Projekti vahvistaa Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen, Oulun Eteläisen korkeakoulukeskuksen ja ammattikorkeakoulun yhteistyötä.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 425, joista naisia 106

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1, joista naisten työpaikkoja 1

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 35, joista naisten tutkintoja 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 117, joista naisten tutkintoja 35

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Valmistumishautomo-projektin tarkoituksena on tehostetusti auttaa opiskelijoita saattamaan loppuun lähes valmiit opinnot sekä opinnäytetyö. Koska opiskelijat kokevat yhtenä valmistumisen ongelmana puutteellisen opinnäytetöiden ohjauksen, hautomo pyrkii vastaamaan erityisesti tähän haasteeseen. Henkilökohtainen ohjaus, avustaminen opinnäytetyöpaikan löytymisessä sekä mahdollisuus nopeaan palautteeseen opinnäytetyöprosessin eri vaiheissa ovat tärkeimpiä toimintatapoja. Muita toimintatapoja ovat luennot ja seminaari-istunnot opinnäytetyöhön liittyvistä aiheista.Hautomoon osallistuville tuotetaan verkkomateriaali, joka orientoi aiheeseen ja joka mahdollistaa prosessin kannalta tärkeisiin asioihin perehtymisen myös itsenäisesti, ajasta ja paikasta riippumatta. Esiselvityksen aikana kartoitettiin ns. pullonkaulakursseja, joista valmistuminen useilla opiskelijoilla jää kiinni. Kyseisiä kursseja pyritään järjestämään ilta- ja viikonloppuopintoina, jolloin myös työssäkäyvillä olisi mahdollisuus osallistua. Edellä mainittujen toimenpiteiden myötä pyritään madaltamaan opiskelijoiden kynnystä opinnäytetöiden tekemiseen sekä tehostamaan valmistumista.
Hankkeessa kehitetään opinnäytetyön ohjauksen toimintamalli, joka pyritään vakiinnuttamaan osaksi ammattikorkeakoulun toimintaa.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Sisäinen tiedotus
Ammattikorkeakoulun henkilöstölle pidetään tiedostustilaisuudet kaikissa yksiköissä. Projektista tiedotetaan ammattikorkeakoulun opiskelijoille sähköpostin ja oppimisportaalin kautta. Henkilöstölle tiedotetaan projektista koko projektin ajan sähköpostin ja portaalin kautta.

Ulkoinen tiedotus
Mahdollisille opiskelijoille pidetään yhteinen tiedostustilaisuus projektin alkaessa. Lehdistötilaisuus pidetään samaan aikaan. Publiikkeihin, joissa valmistuu hautomon opiskelijoita, kutsutaan lehdistön edustajia.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Kertyneistä kokemuksista ja toimintamallin toimivuudesta laaditaan julkaisu, josa esitellään uutta toimintamaallia. Opas kulkaistaa myös kirjaston www-sivuilla. Opasta ja tietoa www-linkistä levitetään yhteistyöverkostojen, mm. opinto-ohjaajaverkostan avulla muihin ammattikorkeakouluihin. Tuloksia pyritään esittelmään seminaareissa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 176 918

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 169 825

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 233 130

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 224 357

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Opintojen viivästyminen ja keskeyttäminen sekä tekemättömät opinnäytetyöt ovat suomalaisten korkeakoulujen ongelma. Suomessa arvioidaan olevan yli 15 000 yliopisto- ja korkeakouluopiskelijaa, joilta puuttuu opinnoistaan vain pro gradu tai diplomityö. Tässä lukumäärässä eivät ole mukana ne ammattikorkeakouluopiskelijat, joilta myös puuttuu opinnäytetyö. Vastaavaa lukua ammattikorkeakouluista ei ole saatavissa, mutta sama ongelma esiintyy myös ammattikorkeakouluissa.

Opiskelijoille tehtyjen kyselyjen mukaan, opintojen viivästymiseen vaikuttavista seikoista olennaisimpia ovat työssäkäynti, henkilökohtainen elämäntilanne ja opintojen puutteellinen ohjaus. Monille opinnäytetyö on opintojen taitekohta: se on ensimmäinen suuri tutkielma, joka vaatii itsenäistä työtä ja panostusta. Puutteellinen tai olematon ohjaus sekä mahdollinen pelko epäonnistumisesta ruokkivat negatiivista kehää, joka saattaa jopa kokonaan estää kokonaan opiskelijaa aloittamasta opinnäytetyötä ja näin myös valmistumista.

