Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S10386

Projektin nimi: Suunnitelma Yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitason testien digitalisoinnin toteuttamiseksi

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa ei ole henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2008 ja päättyy 28.2.2009

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Opetushallitus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Soveltavan kielentutkimuksen keskus

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245894-7

Osoite: PL 35

Puhelinnumero: 0142603536

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.jyu.fi/solki

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Mirja Tarnanen

Asema: erikoistutkija, varajohtaja

Sähköposti: tarnanen(at)campus.jyu.fi

Puhelinnumero: 0142603536

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Yleisten kielitutkintojen digitalisointi koskee niitä kohderyhmiä, jotka ovat mukana arviointijärjestelmässä. Ensisijainen kohderyhmä ovat testin suorittajat. Muita kohderyhmiä ovat testiä järjestävissä tutkintopaikoissa työskentelevät yhdyshenkilöt, testitehtävien laatijat sekä suoritusten arvioijat, joiden kaikkien näkökulmat on otettava suunnitelmassa huomioon.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Suunnitelman laadinnassa on otettava huomioon testien tuottamisessa ja suorittamisessa mukana olevien lisäksi mm. suomi toisena kielenä -kouluttajat, viranomaiset sekä työnantajat, jotka tekevät päätelmiä erilaisia tarkoituksia varten hakijan kielitaidosta ja sen riittävyydestä.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektin tehtävänä on laatia suunnitelma Yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitason testien digitalisoinnin toteuttamiseksi. Suunnitelmassa kartoitetaan tutkinnon järjestäjien tekniset valmiudet järjestää digitaalinen testi sekä kohderyhmältä vaadittavat tietotekniset taidot, esitetään vaihtoehtoisia mallinnuksia testin digitalisoinnista huomioiden koko testiprosessi, esitetään ehdotuksia mahdollisista kansallisista ja kansainvälisistä yhteistyökumppaneista, esitetään vaiheistettu suunnitelma olemassa olevan testijärjestelmän infrastruktuurin sopeuttamisesta uuteen järjestelmään sekä esitetään arvio digitalisoinnin kustannuksista. Suunnitelmassa esitetään myös ehdotus inkerinsuomalaisille paluumuuttajille suunnatun digitaalisen testin (DIPAKI) hyödyntämisestä ja kehittämisestä maahanmuuttajien kielitaidon testauksessa sekä kuvaus mahdollisuuksista liittää uuteen järjestelmään testiin valmentautumista tukevaa materiaalia. Suunnitelmassa pyritään havainnollistamaan mahdollisimman konkreettisesti ja realistisesti digitalisoinnin vaatimat toimenpiteet edellä mainitun tilauksen mukaisesti sekä mallintamaan tulevaa järjestelmää laajaa asiantuntijuutta hyödyntäen.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Koska projektissa on kyse suunnitelmasta, tiedottaminen on sen mukaista. Projektista tiedotetaan Yleisten kielitutkintojen kaikille sidosryhmille koulutustilaisuuksissa, kirjeissä sekä www-sivuilla.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvät käytännöt tarkoittavat tässä yhteydessä sisäistä itsearviointia ja verkostolta haettavaa palautetta ratkaisujen toteuttamiskelpoisuudesta. Toiminnassa pyritään avoimuuteen ja verkostomaiseen työskentelyyn, jossa neuvotellaan yhteistä pohjaa sille, mitä testien digitalisointi tarkoittaa eri asiantuntijatahojen näkökulmasta käytännössä. Jos tämä onnistuu suunnitelmavaiheessa, hyväksi toimineet käytänteet kirjataan suunnitelmaan, mistä voi olla hyötyä mahdolliselle jatkovaiheelle.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 128 584

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 95 269

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 128 584

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 95 269

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen

9. Loppuraportin tiivistelmä

Suunnitelma Yleisten kielitutkintojen suomen kielen keskitason testin digitalisoinnin toteuttamiseksi päättää hankkeen, joka on toteutettu osana Manner-Suomen ESR-ohjelmaa. Hanke on osa Opetushallituksen rahoittamaa Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen -kehittämisohjelmaa. Hanke käynnistyi huhtikuussa 2008 ja päättyi helmikuussa 2009.