Keski-Pohjanmaan (Centria 1.8.2012 alkaen) ammattikorkeakoulussa oli hankkeen toteutumisen aikana 300 - 400 opiskelijaa, joilta puuttui tutkinnosta 0-60 opintopistettä ja jotka olivat saaneet lisäaikaa opintojensa loppuun saattamiseksi. Lukumäärä vaihteli hankkeen aikana.

Projektin varsinaisena kohderyhmänä olivat yliajalla opiskelevat opiskelijat. Kohderyhmään kuuluivat myös opiskelijat, jotka olivat opintojensa loppuvaiheessa ja tarvitsivat tehostettua ohjausta saadakseen suoritettua opintonsa loppuun ja valmistuakseen.

Projektin tärkeimpänä tavoitteena oli auttaa opiskelijaa valmistumaan tukemalla opinnäytetyön tekemisessä ja viimeisten opintojaksojen loppuunsaattamisessa. Eräs toimintamuoto oli erilaisten pienryhmien totetuttaminen. Niissä keskityttiin lähinnä opiskelijoiden henkilökohtaisiin, opiskelua haittaaviin ja hidastaviin asioihin (esim. ajankäyttö, esiintymisjännitys). Tavoitteita seurattiin valmistuneiden lukumäärällä ja suoritetuilla opintopisteillä.

Yhteistyö opettajien, yksittäisten opinto-ohjaajien sekä opinto-ohjaajien tiimin ja muiden ohjauksen kanssa tekemisessä olevien tahojen kanssa toimi sujuvasti. Opetushenkilöstö oli joustavaa ja opiskelijat huomioitiin yksilöllisesti.

Projekti onnistui hyvin ja erilaisten toimenpiteiden ansiosta hankkeelle asetetut lukumääräiset tavoitteet ylittyivät reilusti. Tavoitteena oli, että hankkeeseen osallistuu 170 opiskelijaa. Hankkeeseen osallistui yhteensä 425 opiskelijaa.

Toinen lukumääräinen tavoite oli hankkeessa suoritettavat 170 opintopistettä. Opintopisteitä kertyi yhteensä 895. Luvussa eivät ole mukana opinnäytetöistä kertyneet pisteet.

Kolmas lukumääräinen tavoite oli saada hankkeen toimenpiteiden avulla valmistumaan 45 opiskelijaa. Kaiken kaikkiaan valmistuneita oli 117.

Tavoitteena oli myös löytää uusia toimintatapoja ja -malleja, jotka auttavat henkilökuntaa yliaikaisten opiskelijoiden ja mahdollisten yliaikaisten ohjauksessa. Ohjaushenkilöstölle järjestettiin koulutusta opinnäytetöiden ohjaukseen..

Hankkeen projektipäällikkö osallistui ammattikorkeakoulun ohjaussuunnitelman päivittämiseen keväällä 2012. Ohjaussuunnitelma on perusta, jossa määritellään ammattikorkeakoulun ohjauksen tavoitteet, toimijat ja aikataulutetut toimenpiteet. Ohjauksessa ja ohjaussuunnitelmassa huomioidaan ennaltaehkäisevä toiminta ja näin mahdolliset viivästyjät pyritään tavoittamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Opettajatutorkoulutuksessa on aiheena ollut varhaisen puuttumisen merkit. Ohjaussuunnitelman päivittämisessä huomioitiin hankkeesta saadut kokemukset ja käyttökelpoiset ja toimivat osat sisällytettiin mukaan suunnitelmaan.

Hyviksi havaitut tavat ja toimenpiteet on sisällytetty opiskelijoille vuosittain jaettavaan Opiskelijan oppaaseen. Näin myös opiskelijat löytävä oikean henkilön, jolta voi hakea lisäohjausta ja apua. Näin kokemukset ja tavat jäävät pysyväksi osaksi ammattikorkeakoulun toimintaa.

Projektin toiminnoista ja kokemuksista on koottu julkaisu, joka julkaistiin sekä verkkoversiona että painettuna versiona. Näin hankkeen kokemukset jäävät elämään myös toteuttajaorganisaation ulkopuolelle. Julkaisu kuuluu ammattikorkeakoulun julkaisusarjaan ja sen jakelu tapahtuu ammattikorkeakoulun kirjaston kautta.