Hankkeen tavoitteena on ollut laatia suunnitelma Yleisten kielitutkintojen suomen kielen testin digitalisoimiseksi. Digitalisointisuunnitelman lähtökohtana on ollut testiprosessin teknologisoinnista seuraavat pedagogiset, logistiset ja ekologiset hyödyt. Testijärjestelmän digitalisointi tukee myös Kansallisen tietoyhteiskuntastrategian 2007-2015 linjauksia, joiden mukaan Suomessa koko väestön sähköistä asiointia kehitetään, siten että myös maahanmuuttajat pyritään huomioimaan kehityksessä (Valtioneuvosto 2006). Digitalisoinnilla pyritään siis muun muassa lisäämään testin saavutettavuutta, säästämään kuljetus- ja painokustannuksia sekä madaltamaan testiteknisten taitojen osuutta testin suorittamisessa. Testijärjestelmän digitalisointisuunnitelmassa on kuitenkin ollut periaatteena, että testi suoritetaan edelleen tiettyinä päivinä tietyissä paikoissa ja että testin tietyt osat, kuten puhumisen ja kirjoittamisen, arvioivat koulutetut arvioijat.

Hankkeen tavoitteiden mukaisesti suunnitelma sisältää selvityksen asiakkailta vaadittavista tietoteknisistä taidoista ja tutkinnonjärjestäjien teknisistä valmiuksista järjestää digitaalinen testi. Kyselyyn vastanneesta 865 maahanmuuttajataustaisesta aikuisesta 88 %:lla on tietokone kotonaan ja heistä 77 % käyttää tietokonetta viikoittain erilaisiin käyttötarkoituksiin, joista yleisimmät ovat sähköposti, tiedonhaku, uutisten lukeminen ja nettipuhelut. Järjestäjäkyselyn tulosten mukaan suurimmalla osalla nykyisistä testinjärjestäjistä on riittävän hyvät valmiudet järjestää digitaalinen testi, kun lähtökohtana on tietoteknisiltä edellytyksiltään oppilaitoksen normaalikäytössä olevat ohjelmistot. Lisäksi suunnitelma sisältää toteuttamiskelpoiset ja jatkotoimenpiteitä varten riittävän konkreettiset mallinnukset vaihtoehtoisista tavoista digitalisoida testijärjestelmä, esityksen mahdollisista kansallisista ja kansainvälisistä yhteistyökumppaneista yhteystietoineen, havainnollisen suunnitelman nykyisen järjestelmän sopeuttamisesta uuteen, yksityiskohtaisen kuvauksen uuteen järjestelmään siirtymisen vaatimista toimenpiteistä, arvion kustannuksista digitalisoinnin toteuttajalle ja tutkinnonjärjestäjille sekä arvion digitalisoinnin vaikutuksista tutkintomaksuihin. Loppuraportti sisältää myös vaihtoehtoisia tapoja hyödyntää DIPAKIa maahanmuuttajien kielitaitokoulutuksessa ja -testauksessa sekä kuvauksen erilaisista mahdollisuuksista liittää uuteen järjestelmään testiin valmentavaa materiaalia.

Hankkeen toteuttamisesta vastasi Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Hankkeen vastuullisena vetäjänä toimi erikoistutkija Mirja Tarnanen, tutkijana Jaakko Junttila, tutkimusavustajana Elina Westinen ja talousasioista vastasi osastosihteeri Satu Julin. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat edellisten lisäksi ylitarkastaja Irma Heikkilä-Paukkonen sisäasiainministeriöstä, tutkija Ari Huhta Jyväskylän yliopistosta, opetusteknologiapäällikkö Pasi Kytöharju Tampereen yliopistosta, erityisasiantuntija Tarja Leblay Opetushallituksesta, suunnittelijaopettaja Juha Pasanen Joensuun seudun kansalaisopistosta, suomen kielen kouluttaja Anni Piikki Amiedusta ja kehittämispäällikkö Peppi Taalas Jyväskylän yliopistosta. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi Juha Pasanen ja sihteerinä Elina Westinen.